Aluetutkija Timo Aro herättelee huomioimaan Suomen väestökehityksen vaikutuksia. Aro on laatinut alla näkyvän karttakuvan työikäisten eli tässä 20-64-vuotiaiden määrän muutoksista kunnittain vuosina 2021-2040. Tulos on synkkä.
Kartan punaiset surunaamat ja siniset
hymiöt kuvaavat tutkijan mukaan muutoksen suhteellista suuruutta. Lähes koko
karttaa hehkuu punaisena. Vain siellä täällä on muutama sininen naama.
– Olisiko tarvetta väestönkehityksen
vaikutusten ”elokapinalle” ymmärryksen lisäämiseksi?, Aro kysyy Twitterissä.
Kuvan tiedot perustuvat
Tilastokeskuksen tällä viikolla julkaisemaan väestöennusteeseen. Sen mukaan
Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä peräti 700 000 ihmistä
enemmän kuin syntyisi, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa
syntyisi 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta vuosittain. Pitkällä
aikavälillä syntyvyys ei siis ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla.
Suomen väkiluku on ennusteen mukaan
kääntymässä laskuun jo vuonna 2034. Väkiluku vähenee välillä 2021-2040 246
kunnassa ja kasvaa vain 63 kunnassa.
Timo Aron mukaan väestökehityksen
pitkän ajan tulevaisuuskuvaan varautuminen edellyttää suuria muutoksia. Tutkija
huomauttaa, että väestöennusteen mukaan vuoteen 2060 mennessä Suomessa on noin
200 000 alle 15-vuotiasta lasta vähemmän kuin nyt. 15-64-vuotiaita on taas
peräti 310 000 vähemmän. Yli 64-vuotiaiden määrä taas kasvaa noin
400 000 henkilöllä. [Verkkouutiset 03.10.2021]
Suurin SUHTEELLINEN
VÄESTÖNLISÄYS (%) 2021-2040:
Jomala 31,1
Sipoo 26,0
Kempele 21,6
Vårdö 20,6
Kustavi 20,2
Luoto 19,9
Vantaa 19,4
Järvenpää 19,2
Espoo 19,0
Kauniainen 17,4
Maakuntavaalien pitäisi olla 23.01.2022. Ehdokasasettelusta ja vaalikampanjoinnista ei mitään havaintoa. Eri maakuntien valtuustojen kootkaan eivät ole vielä tiedossa; koon määräävät asukasluvutkin määritellään vasta tämän kuun lopussa. Äänestysprosentti jäänee tosi alhaiseksi, mikä nostanee kokoomuksen prosenttiosuutta.
Maakuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus (laki hyvinvointialueesta 23§). Mitään min/max tai kuntakohtaisia rajoituksia ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan pääkaupunki voi helposti saada valtuustoon enemmistön. Tämä ei ole hyvä asia.
Länsi-Uudenmaan maakuntaan (hyvinvointialueeseen) kuuluvat Espoo, Hanko, Inkoo, Kauniainen, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Sen väkiluku on 473,000, josta Espoo yksinään 293,00 eli 62%. Granin 10,000 edustaa tässä 2%. Kun maakuntavaltuustoon valittaneen 79 jäsentä (laki hyvinvointialueesta 24§), ovat Granin mahdollisuudet olemattomat saada sinne oma edustaja.
Koko proseduuri näyttää niin keskeneräiseltä, että painetta lvaalien siirtämiseen tulee. Tätä painetta vielä leviävä korona lisää.
Raportissa "Mistä on uudet hyvinvointialueet tehty?" tehtiin perusteellinen analyysi kaikista kunnista seuraavien neljän olennaisen piirteen osalta: olosuhde, kantokyky, sairastavuus ja tulevaisuus. Konaispisteissä Grani oli ykkönen indeksillä 84.0 (0-100), seuraavina Helsinki 83.7 ja Espoo 79.0.
Min Annika Saarikko sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että maakuntaveron valmistelut ”on laitettu liikkeelle hallituksessa sovitulla tavalla”. Hallitus on linjannut, että maakuntaveroa koskeva lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä tällä vaalikaudella ja tulee voimaan viimeistään 2026.
Tänään
23.06.2021 sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa äänin 105-77. Poissa oli 17
kansanedustajaa. Äänestystulos tarkoittaa historiallista muutosta, jossa
terveydenhoidon järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille eli
maakuntatasolle vuoden 2023 alussa.
PKSn johtajat tuomitsevat Marinin soten kirjoituksessaan Hesariin tänään.
Allekirjoittajat: Jan Vapaavuori, pormestari, Helsinki, Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoo, Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja, Vantaa, Christoffer Masar, kaupunginjohtaja, Kauniainen
Granissa jälleen korkea äänestysprosentti eli 73.1%, mikä oli neljänneksi korkein koko maassa. Äänissä (ääniosuudessa) rkp oli suurin häviäjä ja persut suurin voittaja.
Puolue | Ääniosuus | Ääniosuuden muutos | Valtuusto-paikkoja | Paikkojen muutos |
RKP | 42.0 % | -1.9 % | 15 | -1 |
KOK | 34.0 % | -0.2 % | 12 | -1 |
VIH | 11.5 % | +1.3 % | 4 | +1 |
PS | 5.7 % | +2.1 % | 2 | +1 |
SDP | 3.4 % | +0.2 % | 1 | - |
KD | 1.8 % | -0.3 % | 1 | - |
KES | 1.4 % | -0.2 % | 0 | - |
Yhteensä | 100 % | | 35 | - |
BINGA tuplasi äänimääränsä. Kokoomuksessa neljä uutta valtuutettua.
Nimi | Äänimäärä |
Ant-Wuorinen, Lauri | 209 |
Ala-Reinikka, Tapani | 207 |
Salminen, Mikko | 191 |
Rintamäki-Ovaska, Tiina | 177 |
Korpela, Minna | 176 |
Mollgren, Satu | 141 |
Tupamäki, Binga | 98 |
Wahlstedt, Virva | 83 |
Villa, Sami | 73 |
Lehmuskoski, Tuula | 54 |
Häyrinen-Immonen, Ritva | 38 |
Palojoki, Risto | 38 |
| |
Ensimmäiset varamiehet | |
Kauppila, Matti | 37 |
Kurkela, Heikki | 35 |
Filppula, Olavi | 33 |
Granilaisten
tulot Suomen huipulla
Vaikka kaupungintalous on
pahasti alijäämäinen, on Kauniainen kuitenkin rikas kuten seuraavista erilaisten
tulojen taulukoista hyvin näkee: lukuja katsoessa on hyvä pitää mielessä, että
tulojen mediaanit ovat kaikissa tapauksissa pienempiä.
|
Veronalaiset
keskitulot 2018ì |
|
|
Kunta |
Tulot (EUR/kk) |
|
Kauniainen |
5 686 |
|
Espoo |
3
588 |
|
Sipoo |
3
240 |
|
Kirkkonummi |
3
263 |
|
Helsinki |
3
183 |
|
Vantaa |
2
745 |
|
Koko maa |
2
534 |
ìTilastokeskus; Lopettanut
kuntakohtaiset tiedot 2019 alkaen.
|
Keskieläkkeet
2020ì |
|
|
Kunta |
Eläke (EUR/kk) |
|
Kauniainen |
3 180 |
|
Espoo |
2
373 |
|
Helsinki |
2
186 |
|
Kirkkonummi |
2
059 |
|
Vantaa |
1
974 |
|
Sipoo |
1
956 |
|
Koko maa |
1
762 |
ìEläketurvakeskus
|
Keskiperinnöt
2018ì |
|
|
Kunta |
Perintö (EUR) |
|
Kauniainen |
106 939 |
|
Helsinki |
81
522 |
|
Espoo |
75
439 |
|
Sipoo |
62
273 |
|
Kirkkonummi |
60
541 |
|
Vantaa |
43
080 |
|
Koko maa |
na |
ìVerohallinto
Entäpä
asuntojen kysyntä ja hinnat?
Kiinteistömaailman tuore barometri ennustaa Granin asuntohintojen nousevan 3% vuodessa, katso "Kiinteistömaailman hinnankehitysennuste vuoteen 2023" (78 p, 13.39 MB). Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana vertailualueilla seuraavasti: Kauniainen 13%, Espoon keskus +13%, Tapiola +37%.
Uusi Hypon Asuntoluottoluokitus eli HYPO-luokitus tarkastelee ja laittaa järjestykseen koko manner-Suomen kuntien alueelliset asuntomarkkinat asuntorahoittajan silmin. Asuntovakuuksien arvot elävät ajassa väestökehityksen ja alueen elinvoimaan vaikuttavien tekijöiden ajamina.Vain 32 kuntaa yltää
vähäriskisiksi eli luottoluokitusmaailmasta tutulla asteikolla vähintään
BBB-luokituksen tasolle. Seuraavassa taulukossa nähdään se yllättävä tieto,
että HYPO-luokituksessa Grani jää kaksi luokkaa Espoota alemmaksi eikä pääse
edes BBB-luokkaan. Jopa Kirkkonummi on korkeammalla Sipoosta puhumattakaan.
|
HYPO-luokitus
2021ì |
|
|
Luokka |
Kunta |
|
AAA |
- |
|
AA |
Helsinki |
|
A |
Espoo,
Vantaa, Sipoo |
|
BBB |
Kirkkonummi |
|
BB |
Kauniainen |
ìSuomen Hypoteekiyhdistys
helmikuu 2021
Uuden HYPO-luokituksen teemat
ovat maksukyky, likviditeetti, vakuusarvot, kuntatalous, turvallisuus, terveys,
muuttoliike ja tulevaisuus. Syitä Granin huonoon sijoitukseen en ole Hyposta
saanut, vain vastauksen ”Olemme saaneet paljon tiedusteluita ja
keskustelemme tarkempien lisätietojen toimittamisen erillissopimuksesta
ensisijaisesti kuntien ja rakennusyhtiöiden kanssa.”.
Hypo-luokitus tuo tuskaa
Kauniaisiin. Jotta nähtäisiin mistä syistä Granissa asuntolainojen saanti on
vaikeaa, kaupungin pitäisi ostaa Hypolta Kauniaista koskeva raportti. Kannattaisi
ostaa vertailutiedoksi myös Grania ympäröivän ja korkealle sijoittuneen Espoon
raportti. Tästä löytyy ”Uusi Hypo-luokitus tuo tietoa, turvaa ja tuskaa” (11 p,
1.19 MB).
Tässä blogissa olen seurannut SOTE-uudistuksen vaiheita nyt 10 vuoden ajan, ensimmäiset 7 vuotta tarkasti kokoinfo. Viimeksi olen kirjoittanut Marinin sotesta perusteellisemmin 05.06.2020. Vaikka sen jälkeen on käyty massiivinen lausuntokierros, niin eduskunnalle 08.12.2020 annettu hallituksen esitys ei juurikaan muuttunut siitä, mitä silloin kirjoitin. Seuraavassa kuitenkin eräitä tarkistuksia ja lisähuomioita:
ð Marinin sote on pelkkä hallinnonuudistus, joka luo uuden hallintokerroksen kuntien ja valtion väliin. Se ei edes lupaa kustannusten säästöä eikä parempaa paikallista palvelua. VMn mukaan kustannukset nousevat 3,100 MEUR vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädännön arviointi-neuvoston mukaan koko uudistuksen alkuperäiset tavoitteet jäävätkin saavuttamatta.
ð Perustetaan 21 hyvinvointialuetta; Uusimaa jaetaan neljään alueeseen + Helsinki. Mm Kotimaisten kielten keskus KOTUS vaatii, että nimen tulee olla maakunta; eivät alueella kaikki voi hyvin. Maakunnat ovat kepun perinteinen tavoite.
ð Kuntien ja sairaanhoitopiirien sote-palvelut siirretään maakuntien hoitoon
ð Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyisi liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Tässä palkkojen tasaus jo aiheuttaa jopa 500 MEUR vuosittaisen lisäkustannuksen.
ð Maakuntien rahoitus hoidetaan aluksi valtion toimesta ja myöhemmin lisäksi uudella maakuntaverolla. Rahat valtio ottaa kunnilta leikkaamalla verotuloja 13.26%-yksiköllä. Oheinen kartta näyttää alueitten rahoituksen muutokset. [Kesäkuussa julkisuudessa olleen infon mukaan leikkaus olisi pienempi eli 12.39%-yksikköä.]
ð Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa jo 01.07.2021 ja viimeiset 01.01.2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän. Ennustukseni: Perustuslaillisista ym syistä johtuen ei tule menemään läpi.
ð Hallituksen esityksessä on 1669 sivua. Lisäksi hallitus antoi 15.04.2021 eduskunnalle 271-sivuisen lakipaketin 109 lain muuttamiseksi soten mukaiseksi.
Marinin
mallin suurin puute Sipilän malliin verrattuna on se, että ideologisista syistä
valinnanvapaus on poistettu. Sipilän mallissa eläkeläinen ja työtön olisi
saanut mennä kunnalliseen tai yksityiseen terveyspalveluun samalla rahalla,
jolloin olisi päästy eroon terveysasemien jonoista.
ð Kun
kuntien verotuloista leikataan 13.26%-yksikköä, jää Granissa jäljelle 3.74%. Myös Sipilän sote olisi leikannut kuntaverotuloja, mutta vähemmän eli 12.63%-yksikköä, jolloin jäljelle olisi jäänyt 4.37%-yksikköä.
ð Kauniainen
siis menettää verotuloistaan 78%, mutta säästää sote-kulujen poistumisen myötä
vain 49%, joten tappiota syntyy 29% eli 4.93%-yksikköä, ja kaupungintaloudesta tulee radikaalisesti alijäämäinen.
Kuten olen vuosien varrella monesti kirjoittanut, Granista tulee valtion torppari ja se pysyy pystyssä vain suurella valtiontuella. Tämä taas johtaa muutamassa vuodessa siihen, että Kauniainen liitetään Espooseen. Tätä voi yrittää pitkittää tonttien myynnillä ja maankäyttösopimusten korvauksilla.
Jotta edes terveyskeskus säilyisi, nyt olisi viimeinen hetki ulkoistaa Granin terveyspalvelut, kuten jo 2016-17 suunniteltiin ja melkein päätettiinkin. Tämä olisi nytkin mahdollista.
04.06.2021 julkistettiin EVAn arvo- ja asennetutkimus sote-palveluista. Sen mukaan 53% suomalaisista kannattaa valinnanvapautta julkisessa perusterveydenhuollossa ja vain 24% vastustaa.
