Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat virkamiehineen värkkäsivät poikkeavaa ehdotusta maakunta- ja sote-alueen toimintojen järjestämiseksi. Syntynyt vaatimaton paperi pyrki jättämään kaiken ennalleen; katso http://www.prograni.fi/2016/08/sote-pks-maakunta-ehdotus-valmistui_26.html. Lauantaina 01.10.2016 valtioneuvosto odotetusti hylkäsi paperin.
Koko maakunta- ja sote-uudistuksen pääpiirteet löytyvät http://www.prograni.fi/2016/06/sote-tulee-olemmeko-valmiit_30.html. Siinä näkyvät myös uudistuksen kielteiset vaikutukset Granin talouteen.
3.10.2016
16.9.2016
Tulorajat ARA-asunnoille
Valtioneuvosto
on asettanut tulorajat valtion tukemiin vuokra- ja osaomistusasuntoihin pääkaupunkiseudulla.
Tulorajat koskevat uusia asukkaita ja niitä asukasvalinnan päätöksiä, jotka
tehdään 1.1.2017 lukien. Lisäksi jatkossa myös asuntoa vaihdettaessa
tarkistetaan, jäävätkö hakijan tulot nyt asetettujen tulorajojen alle. Asukkaan
asema talon perusparannus- ja purkutilanteissa on turvattu, sillä tulot ja
varallisuus tarkistetaan vain silloin, kun asunnonvaihto tapahtuu asukkaan omasta
tahdosta.
Tulorajat
mahdollistavat asunnonsaannin pienituloiselle työssäkäyvälle. Tuloja
laskettaessa otetaan huomioon ruokakunnan koko ja siihen kuuluvien lasten määrä.
Tulorajat eivät koske erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Esimerkkejä
tulorajoista:
|
1 aikuinen
|
2
aikuista
|
1aikuinen ja lapsi
|
2aikuista ja lapsi
|
2
aikuista
ja 2 lasta
|
2
aikuista
ja 3 lasta
|
|
3
000
|
5
100
|
3
650
|
5
750
|
6
350
|
6
950
|
14.9.2016
Tvåspråkigheten mår prima i Grankulla
Ingen kommun i Finland har ett lika bra språkklimat som Grankulla. Det visar resultaten i den senaste Språkbarometern 2016.
Grankulla kan stoltsera med att ha Finlands nöjdaste språkliga minoritet. Enligt Språkbarometern 2016 kommer ingen annan kommun ens i närheten av Grankullas utmärkta relation mellan svensk- och finskspråkiga invånare. Nästan 90 procent av dem som deltagit i Språkbarometern anser att förhållandet mellan språkgrupperna är gott eller mycket gott. Ingen anser att relationerna är dåliga.
Den största orsaken till det goda språkklimatet i Grankulla är att den svenska minoriteten är relativt stor och stark. Det var först i början på 1970-talet som majoritetsspråket ändrade från svenska till finska och idag är de svenskspråkigas andel cirka 34 procent.
Grankulla kan stoltsera med att ha Finlands nöjdaste språkliga minoritet. Enligt Språkbarometern 2016 kommer ingen annan kommun ens i närheten av Grankullas utmärkta relation mellan svensk- och finskspråkiga invånare. Nästan 90 procent av dem som deltagit i Språkbarometern anser att förhållandet mellan språkgrupperna är gott eller mycket gott. Ingen anser att relationerna är dåliga.
Den största orsaken till det goda språkklimatet i Grankulla är att den svenska minoriteten är relativt stor och stark. Det var först i början på 1970-talet som majoritetsspråket ändrade från svenska till finska och idag är de svenskspråkigas andel cirka 34 procent.
11.9.2016
Anders Borg: "Suomen uudistukset on vesitetty"
”Rakenteelliset uudistukset työmarkkinoilla ovat jääneet vaatimattomiksi, eikä tuottavuuden kasvua ole saatu kiihtymään. Uudistukset on pikemminkin vesitetty.”
Näin arvioi Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg, joka laati viime vuoden keväällä Alexander Stubbin hallitukselle raportin Suomen kansantalouden ongelmista. Strategia Suomelle -raportin toinen tekijä oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin silloinen ylijohtaja Juhana Vartiainen, joka on nykyisin kokoomuksen kansanedustaja.
”Luulen, että muutoksia on Suomessa vaikea viedä eteenpäin, jos yritetään koko ajan saada aikaan konsensus.” Ruotsissa palkankorotuksista sovitaan pitkälti työpaikoilla, ammattiliittojen myötävaikutuksella. Hallitus päättää vero- työlainsäädännöstä omin päin ja tekee uudistuksia riippumatta siitä, mikä puolue on vallassa. [te]
Näin arvioi Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg, joka laati viime vuoden keväällä Alexander Stubbin hallitukselle raportin Suomen kansantalouden ongelmista. Strategia Suomelle -raportin toinen tekijä oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin silloinen ylijohtaja Juhana Vartiainen, joka on nykyisin kokoomuksen kansanedustaja.
”Luulen, että muutoksia on Suomessa vaikea viedä eteenpäin, jos yritetään koko ajan saada aikaan konsensus.” Ruotsissa palkankorotuksista sovitaan pitkälti työpaikoilla, ammattiliittojen myötävaikutuksella. Hallitus päättää vero- työlainsäädännöstä omin päin ja tekee uudistuksia riippumatta siitä, mikä puolue on vallassa. [te]
4.9.2016
Maakunnat ja SOTE: Lakiesitykset annettu
Hallitus lähetti lausunnolle esityksensä maakunta- ja sote-lainsäädännöstä. Lakeja on peräti 28, joista Maakuntalaki ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tärkeimpinä. Paketissa on myös määräykset maakuntien rahoituksesta, kuntien valtionosuuksista, tuloverotuksen uudistamisesta etc, jotka kaikki koskettavat jokaista kansalaista. Lausuntoaikaa on 09.11.2016 saakka. Tästä löytyy koko paketti.
Aikaisemmassa kirjoituksessani http://www.prograni.fi/2016/06/sote-tulee-olemmeko-valmiit_30.html olen kuvannut tärkeimmät uudistukset, sekä niiden haitallisen vaikutuksen Granin talouteen.
Aikaisemmassa kirjoituksessani http://www.prograni.fi/2016/06/sote-tulee-olemmeko-valmiit_30.html olen kuvannut tärkeimmät uudistukset, sekä niiden haitallisen vaikutuksen Granin talouteen.
30.8.2016
Uudet ohjeet puiden kaatamiselle Granissa
Yli vuoden ajan yhdyskuntalautakunnassa jauhettu ohje puiden kaatamisesta ja mahdollisesti tarvittavista luvista on nyt Granin verkkosivuilla. Aloitteestani syntynyt uusi ohje korjasi vanhan ohjeen pahimmat puutteet, vaikka siitä mm naapurien kuulemisen osalta ei parasta mahdollista tullutkaan, katso http://www.prograni.fi/2016/02/granin-puunkaato-ohjeet.html. Tästä löytyy uusi ohje kokonaisuudessaan.
26.8.2016
SOTE: PKS-maakunta - ehdotus valmistui
Juuri julkaistun mukaan:
Jos nyt tehty ehdotus toteutuu, Suomeen tulee 18 itsehallintoalueen eli maakunnan lisäksi pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue, jossa sote- ja aluehallinnon uudistus toteutetaan muusta maasta poikkeavalla tavalla.
Mikäli valtio suhtautuu ehdotukseen myönteisesti, pääkaupunkiseudun kaupungit perustavat tilapäisen, laajapohjaisen luottamushenkilöelimen, johon kaupungit nimeävät jäseniä asukasluvun ja poliittisen edustavuuden mukaan; tähän Granista yksi edustaja. Katso tästä pks-esityksen tiedote ja periaatteet.
Asiaa koskeva lausunto käsitellään Granin kaupunginhallituksen kokouksessa 31.08.2016 ilman poliittista tai kansalaisvalmistelua; tässä lausuntoehdotus. Näin lausunto myös hyväksyttiin.
Pks-työryhmä esittää käytännössä oman maakunnan perustamista ja sote-palveluiden säilyttämistä ~entisellään. En usko tämän esityksen tulevan hyväksytyksi valtioneuvostossa. Joitakin poikkeavuuksia pks-seudulle kuitenkin tullaan antamaan sote-alueella.
20.8.2016
SOTE: Demareille ei kelpaa mikään
SDP julkisti eilen oman sote-ohjelmansa. Sen mukaan mikään hallituksen esittämä ei kelpaa. Vastustavat maakuntahallintoa ja vaativat sote-palveluiden jäävän käytännössä entiselleen ilman vapaata valintaa. Jälleen pääsi pintaan Jutta Urpilaisen vanha vinku, jonka mukaan "kunnalla olisi lähtökohtaisesti kaikissa tapauksissa kyky vastata itse myös palvelujen tuottamisesta.".
19.8.2016
Maakunta- ja sotelait edistyvät
Maakuntahallinto
järjestetään oheisessa kaaviossa näytetyn mukaisesti. Alivaltiosihteeri Tuomas
PÖYSTIn 17.08.2016 pitämän esityksen mukaan maakuntauudistuksen keskeiset lait
ovat:
Maakuntalaki
Voimaanpanolaki
Maakuntajakolaki
Maakunnan rahoituslaki
Verolait
Henkilöstö- ja eläkejärjestelmää koskevat
lait
Kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki
Granin kannalta on
tärkeää, että valtionosuusjärjestelmän kautta uudistuksen kuntakohtainen muutos
rajoitetaan 100 EUR per asukas neljän vuoden siirtymäkauden aikana.
Myös työpaikkaomavaraisuus korvataan ”hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä”.
Kaiken kaikkiaan, sote-paketti aiheuttaa kuitenkin lähes miljoonan euron menetyksen
Granin taloudelle; katso tarkemmin alla 30.06.2016 kirjoittamani.
30.6.2016
SOTE tulee - olemmeko valmiina?
Hallitus antoi eilen 21 lakiluonnosta (600 sivua) maakunta- ja sote-lainsäädännön luomiseksi. Asiat etenevät niin kuin blogissani http://www.prograni.fi/2016/04/sote-reippaasti-eteenpain.html kirjoitin. Seuraavassa kertauksena eräitä uudistukseen liittyviä yleisiä piirteitä ja lisäyksiä:
• 18 maakuntaa, jotka kaikki vastaavat sote-toimintojen järjestämisestä alueellaan. Maakuntavaalit joka 4. vuosi; ensimmäiset 2018.
• Kuntaveroa lasketaan saman verran kuin valtion tuloverotus nousee; kaikilla kunnilla sama vähenemä 12.30 %-yksikköä 2019. Mahdollisille veronkorotuksille tulee 0.50 % katto vuosille 2020 ja 2021.
• Asiakas voi valita samaan hintaan julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin terveyspalvelut: neljä päälinjaa 1) perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus, 2) suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema, jolta saa vain tietyt perustason palvelut, 3) palveluseteli sekä 4) henkilökohtainen budjetointi, joka antaa uusia mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin ja samalla vahvistaa käyttäjän osallistumismahdollisuuksia ja saada integroituja palveluita.
• Sote-henkilöstö (Kuntatyönantajat: 202 500 sote plus 10 850 muuta; Granissa 154 eli 22 % x 690 total) siirtyy maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä; ei 5 vuoden tai muuta irtisanomissuojaa. Palkkojen tasauksesta tulossa ongelma.
• Kuntayhtymien sote-kiinteistöt siirtyvät maakunnille, ja kunnille sote-käyttöön jäävät kiinteistöt maakunta vuokraa kunnilta.
• Yli 5 MEUR sote-investoinnit kielletään tästä hetkestä 2019 loppuun saakka, sekä rajoitetaan pitkien sote-ulkoistamisten tekemistä 2018 loppuun saakka.
• Pääkaupunkiseudulle erillisratkaisu? Hallitus arvioi mahdollisen pk-seudun kaupunkien yhteisen ehdotuksen.
• Työterveyshuolto sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoito selvitetään myöhemmin.
• Hallituksen varsinaiset lakiesitykset tulevat lausunnolle vasta elokuussa ”johtuen niiden kääntämisestä ruotsiksi”; lait voimaan 01.01.2019.
Tästä löytyvät yksityiskohtainen selvitys kuntiin kohdistuvista vaikutuksista (57 p, 0.55 MB) sekä kuntakohtaiset laskelmat (26 p, 1.01 MB).
Tapahtuipa Granin taloudelle sotesta johtuen mitä tahansa, on veroprosentin nostaminen välttämätöntä heti eikä vasta vuoden päästä; katso http://www.prograni.fi/2016/04/grani-kuntavero-nousee.html.
• 18 maakuntaa, jotka kaikki vastaavat sote-toimintojen järjestämisestä alueellaan. Maakuntavaalit joka 4. vuosi; ensimmäiset 2018.
• Ei verotusoikeutta maakunnille, vaan niiden
rahoitus tulee valtiolta, joka kerää rahat valtion tuloverotuksen kautta.
• Kunnille jää yleinen toimivalta, sivistys, elinvoima,
maankäyttö sekä liikunta, kulttuuri ja nuorisotyö• Kuntaveroa lasketaan saman verran kuin valtion tuloverotus nousee; kaikilla kunnilla sama vähenemä 12.30 %-yksikköä 2019. Mahdollisille veronkorotuksille tulee 0.50 % katto vuosille 2020 ja 2021.
• Asiakas voi valita samaan hintaan julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin terveyspalvelut: neljä päälinjaa 1) perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus, 2) suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema, jolta saa vain tietyt perustason palvelut, 3) palveluseteli sekä 4) henkilökohtainen budjetointi, joka antaa uusia mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin ja samalla vahvistaa käyttäjän osallistumismahdollisuuksia ja saada integroituja palveluita.
• Sote-henkilöstö (Kuntatyönantajat: 202 500 sote plus 10 850 muuta; Granissa 154 eli 22 % x 690 total) siirtyy maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä; ei 5 vuoden tai muuta irtisanomissuojaa. Palkkojen tasauksesta tulossa ongelma.
• Kuntayhtymien sote-kiinteistöt siirtyvät maakunnille, ja kunnille sote-käyttöön jäävät kiinteistöt maakunta vuokraa kunnilta.
• Yli 5 MEUR sote-investoinnit kielletään tästä hetkestä 2019 loppuun saakka, sekä rajoitetaan pitkien sote-ulkoistamisten tekemistä 2018 loppuun saakka.
• Pääkaupunkiseudulle erillisratkaisu? Hallitus arvioi mahdollisen pk-seudun kaupunkien yhteisen ehdotuksen.
• Työterveyshuolto sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoito selvitetään myöhemmin.
• Hallituksen varsinaiset lakiesitykset tulevat lausunnolle vasta elokuussa ”johtuen niiden kääntämisestä ruotsiksi”; lait voimaan 01.01.2019.
Tästä löytyvät yksityiskohtainen selvitys kuntiin kohdistuvista vaikutuksista (57 p, 0.55 MB) sekä kuntakohtaiset laskelmat (26 p, 1.01 MB).
Mitä tapahtuu Granin taloudelle
Seuraavassa taulukossa näytetään
pks-kuntien veroprosenttien muutokset sekä summa, joka näyttää sote-uudistuksen
kunnan budjetista viemät verorahat asukasta kohti. Kunnan taloutta ja sen
muutosta tarkastellaan ns tasapainotilalla, jolla tarkoitetaan vuosikatteen
riittävyyttä poistoihin (käyttötalouden tulos ilman tilinpäätöseriä). Tämä osoittaa,
että muilla tilanne muuttuu positiiviseen mutta Granilla negatiiviseen suuntaan ja
aiheuttaa 950 kEUR menetyksen vuodessa; ilman 100 EUR kattoa tilanne olisi vielä
paljon pahempi.
Kunta
|
Veroprosentti 2016
(%)
|
Veroprosentti 2019
(%)
|
12.30 % sote-vähennys (EUR/asukas)
|
Tasapainotilan
muutos (EUR/asukas)
|
Helsinki
|
18.50
|
6.20
|
2 843
|
67
|
Espoo
|
18.00
|
5.70
|
3 145
|
5
|
Vantaa
|
19.00
|
6.70
|
2 602
|
52
|
Kauniainen
|
16.50
|
4.20
|
4 526
|
-100
|
Tapahtuipa Granin taloudelle sotesta johtuen mitä tahansa, on veroprosentin nostaminen välttämätöntä heti eikä vasta vuoden päästä; katso http://www.prograni.fi/2016/04/grani-kuntavero-nousee.html.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

