EK moittii hallitusta, aiheesta

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mukaan Suomen poliittisen päätöksenteon uskottavuus on katoamassa. Syy: annetuista lupauksista ja tehdyistä sopimuksista ei pidetä kiinni.
EK epäilee, että hallituksen jo päättämällä soteuudistuksella ei saavuteta tavoiteltuja säästöjä, koska julkiselle sektorille ollaan antamassa etuoikeus palvelujen tuottamisessa ja asiakaslähtöisyys on unohdettu. [te] Näinhän asia on.

Lakien vaikutukset pitäisi tietää ja kustannukset tunnustaa!

Olen usein kirjoittanut siitä, kuinka uusien lakien vaikutukset ovat jääneet selvittämättä. Niinpä mm kuntarakennelain ja sote-lain osalta ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, miten palvelut paranevat (?) ja mitä säästöjä (?) saavutetaan. Tähän asiaan on Valtiontalouden tarkastusvirasto - VTV puuttunut monta kertaa. Eilisessä Hesarissa Jyrki TALA puuttui samaan asiaan ja ehdotti lakien vaikutusarviointiin oman, itsenäisen yksikön perustamista.

Varsinkin ympäristöministeriö ja verottaja määräävät uusia vaatimuksia ja ilmoituksia lainkaan miettimättä sitä, kuinka paljon ne tulevat maksamaan. Eräänlainen huippu saavutettiin heinäkuun alusta voimaan tulleessa määräyksessä rakentamisilmoituksesta. Sen mukaan rakennustyön tilaajan tulee tehdä rakentamisilmoitus kaikista rakennus- ja remonttitöistä, joiden arvo on vähintään 15 000 euroa plus alv. Ilmoitus on tehtävä kuukausittain ja vaatimus koskee myös asunto-osakeyhtiöitä. Rakennusteollisuuden mukaan tästä syntyvä kustannus on 100 MEUR vuodessa! Ja nyt verottaja itkee sitä, että sen resurssit eivät riitä tämän ilmoitustulvan käsittelemiseen.

SOTE-lakiesitys valmistui

18.08.2014 tuli ulos hallituksen esitysluonnos sote-laiksi. Laki on edelleen puitelaki, ja siitä selviää vain ehdotetun uuden järjestelmän pääpiirteet. Seuraavassa muutamia piirteitä: 

• Järjestämisvastuu on 5 sote-alueella. Ne määräävät mitkä kunnat tai kuntayhtymät vastaavat palvelujen tuottamisesta.  
• Valitut kunnat ja kuntayhtymät vastaavat palveluiden tuottamisesta. Näitä kuntia ja kuntayhtymiä ei laissa ole määritelty.
• Sote-alueet kuitenkin määräävät miten ja keneltä palvelut hankitaan: pääasiassa kunta tai kuntayhtymä itse, vain avustavina toimijoina palveluyritys ja palveluyhdistys. Asiakas ei pääse valtsemaan!
• Kunnat vastaavat rahoituksesta "kapitaatioperusteella".
• Mitään laskelmia säästöistä ei ole esitetty, ei myöskään mitään selvitystä palveluiden parantumisesta.
• Kunnan nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen.
• Henkilöstöllä ei ole siirtymissuojaa (kuntaliitoksissa suoja on 5 vuotta).
• Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus jäävät kuntien omistukseen, jos kunnat eivät sovi toisin.
• Laki voimaan 2015 (ei enää vuoden alusta; ennen vaaleja?).
• Sote-alueet aloittavat 01.01.2016
• Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittavat 01.01.2017
• Kuntien lausunnot asiasta 14.10.2014 mennessä.

Tavanomaisen kunnan kuten Granin tapauksessa kunta menettää päätösvallan sekä nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevan henkilöstönsä. Tehtäväksi jää vain pakollinen maksumiehen rooli. Tästä löytyy lakiluonnos (133 pages, 1.20 MB). Grania koskeva kuntayhtymä muodostunee kuntarakenneryhmän mukaisesti Espoo + Kauniainen + Kirkkonummi + Vihti. Katso myös kirjoitukseni 24 Mar 2014.

Granin kaupunginhallitus ei kaipaa paikallisvaltuustoja!?

Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat ja kaupunginosat tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosalautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa.  Odotusten vastaisesti uudessa kuntalakiluonnoksessa ei paikallishallintoon ole tulossa mitään parannusta. Jos Suurhelsinki toteutuu, Kauniainen tarvitsisi oman paikallisvaltuuston!

Granin kaupunginhallitus otti 13 Aug 2014 kantaa lakiluonnokseen. Pitkässä lausunnossaan Grani ei kuitenkaan ollut huolissaan paikallishallinnon puuttumisesta! Tästä löytyy Granin lausunto.

Suurhelsinkiin paikallisvaltuustoja?

Kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo yrittivät selvittää yhdeksän kuntaa kattavan Suurhelsingin syntymistä. 03 Jun 2014 heidän raporttinsa tuli ulos. Se ehdottaa Pajusen ja Vapaavuoren lempitavoitteen toteutumista, eli Suurhesaa, johon kuuluisivat Helsinki, Espoo, Vantaa Kauniainen, Sipoo ja lisäksi Tuusulan eteläosa.

Nyt he Hesarille antamassaan haastattelussa kaavailevat Suurhelsinkiin 15-20 kaupunki-keskusta. Ne hoitaisivat paikallisia toimia ja palveluita kuten koulut ja kirjastot. He sanovat, että näitä keskuksia johtaisivat vaaleilla valittavat aluevaltuustot. Nämä sinänsä positiiviset ajatukset ovat kuitenkin täydellisesti ristiriidassa parhaillaan kuntien lausunnolla olevan kuntalakiluonnoksen kanssa, jossa paikallista päätöksentekoa ei ole ollenkaan (katso kirjoitukseni 09.05.2014).

Oikeasti, kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat ja kaupunginosat tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosalautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa.

EUlta kapuloita sote-rattaisiin

Euroopan komissio ei hyväksy Suomen tapaa tulkita vuoden alussa voimaantullutta potilasdirektiiviä. Tämä tulee vaikuttamaan kesäkuussa kaikkien puolueiden sopimaan kunnallista monopolia kannattavaan sote-uudistukseen. Mitään ongelmaa ei olisi, jos menettely olisi  kuten Ruotsissa ja kuten myös THL on esittänyt, eli potilas/asiakas saa valita käyttääkö samaan rahaan kunnallista vai yksityistä lääkäripalvelua.

Raimo SAILAS: Hallituksen toimilla mitätön merkitys

Entinen valtiovaranministeriön valtiosihteeri Raimo SAILAS sanoo YLElle, ettei hallituksen kasvupaketti juurikaan vaikuta Suomen lähivuosien kehitykseen. "Vaikutukset jäävät parhaassakin tapauksessa varsin marginaalisiksi." Niinpä.

Helsinki vaatii raskasta metropolihallintoa ja pakkoliitoksia!

Helsingin vihreät ja demarit onnistuivat kaupunginhallituksessa 27.06.2014 ajamaan läpi raskaan metropolihallintomallin, johon sisältyvät vaaleilla ilman kuntakohtaisia kiintiöitä valittava valtuusto ja suora verotusoikeus! Malli kattaisi 10 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo. Lisäksi Helsinki vaatii myös kuntaliitoksia. Näinkin se Suurhelsinki syntyisi. Jää kuitenkin Helsingin haaveeksi.

Sote 5 nytkähti eteenpäin

Sote-uudistusta valmisteleva parlamentaarinen ohjausryhmä on löytänyt yhteisen ratkaisun sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimenpiteistä.

Ratkaisun perustana ovat viisi (5) sote-aluetta, joilla on järjestämisvastuu (katso kirjoitukseni 24 Mar 2014). Kunnilla ja kuntayhtymillä on palvelujen tuottamis- ja rahoitusvastuu sen mukaan, mitä sote-alueen järjestämispäätöksessä on päätetty. Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät tuottavat edelleen palveluja pääasiassa itse. Ne voivat kuitenkin hankkia niitä myös muutoin, kuten yrityksiltä ja järjestöiltä sekä palveluseteliä käyttämällä. Siis kuten nytkin.

Oikeasti sote-lain tekeminen on edelleen täysin kesken, joten järjestämisen periaatteista ja käytännön tärkeistä yksityiskohdista ei ole vieläkään tietoa. Selvältä näyttää, että vastoin THLn ehdotusta kuntalaiset eivät pääse valitsemaan palveluitaan kunnallisen ja yksityisen tuottajan välillä, vaan kunnallinen monopoli jopa vahvistuu nykyisestä. Ja min Susanna HUOVINEN sanoo, että palveluiden käyttäjien näkökulmasta ei tule suuria muuutoksia => terveyskeskusjonot jatkuvat. Mitään laskelmia ei ole luvatuista säästöistäkään. Laki on luvattu saada valmiiksi ja kuntiin lausunnolle elokuun puoliväliin mennessä.

Stubb: Ei tarvetta metropolihallinnolle

Kokoomuksen puoluekokouksessa 14 Jun 2014 Jan Vapaavuori kaatui alkumetreillä, ja Suurhelsingin mafia sai nokilleen. Ja puolueella on uusi innostava ja tarmokas puheenjohtaja Alexander STUBB. Linjapuheessaan Stubb sanoi, että nyt esillä olevan sote-mallin toteutuessa metropolihallinnolle ei ole tarvetta. Myös Pajusen & Vapaavuoren ajamat pakkoliitokset viiden kunnan Suurhelsingiksi jäävät toteutumatta.