154 MILJOONAA HYVINVOINTIALUEIDEN VALMISTELUUN

"Vastaamme nyt kriittisiin määrärahatarpeisiin lisärahoituksella, jolla turvataan erityisesti ICT-muutosten valmistelu. Tämä panostus on välttämätön toiminnan sujuvan käynnistymisen kannalta vuoden 2023 alussa", sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.

Tästä rahasta Länsi-Uudenmaan maakunta saa suurimman potin eli 21 479 979 EUR.

KOKOOMUS VOITTI MAAKUNTAVAALIT

23.01.2022 pidetyt maakuntavaalit (oikeasti hyvinvointialuevaalit, häpeillen aluevaalit) tuottivat odotetun tuloksen: Kokoomus oli suurin koko maassa (21.6%) ja varsinkin Länsi-Uudellamaalla (32.6%). Kepu teki yllättävän hyvän tuloksen, kun taas vihreät ja persut menettivät paljon kannatustaan.

Länsi-Uusimaalla kokoomus sai kaksinkertaisen määrän valtuutettuja seuraavaan eli demareihin verrattuna. 79 valtuustopaikkaa jakautuvat seuraavan asetelman mukaisesti

Puolue	Valtuusto-paikat	Valt.paikkojen osuus
KOK	27	34.2 %
SDP	13	16.5 %
RKP	12	15:2 %
VIHR	10	12.7 %
PS	6	7.6 %
VAS	4	5.1 %
KESK	3	3.8%
KD	2	2.5 %
LIIK	1	1.3 %
VKK	1	1.3 %
Total	79	100.0 %

 Valtuustopaikoista Espoo vei ylivoimaisen osuuden eli lähes 60 %. Samalla se muodostaa yksinään valtuuston enemmistön, ja voi päättää maakunnan asioista haluamallaan tavalla.

Kunta	Valtuusto-paikat	Valt.paikkojen osuus
Espoo	47	59.5 %
Kirkkonummi	8	10.1 %
Lohja	8	10.1 %
Vihti	6	7.6 %
Raasepori	5	6.3 %
Kauniainen	2	2.5 %
Inkoo	1	1.3 %
Karkkila	1	1.3 %
Hanko	1	1.3 %
Siuntio	0	0.0 %
Total	79	100.0 %

 

Granista onnistuimme saamaan läpi asukaslukuamme vastaavasti kaksi ehdokasta: rkpn Veronica REHN-KIVI 3,026 ääntä (Granista 1,526) ja kokoomuksen Satu MOLLGREN 571 ääntä (Granista 365). 

Granin kokoomus riskeerasi paikan asettamalla turhan monta ehdokasta, jolloin äänet jakautuivat. Niinpä Mollgren olikin kokoomuksen viimeinen läpi mennyt ehdokas. Varapaikalle päässyt Tapani Ala-Reinikka sai 457 ääntä ja Granissa 386 ääntä, eli enemmän kuin Mollgren.

MAAKUNTAHALLINNON RAKENNE

Kaaviossa näytetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallinnon alustava rakenne. Juuri valittava valtuusto sitten päättää lopullisesta rakenteesta. Ja lopulta valitsee niihin jäenet ja varajäsenet.

Valinnat menevät "normaalijärjestyksessä" puolueryhmien koon ja sopimusten mukaisesti. Kun Espoo on viemässä suurimman osan valtuuston paikoista, tulisi pienempien kuntien edustusta vahvistaa lautakuntien jäsenyyksillä.

GRANISSA ALHAISIN SAIRASTAVUUS

Kauniainen jälleen ykkösenä! Seitsemän vakavan sairauden mukaisesti THLn laskema sairastavuus Granissa on alhaisin koko maassa ja vain 61.8% koko maan keskiarvosta.

Tämä hyvä uutinen tarkoittaa samalla sitä, että kun RKPn ja vihreiden läpi ajama sote-uudistus leikkaa Granin verotuloista 78%, niin vastaavasti se vähentää sote-kuluja vain 49%. Niinpä Granista tuleekin valtion torppari ja se pysyy pystyssä vain suurella valtiontuella. Tämä taas johtaa muutamassa vuodessa siihen, että Kauniainen liitetään Espooseen.

Rahoituksen oikea tapa olisi ollut leikata veroja saman verran kuin sote-kuluja siirtyy maakunnalle.Tällöin kuntatalous olisi säilynyt ennallaan. Tätä kuntakohtaista vaihtoehtoa VM piti liian vaikeana. Kuitenkin vuosikymmenten ajan on valtionosuudet onnistuttu laskemaan kunnittain. Ja niin joudutaan jälleen tekemään, kun valtio joutuu korvaamaan sote-uudistuksen aiheuttamat veromenetykset kunnittain ensivuodesta 2023 alkaen.

Granissa tosin tässäkin jää omaan piikkiin 100 EUR/asukas eli miljoona vuodessa. Tehtyjen päätösten mukaan oma piikki kasvaa vuosittain, mikä johtaa kuntatalouden hallitsemattomaan alijäämään ja Granin kriisikunnaksi. Tämä on jo nähtävissä juuri hyväksytyn 2022 talousarvion laskelmissa (esim tilikauden tulos 2024 on jo yli 10 miljoonaa miinuksella). Ja sitten liitos Espooseen.

MAAKUNTAVAALIT TULOSSA - MITÄPÄ GRANI?

Maakuntavaalit tulossa 3 kuukauden päästä; äänestyspäivä 23.01.2022, ja ennakkoäänestys alkaa jo 12.01.2022. Vaalikentillä on hiljaista, ja ehdokkaat vahvistetaan vasta jouluna 23.12.2021.

Länsi-Uudenmaan maakunnassa valitaa 79 valtuutettua. Kun vaaleissa ei ole mitään kuntakohtaista kiintiötä eikä min tai max edustajarajaa, tulee Espoo viemään lähes kaikki valtuustopaikat. Asukaslukujen perusteella Granille kuuluisi kaksi paikkaa, mutta ihme on, jos saataisiin edes yksi. Katso oheinen taulukko.

Synkkä kuva Suomen väestökehityksestä

Aluetutkija Timo Aro herättelee huomioimaan Suomen väestökehityksen vaikutuksia. Aro on laatinut alla näkyvän karttakuvan työikäisten eli tässä 20-64-vuotiaiden määrän muutoksista kunnittain vuosina 2021-2040. Tulos on synkkä.

Kartan punaiset surunaamat ja siniset hymiöt kuvaavat tutkijan mukaan muutoksen suhteellista suuruutta. Lähes koko karttaa hehkuu punaisena. Vain siellä täällä on muutama sininen naama.

– Olisiko tarvetta väestönkehityksen vaikutusten ”elokapinalle” ymmärryksen lisäämiseksi?, Aro kysyy Twitterissä.

Kuvan tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tällä viikolla julkaisemaan väestöennusteeseen. Sen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä peräti 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyisi, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa syntyisi 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta vuosittain. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei siis ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla.

Suomen väkiluku on ennusteen mukaan kääntymässä laskuun jo vuonna 2034. Väkiluku vähenee välillä 2021-2040 246 kunnassa ja kasvaa vain 63 kunnassa.

Timo Aron mukaan väestökehityksen pitkän ajan tulevaisuuskuvaan varautuminen edellyttää suuria muutoksia. Tutkija huomauttaa, että väestöennusteen mukaan vuoteen 2060 mennessä Suomessa on noin 200 000 alle 15-vuotiasta lasta vähemmän kuin nyt. 15-64-vuotiaita on taas peräti 310 000 vähemmän. Yli 64-vuotiaiden määrä taas kasvaa noin 400 000 henkilöllä. [Verkkouutiset 03.10.2021]

Suurin SUHTEELLINEN VÄESTÖNLISÄYS (%) 2021-2040:

Jomala 31,1 

Sipoo 26,0

Kempele 21,6

Vårdö 20,6

Kustavi 20,2

Luoto 19,9

Vantaa 19,4

Järvenpää 19,2

Espoo 19,0

Kauniainen 17,4

MAAKUNTAVAALIT TULOSSA...

Maakuntavaalien pitäisi olla 23.01.2022. Ehdokasasettelusta ja vaalikampanjoinnista ei mitään havaintoa. Eri maakuntien valtuustojen kootkaan eivät ole vielä tiedossa; koon määräävät asukasluvutkin määritellään vasta tämän kuun lopussa. Äänestysprosentti jäänee tosi alhaiseksi, mikä nostanee kokoomuksen prosenttiosuutta.

Maakuntavaalit toimitetaan välittöminä, salaisina ja suhteellisina. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus (laki hyvinvointialueesta 23§). Mitään min/max tai kuntakohtaisia rajoituksia ei ole. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan pääkaupunki voi helposti saada valtuustoon enemmistön. Tämä ei ole hyvä asia. 

Länsi-Uudenmaan maakuntaan (hyvinvointialueeseen) kuuluvat  Espoo, Hanko, Inkoo, Kauniainen, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Sen väkiluku on 473,000, josta Espoo yksinään 293,00 eli 62%. Granin 10,000 edustaa tässä 2%. Kun maakuntavaltuustoon valittaneen 79 jäsentä (laki hyvinvointialueesta 24§), ovat Granin mahdollisuudet olemattomat saada sinne oma edustaja.

Koko proseduuri näyttää niin keskeneräiseltä, että painetta lvaalien siirtämiseen tulee. Tätä painetta vielä leviävä korona lisää.

Raportissa "Mistä on uudet hyvinvointialueet tehty?" tehtiin perusteellinen analyysi kaikista kunnista seuraavien neljän olennaisen piirteen osalta: olosuhde, kantokyky, sairastavuus ja tulevaisuus. Konaispisteissä Grani oli ykkönen indeksillä 84.0 (0-100), seuraavina Helsinki 83.7 ja Espoo 79.0.

MAAKUNTAVERO VOIMAAN MARININ HALLITUKSEN TOIMESTA!

Min Annika Saarikko sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, että maakuntaveron valmistelut ”on laitettu liikkeelle hallituksessa sovitulla tavalla”. Hallitus on linjannut, että maakuntaveroa koskeva lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä tällä vaalikaudella ja tulee voimaan viimeistään 2026.

SOTE LÄPI EDUSKUNNASSA

Tänään 23.06.2021 sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa äänin 105-77. Poissa oli 17 kansanedustajaa. Äänestystulos tarkoittaa historiallista muutosta, jossa terveydenhoidon järjestäminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueille eli maakuntatasolle vuoden 2023 alussa.

Yksikään hallituspuolueen edustaja ei äänestänyt uudistusta vastaan ja yksikään oppositiopuolueen edustaja ei tukenut uudistusta. Epäilemättä myös Granin rkp & vihreät ovat nyt tyytyväisiä.

Sote-esitys on kaupungeille kestämätön

 PKSn johtajat tuomitsevat Marinin soten kirjoituksessaan Hesariin tänään.

Uudistus horjuttaa koko julkisen talouden tasapainoa vähintään 2020-luvun ajan ja heikentää muun muassa talouden elpymistä korona-ajan jälkeen. Uudistus on valtava tulonsiirto kasvavilta alueilta maakuntahallintoon. Kaupunkiseutujen elinvoimasta ja palveluista tingitään samalla, kun uudistus horjuttaa koko julkisen talouden tasapainoa vähintään 2020-luvun ajan. Se heikentää talouden elpymistä koronan jälkeen ja vie mahdollisuuksia satsata esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen. Kestävyysvajeen kiinni kuromisen ratkaisevat vuodet menetettäisiin.

Allekirjoittajat: Jan Vapaavuori, pormestari, Helsinki, Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoo, Ritva Viljanen, kaupunginjohtaja, Vantaa, Christoffer Masar, kaupunginjohtaja, Kauniainen