Grani ei voi tinkiä asemansa uudisrakentamisesta. Ainoa pelastus olisi se, että rataa ei rakenneta Kauklahteen saakka vaan vain Leppävaarasta Espoon keskukseen. Länsiväylän juttu seuraavasta http://www.real.fi/.../Kaupunkiradan_kustannukset....
7.3.2023
KAUPUNKIRADAN KUSTANNUKSET NOUSEVAT
ESPOON KAUPUNKIRATA MUTKISTUU JA GRANIN MAKSUT KASVAVAT
Länsiväylän 04.02.2023 mukaan Espoon kaupunkiradan aloitus myöhästyy ja varsinkin kustannukset kasvavat. Asiasta neuvottelevat Espoo, Kauniainen ja valtio. Granin tekemä osallistumispäätös 2020 sanoo, että Granin osuus ei saa olla suurempi kuin 10 % alkuperäisestä kustannusarviosta eli 0.10 x 275 = 27.5 MEUR.
Epäilemättä Grani tulee myöntymään ainakin inflation aiheuttamiin korkeampiin kustannuksiin. Kun radan rakentamisen sanotaan kestävän 7 vuotta, niin tämä kaikki johtaa Granin maksujen tuplaantumiseen.
Grani ei voi tinkiä asemansa uudisrakentamisesta. Ainoa pelastus olisi se, että rataa ei rakenneta Kauklahteen saakka vaan vain Leppävaarasta Espoon keskukseen. Jo alunperin olikin pohdittu sitä, että rata ei jatkuisi Kauklahteen asti, vaan olisi vain Leppävaara - Espoon keskus.
28.3.2022
154 MILJOONAA HYVINVOINTIALUEIDEN VALMISTELUUN
"Vastaamme nyt kriittisiin määrärahatarpeisiin lisärahoituksella, jolla turvataan erityisesti ICT-muutosten valmistelu. Tämä panostus on välttämätön toiminnan sujuvan käynnistymisen kannalta vuoden 2023 alussa", sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.
Tästä rahasta Länsi-Uudenmaan maakunta saa suurimman potin eli 21 479 979 EUR.
28.1.2022
KOKOOMUS VOITTI MAAKUNTAVAALIT
23.01.2022 pidetyt maakuntavaalit (oikeasti hyvinvointialuevaalit, häpeillen aluevaalit) tuottivat odotetun tuloksen: Kokoomus oli suurin koko maassa (21.6%) ja varsinkin Länsi-Uudellamaalla (32.6%). Kepu teki yllättävän hyvän tuloksen, kun taas vihreät ja persut menettivät paljon kannatustaan.
Länsi-Uusimaalla kokoomus sai kaksinkertaisen
määrän valtuutettuja seuraavaan eli demareihin verrattuna. 79 valtuustopaikkaa
jakautuvat seuraavan asetelman mukaisesti
|
Puolue |
Valtuusto-paikat |
Valt.paikkojen
osuus |
|
KOK |
27 |
34.2
% |
|
SDP |
13 |
16.5
% |
|
RKP |
12 |
15:2
% |
|
VIHR |
10 |
12.7
% |
|
PS |
6 |
7.6
% |
|
VAS |
4 |
5.1
% |
|
KESK |
3 |
3.8% |
|
KD |
2 |
2.5
% |
|
LIIK |
1 |
1.3
% |
|
VKK |
1 |
1.3
% |
|
Total |
79 |
100.0
% |
Valtuustopaikoista Espoo vei ylivoimaisen osuuden eli lähes 60 %. Samalla se muodostaa yksinään valtuuston enemmistön, ja voi päättää maakunnan asioista haluamallaan tavalla.
|
Kunta |
Valtuusto-paikat |
Valt.paikkojen
osuus |
|
Espoo |
47 |
59.5
% |
|
Kirkkonummi |
8 |
10.1
% |
|
Lohja |
8 |
10.1
% |
|
Vihti |
6 |
7.6
% |
|
Raasepori |
5 |
6.3
% |
|
Kauniainen |
2 |
2.5
% |
|
Inkoo |
1 |
1.3
% |
|
Karkkila |
1 |
1.3
% |
|
Hanko |
1 |
1.3
% |
|
Siuntio |
0 |
0.0
% |
|
Total |
79 |
100.0
% |
Granista onnistuimme saamaan läpi asukaslukuamme vastaavasti kaksi ehdokasta: rkpn Veronica REHN-KIVI 3,026 ääntä (Granista 1,526) ja kokoomuksen Satu MOLLGREN 571 ääntä (Granista 365).
Granin
kokoomus riskeerasi paikan asettamalla turhan monta ehdokasta, jolloin äänet
jakautuivat. Niinpä Mollgren olikin kokoomuksen viimeinen läpi mennyt ehdokas.
Varapaikalle päässyt Tapani Ala-Reinikka sai 457 ääntä ja Granissa 386 ääntä,
eli enemmän kuin Mollgren.
14.1.2022
MAAKUNTAHALLINNON RAKENNE
Valinnat menevät "normaalijärjestyksessä" puolueryhmien koon ja sopimusten mukaisesti. Kun Espoo on viemässä suurimman osan valtuuston paikoista, tulisi pienempien kuntien edustusta vahvistaa lautakuntien jäsenyyksillä.
3.1.2022
GRANISSA ALHAISIN SAIRASTAVUUS
Tämä hyvä uutinen tarkoittaa samalla sitä, että kun RKPn ja vihreiden läpi ajama sote-uudistus leikkaa Granin verotuloista 78%, niin vastaavasti se vähentää sote-kuluja vain 49%. Niinpä Granista tuleekin valtion torppari ja se pysyy pystyssä vain suurella valtiontuella. Tämä taas johtaa muutamassa vuodessa siihen, että Kauniainen liitetään Espooseen.
Rahoituksen oikea tapa olisi ollut leikata veroja saman verran kuin sote-kuluja siirtyy maakunnalle.Tällöin kuntatalous olisi säilynyt ennallaan. Tätä kuntakohtaista vaihtoehtoa VM piti liian vaikeana. Kuitenkin vuosikymmenten ajan on valtionosuudet onnistuttu laskemaan kunnittain. Ja niin joudutaan jälleen tekemään, kun valtio joutuu korvaamaan sote-uudistuksen aiheuttamat veromenetykset kunnittain ensivuodesta 2023 alkaen.
Granissa tosin tässäkin jää omaan piikkiin 100 EUR/asukas eli miljoona vuodessa. Tehtyjen päätösten mukaan oma piikki kasvaa vuosittain, mikä johtaa kuntatalouden hallitsemattomaan alijäämään ja Granin kriisikunnaksi. Tämä on jo nähtävissä juuri hyväksytyn 2022 talousarvion laskelmissa (esim tilikauden tulos 2024 on jo yli 10 miljoonaa miinuksella). Ja sitten liitos Espooseen.
22.10.2021
MAAKUNTAVAALIT TULOSSA - MITÄPÄ GRANI?
Länsi-Uudenmaan maakunnassa valitaa 79 valtuutettua. Kun vaaleissa ei ole mitään kuntakohtaista kiintiötä eikä min tai max edustajarajaa, tulee Espoo viemään lähes kaikki valtuustopaikat. Asukaslukujen perusteella Granille kuuluisi kaksi paikkaa, mutta ihme on, jos saataisiin edes yksi. Katso oheinen taulukko.
3.10.2021
Synkkä kuva Suomen väestökehityksestä
Aluetutkija Timo Aro herättelee huomioimaan Suomen väestökehityksen vaikutuksia. Aro on laatinut alla näkyvän karttakuvan työikäisten eli tässä 20-64-vuotiaiden määrän muutoksista kunnittain vuosina 2021-2040. Tulos on synkkä.
Kartan punaiset surunaamat ja siniset
hymiöt kuvaavat tutkijan mukaan muutoksen suhteellista suuruutta. Lähes koko
karttaa hehkuu punaisena. Vain siellä täällä on muutama sininen naama.
– Olisiko tarvetta väestönkehityksen
vaikutusten ”elokapinalle” ymmärryksen lisäämiseksi?, Aro kysyy Twitterissä.
Kuvan tiedot perustuvat
Tilastokeskuksen tällä viikolla julkaisemaan väestöennusteeseen. Sen mukaan
Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä peräti 700 000 ihmistä
enemmän kuin syntyisi, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa
syntyisi 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta vuosittain. Pitkällä
aikavälillä syntyvyys ei siis ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla.
Suomen väkiluku on ennusteen mukaan
kääntymässä laskuun jo vuonna 2034. Väkiluku vähenee välillä 2021-2040 246
kunnassa ja kasvaa vain 63 kunnassa.
Timo Aron mukaan väestökehityksen
pitkän ajan tulevaisuuskuvaan varautuminen edellyttää suuria muutoksia. Tutkija
huomauttaa, että väestöennusteen mukaan vuoteen 2060 mennessä Suomessa on noin
200 000 alle 15-vuotiasta lasta vähemmän kuin nyt. 15-64-vuotiaita on taas
peräti 310 000 vähemmän. Yli 64-vuotiaiden määrä taas kasvaa noin
400 000 henkilöllä. [Verkkouutiset 03.10.2021]
Suurin SUHTEELLINEN
VÄESTÖNLISÄYS (%) 2021-2040:
Jomala 31,1
Sipoo 26,0
Kempele 21,6
Vårdö 20,6
Kustavi 20,2
Luoto 19,9
Vantaa 19,4
Järvenpää 19,2
Espoo 19,0
Kauniainen 17,4
8.8.2021
MAAKUNTAVAALIT TULOSSA...
Maakuntavaalien pitäisi olla 23.01.2022. Ehdokasasettelusta ja vaalikampanjoinnista ei mitään havaintoa. Eri maakuntien valtuustojen kootkaan eivät ole vielä tiedossa; koon määräävät asukasluvutkin määritellään vasta tämän kuun lopussa. Äänestysprosentti jäänee tosi alhaiseksi, mikä nostanee kokoomuksen prosenttiosuutta.
Maakuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus (laki hyvinvointialueesta 23§). Mitään min/max tai kuntakohtaisia rajoituksia ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan pääkaupunki voi helposti saada valtuustoon enemmistön. Tämä ei ole hyvä asia.
Länsi-Uudenmaan maakuntaan (hyvinvointialueeseen) kuuluvat Espoo, Hanko, Inkoo, Kauniainen, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Sen väkiluku on 473,000, josta Espoo yksinään 293,00 eli 62%. Granin 10,000 edustaa tässä 2%. Kun maakuntavaltuustoon valittaneen 79 jäsentä (laki hyvinvointialueesta 24§), ovat Granin mahdollisuudet olemattomat saada sinne oma edustaja.
Koko proseduuri näyttää niin keskeneräiseltä, että painetta lvaalien siirtämiseen tulee. Tätä painetta vielä leviävä korona lisää.
Raportissa "Mistä on uudet hyvinvointialueet tehty?" tehtiin perusteellinen analyysi kaikista kunnista seuraavien neljän olennaisen piirteen osalta: olosuhde, kantokyky, sairastavuus ja tulevaisuus. Konaispisteissä Grani oli ykkönen indeksillä 84.0 (0-100), seuraavina Helsinki 83.7 ja Espoo 79.0.
2.7.2021
MAAKUNTAVERO VOIMAAN MARININ HALLITUKSEN TOIMESTA!
Min Annika Saarikko sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että maakuntaveron valmistelut ”on laitettu liikkeelle hallituksessa sovitulla tavalla”. Hallitus on linjannut, että maakuntaveroa koskeva lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä tällä vaalikaudella ja tulee voimaan viimeistään 2026.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)