154 MILJOONAA HYVINVOINTIALUEIDEN VALMISTELUUN

"Vastaamme nyt kriittisiin määrärahatarpeisiin lisärahoituksella, jolla turvataan erityisesti ICT-muutosten valmistelu. Tämä panostus on välttämätön toiminnan sujuvan käynnistymisen kannalta vuoden 2023 alussa", sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.

Tästä rahasta Länsi-Uudenmaan maakunta saa suurimman potin eli 21 479 979 EUR.

KOKOOMUS VOITTI MAAKUNTAVAALIT

23.01.2022 pidetyt maakuntavaalit (oikeasti hyvinvointialuevaalit, häpeillen aluevaalit) tuottivat odotetun tuloksen: Kokoomus oli suurin koko maassa (21.6%) ja varsinkin Länsi-Uudellamaalla (32.6%). Kepu teki yllättävän hyvän tuloksen, kun taas vihreät ja persut menettivät paljon kannatustaan.

Länsi-Uusimaalla kokoomus sai kaksinkertaisen määrän valtuutettuja seuraavaan eli demareihin verrattuna. 79 valtuustopaikkaa jakautuvat seuraavan asetelman mukaisesti

Puolue	Valtuusto-paikat	Valt.paikkojen osuus
KOK	27	34.2 %
SDP	13	16.5 %
RKP	12	15:2 %
VIHR	10	12.7 %
PS	6	7.6 %
VAS	4	5.1 %
KESK	3	3.8%
KD	2	2.5 %
LIIK	1	1.3 %
VKK	1	1.3 %
Total	79	100.0 %

 Valtuustopaikoista Espoo vei ylivoimaisen osuuden eli lähes 60 %. Samalla se muodostaa yksinään valtuuston enemmistön, ja voi päättää maakunnan asioista haluamallaan tavalla.

Kunta	Valtuusto-paikat	Valt.paikkojen osuus
Espoo	47	59.5 %
Kirkkonummi	8	10.1 %
Lohja	8	10.1 %
Vihti	6	7.6 %
Raasepori	5	6.3 %
Kauniainen	2	2.5 %
Inkoo	1	1.3 %
Karkkila	1	1.3 %
Hanko	1	1.3 %
Siuntio	0	0.0 %
Total	79	100.0 %

 

Granista onnistuimme saamaan läpi asukaslukuamme vastaavasti kaksi ehdokasta: rkpn Veronica REHN-KIVI 3,026 ääntä (Granista 1,526) ja kokoomuksen Satu MOLLGREN 571 ääntä (Granista 365). 

Granin kokoomus riskeerasi paikan asettamalla turhan monta ehdokasta, jolloin äänet jakautuivat. Niinpä Mollgren olikin kokoomuksen viimeinen läpi mennyt ehdokas. Varapaikalle päässyt Tapani Ala-Reinikka sai 457 ääntä ja Granissa 386 ääntä, eli enemmän kuin Mollgren.

MAAKUNTAHALLINNON RAKENNE

Kaaviossa näytetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallinnon alustava rakenne. Juuri valittava valtuusto sitten päättää lopullisesta rakenteesta. Ja lopulta valitsee niihin jäenet ja varajäsenet.

Valinnat menevät "normaalijärjestyksessä" puolueryhmien koon ja sopimusten mukaisesti. Kun Espoo on viemässä suurimman osan valtuuston paikoista, tulisi pienempien kuntien edustusta vahvistaa lautakuntien jäsenyyksillä.

GRANISSA ALHAISIN SAIRASTAVUUS

Kauniainen jälleen ykkösenä! Seitsemän vakavan sairauden mukaisesti THLn laskema sairastavuus Granissa on alhaisin koko maassa ja vain 61.8% koko maan keskiarvosta.

Tämä hyvä uutinen tarkoittaa samalla sitä, että kun RKPn ja vihreiden läpi ajama sote-uudistus leikkaa Granin verotuloista 78%, niin vastaavasti se vähentää sote-kuluja vain 49%. Niinpä Granista tuleekin valtion torppari ja se pysyy pystyssä vain suurella valtiontuella. Tämä taas johtaa muutamassa vuodessa siihen, että Kauniainen liitetään Espooseen.

Rahoituksen oikea tapa olisi ollut leikata veroja saman verran kuin sote-kuluja siirtyy maakunnalle.Tällöin kuntatalous olisi säilynyt ennallaan. Tätä kuntakohtaista vaihtoehtoa VM piti liian vaikeana. Kuitenkin vuosikymmenten ajan on valtionosuudet onnistuttu laskemaan kunnittain. Ja niin joudutaan jälleen tekemään, kun valtio joutuu korvaamaan sote-uudistuksen aiheuttamat veromenetykset kunnittain ensivuodesta 2023 alkaen.

Granissa tosin tässäkin jää omaan piikkiin 100 EUR/asukas eli miljoona vuodessa. Tehtyjen päätösten mukaan oma piikki kasvaa vuosittain, mikä johtaa kuntatalouden hallitsemattomaan alijäämään ja Granin kriisikunnaksi. Tämä on jo nähtävissä juuri hyväksytyn 2022 talousarvion laskelmissa (esim tilikauden tulos 2024 on jo yli 10 miljoonaa miinuksella). Ja sitten liitos Espooseen.