GRANIN KUNTAVAALIT: RKP & KOKOOMUS HÄVISIVÄT, PERSUT & VIHREÄT VOITTIVAT

 Granissa jälleen korkea äänestysprosentti eli 73.1%, mikä oli neljänneksi korkein koko maassa. Äänissä (ääniosuudessa) rkp oli suurin häviäjä ja persut suurin voittaja.

Puolue	Ääniosuus	Ääniosuuden muutos	Valtuusto-paikkoja	Paikkojen muutos
RKP	42.0 %	-1.9 %	15	-1
KOK	34.0 %	-0.2 %	12	-1
VIH	11.5 %	+1.3 %	4	+1
PS	5.7 %	+2.1 %	2	+1
SDP	3.4 %	+0.2 %	1	-
KD	1.8 %	-0.3 %	1	-
KES	1.4 %	-0.2 %	0	-
Yhteensä	100 %		35	-

BINGA tuplasi äänimääränsä. Kokoomuksessa neljä uutta valtuutettua.

Nimi	Äänimäärä
Ant-Wuorinen, Lauri	209
Ala-Reinikka, Tapani	207
Salminen, Mikko	191
Rintamäki-Ovaska, Tiina	177
Korpela, Minna	176
Mollgren, Satu	141
Tupamäki, Binga	98
Wahlstedt, Virva	83
Villa, Sami	73
Lehmuskoski, Tuula	54
Häyrinen-Immonen, Ritva	38
Palojoki, Risto	38
Ensimmäiset varamiehet
Kauppila, Matti	37
Kurkela, Heikki	35
Filppula, Olavi	33

GRANI RIKAS MUTTA ASUNTOLAINAT KORTILLA

Granilaisten tulot Suomen huipulla

Vaikka kaupungintalous on pahasti alijäämäinen, on Kauniainen kuitenkin rikas kuten seuraavista erilaisten tulojen taulukoista hyvin näkee: lukuja katsoessa on hyvä pitää mielessä, että tulojen mediaanit ovat kaikissa tapauksissa pienempiä.

Veronalaiset keskitulot 2018ì
Kunta	Tulot (EUR/kk)
Kauniainen	5 686
Espoo	3 588
Sipoo	3 240
Kirkkonummi	3 263
Helsinki	3 183
Vantaa	2 745
Koko maa	2 534

ìTilastokeskus; Lopettanut kuntakohtaiset tiedot 2019 alkaen.

Keskieläkkeet 2020ì
Kunta	Eläke (EUR/kk)
Kauniainen	3 180
Espoo	2 373
Helsinki	2 186
Kirkkonummi	2 059
Vantaa	1 974
Sipoo	1 956
Koko maa	1 762

ìEläketurvakeskus

Keskiperinnöt 2018ì
Kunta	Perintö (EUR)
Kauniainen	106 939
Helsinki	81 522
Espoo	75 439
Sipoo	62 273
Kirkkonummi	60 541
Vantaa	43 080
Koko maa	na

ìVerohallinto

Entäpä asuntojen kysyntä ja hinnat?

Kiinteistömaailman tuore barometri ennustaa Granin asuntohintojen nousevan 3% vuodessa, katso "Kiinteistömaailman hinnankehitysennuste vuoteen 2023" (78 p, 13.39 MB). Tilastokeskuksen mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana vertailualueilla seuraavasti: Kauniainen 13%, Espoon keskus +13%, Tapiola +37%.

Uusi Hypon Asuntoluottoluokitus eli HYPO-luokitus tarkastelee ja laittaa järjestykseen koko manner-Suomen kuntien alueelliset asuntomarkkinat asuntorahoittajan silmin. Asuntovakuuksien arvot elävät ajassa väestökehityksen ja alueen elinvoimaan vaikuttavien tekijöiden ajamina.

Vain 32 kuntaa yltää vähäriskisiksi eli luottoluokitusmaailmasta tutulla asteikolla vähintään BBB-luokituksen tasolle. Seuraavassa taulukossa nähdään se yllättävä tieto, että HYPO-luokituksessa Grani jää kaksi luokkaa Espoota alemmaksi eikä pääse edes BBB-luokkaan. Jopa Kirkkonummi on korkeammalla Sipoosta puhumattakaan.

HYPO-luokitus 2021ì
Luokka	Kunta
AAA	-
AA	Helsinki
A	Espoo, Vantaa, Sipoo
BBB	Kirkkonummi
BB	Kauniainen

ìSuomen Hypoteekiyhdistys helmikuu 2021

Tämä tarkoittaa sitä, että Granissa saa huonommin ja kalliimmalla lainaa asunnon ostamiseen. Tämä taas johtaa asuntokysynnän vähenemiseen (josta jo näyttöä, mm YIT sakoille viivästynyt kerrostaloprojekti Ullanmäessä) ja muuta pääkaupunkiseutua huonompaan hintakehitykseen. Huonompi lainan saanti koskee myös ja varsinkin taloyhtiöiden korjauslainoja sekä uusien kohteiden suuria taloyhtiölainoja.

Uuden HYPO-luokituksen teemat ovat maksukyky, likviditeetti, vakuusarvot, kuntatalous, turvallisuus, terveys, muuttoliike ja tulevaisuus. Syitä Granin huonoon sijoitukseen en ole Hyposta saanut, vain vastauksen ”Olemme saaneet paljon tiedusteluita ja keskustelemme tarkempien lisätietojen toimittamisen erillissopimuksesta ensisijaisesti kuntien ja rakennusyhtiöiden kanssa.”.

Hypo-luokitus tuo tuskaa Kauniaisiin. Jotta nähtäisiin mistä syistä Granissa asuntolainojen saanti on vaikeaa, kaupungin pitäisi ostaa Hypolta Kauniaista koskeva raportti. Kannattaisi ostaa vertailutiedoksi myös Grania ympäröivän ja korkealle sijoittuneen Espoon raportti. Tästä löytyy ”Uusi Hypo-luokitus tuo tietoa, turvaa ja tuskaa” (11 p, 1.19 MB).

MARININ SOTE: EI MITÄÄN HYVÄÄ

Tässä blogissa olen seurannut SOTE-uudistuksen vaiheita nyt 10 vuoden ajan, ensimmäiset 7 vuotta tarkasti kokoinfo. Viimeksi olen kirjoittanut Marinin sotesta perusteellisemmin 05.06.2020. Vaikka sen jälkeen on käyty massiivinen lausuntokierros, niin eduskunnalle 08.12.2020 annettu hallituksen esitys ei juurikaan muuttunut siitä, mitä silloin kirjoitin. Seuraavassa kuitenkin eräitä tarkistuksia ja lisähuomioita:

       ð Marinin sote on pelkkä hallinnonuudistus, joka luo uuden hallintokerroksen kuntien ja valtion väliin. Se ei edes lupaa kustannusten säästöä eikä parempaa paikallista palvelua. VMn mukaan kustannukset nousevat 3,100 MEUR vuoteen 2030 mennessä. Lainsäädännön arviointi-neuvoston mukaan koko uudistuksen alkuperäiset tavoitteet jäävätkin saavuttamatta.

          ð  Perustetaan 21 hyvinvointialuetta; Uusimaa jaetaan neljään alueeseen + Helsinki. Mm Kotimaisten kielten keskus KOTUS vaatii, että nimen tulee olla maakunta; eivät alueella kaikki voi hyvin. Maakunnat ovat kepun perinteinen tavoite.

          ð Kuntien ja sairaanhoitopiirien sote-palvelut siirretään maakuntien hoitoon

          ð  Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyisi liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Tässä palkkojen tasaus jo aiheuttaa jopa 500 MEUR vuosittaisen lisäkustannuksen.

          ð  Maakuntien rahoitus hoidetaan aluksi valtion toimesta ja myöhemmin lisäksi uudella maakuntaverolla. Rahat valtio ottaa kunnilta leikkaamalla verotuloja 13.26%-yksiköllä. Oheinen kartta näyttää alueitten rahoituksen muutokset. [Kesäkuussa julkisuudessa olleen infon mukaan leikkaus olisi pienempi eli 12.39%-yksikköä.]

          ð Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa jo 01.07.2021 ja viimeiset 01.01.2023. Kokonaisuuden  voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän. Ennustukseni: Perustuslaillisista ym syistä johtuen ei tule menemään läpi.

          ð Hallituksen esityksessä on 1669 sivua. Lisäksi hallitus antoi 15.04.2021 eduskunnalle 271-sivuisen lakipaketin 109 lain muuttamiseksi soten mukaiseksi.

Marinin mallin suurin puute Sipilän malliin verrattuna on se, että ideologisista syistä valinnanvapaus on poistettu. Sipilän mallissa eläkeläinen ja työtön olisi saanut mennä kunnalliseen tai yksityiseen terveyspalveluun samalla rahalla, jolloin olisi päästy eroon terveysasemien jonoista.

ð Kun kuntien verotuloista leikataan 13.26%-yksikköä, jää Granissa jäljelle 3.74%. Myös Sipilän sote olisi leikannut kuntaverotuloja, mutta vähemmän eli 12.63%-yksikköä, jolloin jäljelle olisi jäänyt 4.37%-yksikköä. 
ð Kauniainen siis menettää verotuloistaan 78%, mutta säästää sote-kulujen poistumisen myötä vain 49%, joten tappiota syntyy 29% eli 4.93%-yksikköä, ja kaupungintaloudesta tulee radikaalisesti alijäämäinen.

Kuten olen vuosien varrella monesti kirjoittanut, Granista tulee valtion torppari ja se pysyy pystyssä vain suurella valtiontuella. Tämä taas johtaa muutamassa vuodessa siihen, että Kauniainen liitetään Espooseen. Tätä voi yrittää pitkittää tonttien myynnillä ja maankäyttösopimusten korvauksilla.

Jotta edes terveyskeskus säilyisi, nyt olisi viimeinen hetki ulkoistaa Granin terveyspalvelut, kuten jo 2016-17 suunniteltiin ja melkein päätettiinkin. Tämä olisi nytkin mahdollista.

04.06.2021 julkistettiin EVAn arvo- ja asennetutkimus sote-palveluista. Sen mukaan 53% suomalaisista kannattaa valinnanvapautta julkisessa perusterveydenhuollossa ja vain 24% vastustaa.

Väylävirasto: TURUN TUNNINJUNA KANNATTAMATON & 300 miljoonaa turhaan oikoratojen suunnitteluun

Olen vuosien varrella usein kirjoittanut ratamanian typeryydestä ja mahdottomista tavoitteista. Väylävirasto on tehnyt selvityksen Helsinki-Turku -radan kannatavuudesta kolmen eri vaihtoehdon pohjalta. Seuraavassa näytetyt kannatavuusluvut perustuvat vaihtoehdon yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuteen; jotta hanke olisi kannattava, luvun pitäisi olla >1.

Rantaradan parantaminen: Kannattavuus 0.70

Oikorata Lohjan kautta: Kannattavuus 0.44
Rantaradan kaksiraiteistaminen: Kannattavuus 0.04

Siis mikään vaihtoehto ei ole edes kansantaloudellisesti kannattava liiketaloudellisesta kannattavuudesta puhumattakaan. Välille Helsinki-Turku ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi liikennettä. Vaikka rata saisikin 60 MEUR EUn tukirahaa, ei kannattamaton oikorata siitä muuksi muutu. Vielä selvitys sanoo, että oikoradan vaikutus liikenteen päästöjen vähentämiseksi on vähäinen. Seuraavasta löytyy Väyläviraston hankearviointi Helsinki-Turku - Nopea junayhteys (114 p, 5.39 MB).

Samaan aikaan kuitenkin tuhlataan veronmaksajien rahaa min Timo Harakan viikolla 9 tvn A-Studiossa sanoman mukaan 300 MEUR kolmen oikoradan suunnitteluun!