SOTE-ratkaisuksi maakuntamalli

Uusi hallitus maalle nimitettiin 29.05.2015. Jämäkästi sujuneiden neuvottelujen tuloksena syntyi monella tavalla hyvä hallitusohjelma. Yleisen taloustilanteen parantamisen ohella yksi sen tärkeimmistä asioista oli uuden sote-ratkaisun sorvaaminen seuraavasti:

• Rakenne: Maakuntamalli, enintään 19 maakuntaa.
• Päätöksenteko: Vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Ei verotusoikeutta.
• Rahoitus: Auki. Pidemmällä tähtäimellä sote-rahoituksessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen työterveyshuolto huomioiden.
• Valinnanvapaus: Tavoitteena Ruotsin mallin mukaisesti, että potilas saa itse valita mitä palveluntuottajaa käyttää; julkinen, yksityinen, kolmas sektori.

Vielä asiaan liittyen seuraavat kirjaukset:

• Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella 2015–2019.  Mikäli valtionosuuksia leikataan, niin hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa.
• Hallitus käynnistää vapaakuntakokeilun, jonka tavoitteena on mahdollistaa kunnille palveluiden tuotanto- ja toimintatapojen kehittäminen nykyistä vapaammin ja laajemmin. Tätä olen Granille suositellut jo aikaisemmin, turhaan.
• Irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteessa koskevat säädökset kumotaan.
• Valtion aluehallinnon uudistamista maakuntamallin mukaisesti selvitetään.

Suuri kuntauudistuspaketti - Mitä jäi jäljelle

Jyrki Kataisen hallituksen suurin asia oli viedä päätökseen joukko kuntauudistukseen kuuluvia lakeja. Seuraavassa lyhyt yhteenveto säälittävästä tapahtuneesta:

• Kuntarakennelaki: Tuli voimaan 01.07.2013. Monia kuntaliitosselvityksiä lopetellaan parhaillaan niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin. Lopputulos zero.
• Uusi kuntalaki: Vaatimaton uudistus astui voimaan 01.05.2015. Seuraavat kuntavaalit pidetään vasta 09.04.2017, ja nykyisen valtuuston toimikausi jatkuu 31.05.2017 saakka.
• Sote-laki: Tämä epäonnistumisten äiti kaatui lopulta perustuslaillisiin ongelmiin. Uusi hallitus aloittaa maakuntamallin pohjalta.
• Valtionosuuslaki: Tuli voimaan 01.01.2015. Kun kaikki muut kunnat saavat valtiolta rahaa enemmän tai vähemmän, on Grani ainoa kunta joka joutuu maksamaan valtiolle!
• Metropolihallintolaki: Jäi kesken.

Kaupungintalon alueesta suunnittelukilpailu

Kuten 28 Apr 2015 kirjoitin, kaupungintalon järjettömästi paisuva remonttihanke keskeytettiin, ja alueelle laaditaan uusi kaava arkkitehtikilpailun perusteella. Kokouksessaan 27.05.2015 kaupunginhallitus päätti "että kaupungintalon ja Junghansinkujan tonttien tulevaa asemakaavoitusta varten järjestetään suunnittelu-kilpailu yhteistyössä SAFAn kanssa ja nimesi seuraavan ohjausryhmän valmistelemaan arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelman laatimista ja palkintolautakunnan asettamista: Veronica Rehn-Kivi, Lauri Ant-Wuorinen, Tuomas Rajajärvi, Torsten Widén, Marianna Harju ja Gun Söderlund sekä nimesi ryhmän puheenjohtajaksi Veronica Rehn-Kiven.".
Tässä blogissa pyrin välttämään asiasta lisää kirjoittamista ennen kuin arkkitehtikilpailun tuloksia on nähtävillä.

Palatsivallankumouksen hyvä päätös

Tapani Jääskeläinen jatkaa hyökkäystään kokoomusta ja erityisesti minua vastaan. Tikkuna lihassa hänellä on valtuustossa jo kahteen kertaan hyväksytty päätös siitä,
että Granin sote-palvelut järjestettäisiin kilpailutuksen perusteella, millä turvattaisiin hyvät palvelut seuraavaksi 10 vuodeksi. Katso Jääskeläi-sen kirjoitus tästä.

Oma kirjoitukseni tämän-päiväisessä KaunisGranissa löytyy vierestä. [klikkaa kirjoitus isommaksi]

KaunisGranissa 09.06.2015 demarien varavaltuutettu Jääskeläinen jälleen vuodattaa kiukkuaan; katso tästä, även på svenka.

Pajunen: Osta toinen polkupyörä kaupunki maksaa

"Rikas" Helsinki maksaa 30,000 työntekijälleen 10 EUR työmatkaseteleitä. Nyt kaupunginjohtaja Jussi PAJUNEN esittää, että vaihtoehdoksi tarjotaan rahaa polkupyörän hankkimista varten. Tuoreen tutkimuksen mukaan mukaan kolme neljästä hesalaisesta käyttää pyörää. Kun luvusta vähennetään pikkulapset ja tosivanhat, havaitaan, että jokaisella hesalaisella on jo pyörä, ainakin mahdollisuus pyörän käyttämiseen.
Suuremmassa kaupungissa tyhmyys tiivistyy.

Kaupungintalo - Missä mennään

Kaupunginvaltuusto päätti budjettikokouksessaan 17.11.2014 äänestyksen jälkeen, että kaupungintalon saneerauksen budjetti on 3.2 MEUR. Nyt kuitenkin vain viisi (5!) kuukautta myöhemmin budjetti onkin 4.15 MEUR eli noussut 30 %. Seuraavassa taulukossa esitän hankkeen viimeaikaisen käsittelyn.

Pvm	Kustannus (MEUR)	Mikä	Sisältö	Note
07.10.2014	3.00   2.00	YLK	Virkamiesten esitys sisältäen julkisivujen purkamisen = YLKin päätös. Minun ehdotukseni ð ei julkisivujen tarpeetonta purkamista.	Hylättiin 6-2
17.11.2014	3.20   2.00	Valtuusto	Hallituksen esitys sisältäen julkisivujen purkamisen = valtuuston päätös. Minun ehdotukseni ð ei julkisivujen tarpeetonta purkamista.	Hylättiin 19-16
21.04.2015	4.15     3.20	YLK	Virkamiesten esitys hankesuunnitelmaksi sisältäen julkisivujen purkamisen ja tiilimuurauksen = YLKin päätös. Minun ehdotukseni = suuruudeltaan sama kuin valtuuston päätös 17.11.2014.	Hylättiin 6-3

Hankesuunnitelman mukaan tiilimuuratut julkisivut puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi tiilimuurattu julkisivu, jossa uusi lämmöneriste sekä tuuletusväli. Tämän työn kustannus on 1.2 MEUR.

Jo aikaisemmin olen perusteluin ehdottanut, että hyväkuntoisia julkisivuja ei purettaisi (YLK 07.10.2014 ja valtuusto 17.11.2014). Nyt uusinkin lausunnonantaja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy sanoo, että julkisivujen purkamiseen ei ole tarvetta. Käydyssä keskustelussa useat lautakunnan jäsenet pitivät erityisesti julkisivujen purkamista tarpeettomana. Tähän viitaten tein seuraavassa sanotun mukaisen päätösehdotuksen:

Lautakunta edellyttää, että kaupungintalon saneerauksen kokonaiskustannukset ovat enintään 3.2 MEUR, kuten kaupunginvaltuusto kokouksessaan 17.11.2014 oli päättänyt. Suoritetussa äänestyksessä kannatettu ehdotukseni kuitenkin hävisi äänin 6-3 (Tupamäki (kok), Rekiranta (kok), Aspelin (rkp)), minkä jälkeen ilmoitin jättäväni pöytäkirjaan eriävän mielipiteeni.

Kun saneerauksen kustannukset näyttävät kasvavan hallitsemattomasti, ainoa oikea ratkaisu on räjäyttää koko talo, ja tehdä uusi kaava, joka sisältää kuntalaistalon pienenevän virkamieskunnan ja kuntalaisten tarpeisiin sekä liiketilaa ja asuntoja. Tämä tarjoaisi kaupungille lisäksi 10 MEUR tuotot. Tässä tarjoutuisi myös aikaisemmin haikailemani mahdollisuus luoda arkkitehtikilpailun pohjalta malliesimerkki uljaaksi kuntakeskukseksi, jolla voisi olla jopa kansainvälistä arvoa. (Tämä tilaisuus jo kerran menetettiin 15 vuotta sitten, kun Granin kauppa-keskuksesta tehtiin käyttökelvoton, jo nyt ränsistyvä visuaalinen fiasko. Siinä jätettiin huomiotta Vitruviuksen kaikki kolme arkkitehtuurin perussääntöä firmitas, utilitas, venustas - kestävä, käyttökelpoinen, kaunis.)

Korttelia ei kuitenkaan saa rakentaa umpeen, vaan "vihreä Grani" pitää säilyä.  Arkkitehtikilpailu olisi mielestäni hyvä menettely. Vaihtoehtoisista suunnitelmista pitää sitten valita paras. Näin tulen asiaa jatkossa yhdyskuntalautakunnassa (ja valtuustossa) ajamaan. 

Kokouksessaan 08 May 2015 kaupunginhallitus päättikin selvittää tonttia koskevan ideasuunnitelmakilpailun alustavaa sisältöä, hallinnon tilojen lähivuosien tilantarvetta sekä eri toteutusvaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Hyvä näin. Tästä löytyy Länsiväylän juttu asiasta 13 May 2015.

Sipoon ryöstäjillä pala kurkussa

Hyvin muistamme kuinka 2008-09 Suurhelsingin tekijät Jussi PAJUNEN ja  Jan VAPAAVUORI junailivat Sipoon ryöstön. Vantaakin luopui ainoasta rantapaikastaan, jotta Länsi-Sipoo saatiin Helsinkiin liitettyä. Kuinka olikaan mahdollista, että kepulainen pääministeri Matti VANHANEN suostui tähän? Eipä vain vieläkään tullut kepulle Hesasta ääniä.

Eilinen Hesari toi näyttävässä jutussaan julki pitkään tiedetyt ongelmat koskien Länsi-Sipoon rakentamista ja kehittämistä. Nyt Uudenmaan Ely-keskus on lausunnossaan tyrmännyt Hesan kaavoitussuunnitelmat. Lisäksi se sanoo, että alueen problematiikka on ollut kaavoittajan tiedossa alusta asti. Yhdyskuntasuunnittelun "asiantuntija" Osmo SOININVAARA puolestaan lausui, että kehä ykkösen ulkopuolelle ei pitäisi rakentaa mitään. 27 Oct 2011 Soininvaara sanoi  "Helsingin seutu on ympäristörikos."

Takaisin taistolaisuuteen?

Tämänpäiväisen Hesarin mukaan vaalitulos huolestuttaa kulttuuriväkeä. Pirkko SAISIOn mukaan "vihreät ja vasemmisto jakavat keskenään älymystön, kulttuuriväen, tutkijat ja yliopistoväen". Jörn DONNERin (kommunisti, demari, ruåtsalainen) mukaan "Suomi on poikkeuksellinen länsieurooppalainen maa, jossa maalaisarvot jylläävät".
Vaalituloksen mukaan granilaisistakin 90% on sitten rupusakkia. Voi pyhä Sylvi!

Kuinka menivät vaalit Granisssa?

Eduskuntavaalit menivät odotusteni mukaisesti: kepu voitti, persut ja kokoomus hyvinä kakkosina,  demarit ja vassarit nurkkaan itkemään. Seuraavassa taulukossa esitän vaalituloksen Granissa (EK 2015) sekä vielä vertailua varten viime kunnallisvaalien tulokset (KV 2012).

Eduskuntavaalit 2015 Kauniaisissa
Puolue	EK 2015 (%)	KV 2012 (%)
RKP	38.5	47.6
KOK	34.7	33.3
VIHR	6.9	7.4
KESK	5.8	2.4
PS	5.3	3.3
SDP	4.6	3.8
KD	1.8	2.3
VAS	1.1	-
Muut	1.1	-
Hylätyt	0.3	-
Yhteensä	100.0	100.0

 Seuraavassa taulukossa esitän puolueet ”hylkimisjärjestyksessä”, eli kuinka moni kunkin puolueen ehdokas sai Granissa vain yhden tai ei yhtään ääntä (tässä vain kahdeksan eduskuntapuoluetta).

 

Eduskuntavaalit 2015 Kauniaisissa; hylkyjärjestys
Puolue	1 ääni	0 ääntä	Yhteensä
VAS	8	15	23
KD	6	11	17
KESK	11	6	17
PS	11	3	14
SDP	3	10	13
VIHR	6	1	7
RKP	4	0	4
KOK	2	0	2

Granista oli eduskuntavaaleissa peräti kahdeksan ehdokasta, joista kukaan ei kuitenkaan tullut valituksi. Seuraavassa kunkin ehdokkaan Granista saamat äänimäärät (EK 2015) sekä vielä äänimäärien vertailua varten ehdokkaiden viime kunnallisvaaleissa saamat äänimäärät (KV 2012).

Eduskuntavaalit 2015; Granin omat ehdokkaat
Ehdokas	EK 2015	KV 2012
Veronica REHN-KIVI (rkp)	687	308
Tapani ALA-REINIKKA (kok)	213	306
Vesa HELKKULA (kesk)	55	46
Taisto MIETTINEN (ps)	49	81
Petri S J LEHTINEN (ps)	17	-
Seija BUCTMAN (kd)	4	10
Mailis VANSÉN (skp)	2	-
Richard JÄRNEFELT (m11)	1	-