3.1.2022

GRANISSA ALHAISIN SAIRASTAVUUS

Kauniainen jälleen ykkösenä! Seitsemän vakavan sairauden mukaisesti THLn laskema sairastavuus Granissa on alhaisin koko maassa ja vain 61.8% koko maan keskiarvosta.

Tämä hyvä uutinen tarkoittaa samalla sitä, että kun RKPn ja vihreiden läpi ajama sote-uudistus leikkaa Granin verotuloista 78%, niin vastaavasti se vähentää sote-kuluja vain 49%. Niinpä Granista tuleekin valtion torppari ja se pysyy pystyssä vain suurella valtiontuella. Tämä taas johtaa muutamassa vuodessa siihen, että Kauniainen liitetään Espooseen.

Rahoituksen oikea tapa olisi ollut leikata veroja saman verran kuin sote-kuluja siirtyy maakunnalle.Tällöin kuntatalous olisi säilynyt ennallaan. Tätä kuntakohtaista vaihtoehtoa VM piti liian vaikeana. Kuitenkin vuosikymmenten ajan on valtionosuudet onnistuttu laskemaan kunnittain. Ja niin joudutaan jälleen tekemään, kun valtio joutuu korvaamaan sote-uudistuksen aiheuttamat veromenetykset kunnittain ensivuodesta 2023 alkaen.
Granissa tosin tässäkin jää omaan piikkiin 100 EUR/asukas eli miljoona vuodessa. Tehtyjen päätösten mukaan oma piikki kasvaa vuosittain, mikä johtaa kuntatalouden hallitsemattomaan alijäämään ja Granin kriisikunnaksi. Tämä on jo nähtävissä juuri hyväksytyn 2022 talousarvion laskelmissa (esim tilikauden tulos 2024 on jo yli 10 miljoonaa miinuksella). Ja sitten liitos Espooseen.

22.10.2021

MAAKUNTAVAALIT TULOSSA - MITÄPÄ GRANI?

Maakuntavaalit tulossa 3 kuukauden päästä; äänestyspäivä 23.01.2022, ja ennakkoäänestys alkaa jo 12.01.2022. Vaalikentillä on hiljaista, ja ehdokkaat vahvistetaan vasta jouluna 23.12.2021.
Länsi-Uudenmaan maakunnassa valitaa 79 valtuutettua. Kun vaaleissa ei ole mitään kuntakohtaista kiintiötä eikä min tai max edustajarajaa, tulee Espoo viemään lähes kaikki valtuustopaikat. Asukaslukujen perusteella Granille kuuluisi kaksi paikkaa, mutta ihme on, jos saataisiin edes yksi. Katso oheinen taulukko.

3.10.2021

Synkkä kuva Suomen väestökehityksestä

Aluetutkija Timo Aro herättelee huomioimaan Suomen väestökehityksen vaikutuksia. Aro on laatinut alla näkyvän karttakuvan työikäisten eli tässä 20-64-vuotiaiden määrän muutoksista kunnittain vuosina 2021-2040. Tulos on synkkä.

Kartan punaiset surunaamat ja siniset hymiöt kuvaavat tutkijan mukaan muutoksen suhteellista suuruutta. Lähes koko karttaa hehkuu punaisena. Vain siellä täällä on muutama sininen naama.

– Olisiko tarvetta väestönkehityksen vaikutusten ”elokapinalle” ymmärryksen lisäämiseksi?, Aro kysyy Twitterissä.

Kuvan tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tällä viikolla julkaisemaan väestöennusteeseen. Sen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä peräti 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyisi, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa syntyisi 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta vuosittain. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei siis ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla.

Suomen väkiluku on ennusteen mukaan kääntymässä laskuun jo vuonna 2034. Väkiluku vähenee välillä 2021-2040 246 kunnassa ja kasvaa vain 63 kunnassa.

Timo Aron mukaan väestökehityksen pitkän ajan tulevaisuuskuvaan varautuminen edellyttää suuria muutoksia. Tutkija huomauttaa, että väestöennusteen mukaan vuoteen 2060 mennessä Suomessa on noin 200 000 alle 15-vuotiasta lasta vähemmän kuin nyt. 15-64-vuotiaita on taas peräti 310 000 vähemmän. Yli 64-vuotiaiden määrä taas kasvaa noin 400 000 henkilöllä. [Verkkouutiset 03.10.2021]

Suurin SUHTEELLINEN VÄESTÖNLISÄYS (%) 2021-2040:

Jomala 31,1 

Sipoo 26,0

Kempele 21,6

Vårdö 20,6

Kustavi 20,2

Luoto 19,9

Vantaa 19,4

Järvenpää 19,2

Espoo 19,0

Kauniainen 17,4

8.8.2021

MAAKUNTAVAALIT TULOSSA...

Maakuntavaalien pitäisi olla 23.01.2022. Ehdokasasettelusta ja vaalikampanjoinnista ei mitään havaintoa. Eri maakuntien valtuustojen kootkaan eivät ole vielä tiedossa; koon määräävät asukasluvutkin määritellään vasta tämän kuun lopussa. Äänestysprosentti jäänee tosi alhaiseksi, mikä nostanee kokoomuksen prosenttiosuutta.

Maakuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus (laki hyvinvointialueesta 23§). Mitään min/max tai kuntakohtaisia rajoituksia ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan pääkaupunki voi helposti saada valtuustoon enemmistön. Tämä ei ole hyvä asia. 

Länsi-Uudenmaan maakuntaan (hyvinvointialueeseen) kuuluvat  Espoo, Hanko, Inkoo, Kauniainen, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Sen väkiluku on 473,000, josta Espoo yksinään 293,00 eli 62%. Granin 10,000 edustaa tässä 2%. Kun maakuntavaltuustoon valittaneen 79 jäsentä (laki hyvinvointialueesta 24§), ovat Granin mahdollisuudet olemattomat saada sinne oma edustaja.

Koko proseduuri näyttää niin keskeneräiseltä, että painetta lvaalien siirtämiseen tulee. Tätä painetta vielä leviävä korona lisää.

Raportissa "Mistä on uudet hyvinvointialueet tehty?" tehtiin perusteellinen analyysi kaikista kunnista seuraavien neljän olennaisen piirteen osalta: olosuhde, kantokyky, sairastavuus ja tulevaisuus. Konaispisteissä Grani oli ykkönen indeksillä 84.0 (0-100), seuraavina Helsinki 83.7 ja Espoo 79.0.

2.7.2021

MAAKUNTAVERO VOIMAAN MARININ HALLITUKSEN TOIMESTA!

Min Annika Saarikko sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että maakuntaveron valmistelut ”on laitettu liikkeelle hallituksessa sovitulla tavalla”. Hallitus on linjannut, että maakuntaveroa koskeva lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä tällä vaalikaudella ja tulee voimaan viimeistään 2026.

23.6.2021

SOTE LÄPI EDUSKUNNASSA

Tänään 23.06.2021 sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa äänin 105-77. Poissa oli 17 kansanedustajaa. Äänestystulos tarkoittaa historiallista muutosta, jossa terveydenhoidon järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille eli maakuntatasolle vuoden 2023 alussa.

Yksikään hallituspuolueen edustaja ei äänestänyt uudistusta vastaan ja yksikään oppositiopuolueen edustaja ei tukenut uudistusta. Epäilemättä myös Granin rkp & vihreät ovat nyt tyytyväisiä.

15.6.2021

Sote-esitys on kaupungeille kestämätön

 PKSn johtajat tuomitsevat Marinin soten kirjoituksessaan Hesariin tänään.

Uudistus horjuttaa koko julkisen talouden tasapainoa vähintään 2020-luvun ajan ja heikentää muun muassa talouden elpymistä korona-ajan jälkeen. Uudistus on valtava tulonsiirto kasvavilta alueilta maakuntahallintoon. Kaupunkiseutujen elinvoimasta ja palveluista tingitään samalla, kun uudistus horjuttaa koko julkisen talouden tasapainoa vähintään 2020-luvun ajan. Se heikentää talouden elpymistä koronan jälkeen ja vie mahdollisuuksia satsata esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Kestävyysvajeen kiinni kuromisen ratkaisevat vuodet menetettäisiin.

Allekirjoittajat: Jan Vapaavuori, pormestari, Helsinki, Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoo, Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja, Vantaa, Christoffer Masar, kaupunginjohtaja, Kauniainen

14.6.2021

GRANIN KUNTAVAALIT: RKP & KOKOOMUS HÄVISIVÄT, PERSUT & VIHREÄT VOITTIVAT

 Granissa jälleen korkea äänestysprosentti eli 73.1%, mikä oli neljänneksi korkein koko maassa. Äänissä (ääniosuudessa) rkp oli suurin häviäjä ja persut suurin voittaja.

Puolue

Ääniosuus

Ääniosuuden muutos

Valtuusto-paikkoja

Paikkojen muutos

RKP

42.0 %

-1.9 %

15

-1

KOK

34.0 %

-0.2 %

12

-1

VIH

11.5 %

+1.3 %

4

+1

PS

5.7 %

+2.1 %

2

+1

SDP

3.4 %

+0.2 %

1

-

KD

1.8 %

-0.3 %

1

-

KES

1.4 %

-0.2 %

0

-

   Yhteensä

100 %

 

35

-

BINGA tuplasi äänimääränsä. Kokoomuksessa neljä uutta valtuutettua.

Nimi

Äänimäärä

Ant-Wuorinen, Lauri

209

Ala-Reinikka, Tapani

207

Salminen, Mikko

191

Rintamäki-Ovaska, Tiina

177

Korpela, Minna

176

Mollgren, Satu

141

Tupamäki, Binga

98

Wahlstedt, Virva

83

Villa, Sami

73

Lehmuskoski, Tuula

54

Häyrinen-Immonen, Ritva

38

Palojoki, Risto

38

 

 

Ensimmäiset varamiehet

 

Kauppila, Matti

37

Kurkela, Heikki

35

Filppula, Olavi

33

25.4.2021

GRANI RIKAS MUTTA ASUNTOLAINAT KORTILLA

Granilaisten tulot Suomen huipulla

Vaikka kaupungintalous on pahasti alijäämäinen, on Kauniainen kuitenkin rikas kuten seuraavista erilaisten tulojen taulukoista hyvin näkee: lukuja katsoessa on hyvä pitää mielessä, että tulojen mediaanit ovat kaikissa tapauksissa pienempiä.

Veronalaiset keskitulot 2018ì  

Kunta

Tulot (EUR/kk)

Kauniainen

5 686

Espoo

3 588

Sipoo

3 240

Kirkkonummi

3 263

Helsinki

3 183

Vantaa

2 745

Koko maa

2 534

ìTilastokeskus; Lopettanut kuntakohtaiset tiedot 2019 alkaen.

Keskieläkkeet 2020ì  

Kunta

Eläke (EUR/kk)

Kauniainen

3 180

Espoo

2 373

Helsinki

2 186

Kirkkonummi

2 059

Vantaa

1 974

Sipoo

1 956

Koko maa

1 762

ìEläketurvakeskus

Keskiperinnöt 2018ì

Kunta

Perintö (EUR)

Kauniainen

106 939

Helsinki

81 522

Espoo

75 439

Sipoo

62 273

Kirkkonummi

60 541

Vantaa

43 080

Koko maa

na

ìVerohallinto

Entäpä asuntojen kysyntä ja hinnat?

Kiinteistömaailman tuore barometri ennustaa Granin asuntohintojen nousevan 3% vuodessa, katso "Kiinteistömaailman hinnankehitysennuste vuoteen 2023" (78 p, 13.39 MB). Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana vertailualueilla seuraavasti: Kauniainen 13%, Espoon keskus +13%, Tapiola +37%.

Uusi Hypon Asuntoluottoluokitus eli HYPO-luokitus tarkastelee ja laittaa järjestykseen koko manner-Suomen kuntien alueelliset asuntomarkkinat asuntorahoittajan silmin. Asuntovakuuksien arvot elävät ajassa väestökehityksen ja alueen elinvoimaan vaikuttavien tekijöiden ajamina.

Vain 32 kuntaa yltää vähäriskisiksi eli luottoluokitusmaailmasta tutulla asteikolla vähintään BBB-luokituksen tasolle. Seuraavassa taulukossa nähdään se yllättävä tieto, että HYPO-luokituksessa Grani jää kaksi luokkaa Espoota alemmaksi eikä pääse edes BBB-luokkaan. Jopa Kirkkonummi on korkeammalla Sipoosta puhumattakaan.

HYPO-luokitus 2021ì

Luokka

Kunta

AAA

-

AA

Helsinki

A

Espoo, Vantaa, Sipoo

BBB

Kirkkonummi

BB

Kauniainen

ìSuomen Hypoteekiyhdistys helmikuu 2021

Tämä tarkoittaa sitä, että Granissa saa huonommin ja kalliimmalla lainaa asunnon ostamiseen. Tämä taas johtaa asuntokysynnän vähenemiseen (josta jo näyttöä, mm YIT sakoille viivästynyt kerrostaloprojekti Ullanmäessä) ja muuta pääkaupunkiseutua huonompaan hintakehitykseen. Huonompi lainan saanti koskee myös ja varsinkin taloyhtiöiden korjauslainoja sekä uusien kohteiden suuria taloyhtiölainoja.

Uuden HYPO-luokituksen teemat ovat maksukyky, likviditeetti, vakuusarvot, kuntatalous, turvallisuus, terveys, muuttoliike ja tulevaisuus. Syitä Granin huonoon sijoitukseen en ole Hyposta saanut, vain vastauksen ”Olemme saaneet paljon tiedusteluita ja keskustelemme tarkempien lisätietojen toimittamisen erillissopimuksesta ensisijaisesti kuntien ja rakennusyhtiöiden kanssa.”.

Hypo-luokitus tuo tuskaa Kauniaisiin. Jotta nähtäisiin mistä syistä Granissa asuntolainojen saanti on vaikeaa, kaupungin pitäisi ostaa Hypolta Kauniaista koskeva raportti. Kannattaisi ostaa vertailutiedoksi myös Grania ympäröivän ja korkealle sijoittuneen Espoon raportti. Tästä löytyy ”Uusi Hypo-luokitus tuo tietoa, turvaa ja tuskaa” (11 p, 1.19 MB).