KOKOOMUS VOITTI EDUSKUNTAVAALIT 2023

Kokoomus voitti eduskuntavaalit 2023 koko maassa ja varsinkin Kauniaisissa. Seuraavissa taulukoissa kaikki olennainen tieto:

KOKO MAA, äänestysprosentti 71.9 %
Puolue	Kansanedustajia	Kannatus
KOK	48	20.8 %
PS	46	20.1 %
SDP	43	19.9 %
KESK	23	11.3 %
VIHR	13	7.0 %
VAS	11	7.1 %
RKP	10	4.3 %
KD	5	4.2 %
LIIK	1	2.4 %
Yhteensä	200

 

UUSIMAA, äänestysprosentti 73.6 %
Puolue	Kansanedustajia	Kannatus
KOK	11	26.2 %
SDP	8	19.9 %
PS	7	18.2 %
VIHR	3	7.6 %
RKP	3	8.7 %
KESK	2	4.8 %
VAS	1	4.6 %
KD	1	3.5 %
LIIK	1	3.7 %
Yhteensä	37

Kauniaisten äänestysvilkkaus 87.0 % lienee maan korkein. Ja kokoomuksen saama 39.2 % osuus äänistä tarkoittaa sitä, että Grani on Suomen kolmanneksi kokoomuslaisin kunta.

KAUNIAINEN, äännestysprosentti 87.0 %
Puolue	Kannatus
KOK	39.2 %
RKP	29.8 %
SDP	8.1 %
PS	8.0 %
VIHR	5.7 %
KD	2.4 %
LIIK	1.8 %
KESK	1.7 %
VAS	1.7 %

Kauniaisista oli viisi ehdokasta neljästä eri puolueesta,  Granilaisten ääniä sai eniten kokoomuksen Binga Tupamäki.

KAUNIAISLAISET EHDOKKAAT, äänimäärät
Nimi	Puolue	Ääniä Kauniaisista	Ääniä yhteensä
Binga Tupamäki	KOK	222	1,818
Fredrik Waselius	RKP	203	378
Henrik Dettmann	RKP	160	1,857
Minna Ahtola	SDP	92	1,609
Pauli Tuohioja	KD	15	123

 

KAUPUNKIRADAN KUSTANNUKSET NOUSEVAT

Länsiväylän 11.02.2023 mukaan Espoon kaupunkiradan kustannukset nousevat kolmanneksella. Epäilemättä Grani lopulta myöntyy ainakin inflation aiheuttamiin korkeampiin kustannuksiin. Kun radan rakentamisen sanotaan kestävän 7 vuotta, niin tämä kaikki johtaa Granin maksujen tuplaantumiseen.

Grani ei voi tinkiä asemansa uudisrakentamisesta. Ainoa pelastus olisi se, että rataa ei rakenneta Kauklahteen saakka vaan vain Leppävaarasta Espoon keskukseen. Länsiväylän juttu seuraavasta http://www.real.fi/.../Kaupunkiradan_kustannukset....

ESPOON KAUPUNKIRATA MUTKISTUU JA GRANIN MAKSUT KASVAVAT

Länsiväylän 04.02.2023 mukaan Espoon kaupunkiradan aloitus myöhästyy ja varsinkin kustannukset kasvavat. Asiasta neuvottelevat Espoo, Kauniainen ja valtio. Granin tekemä osallistumispäätös 2020 sanoo, että Granin osuus ei saa olla suurempi kuin 10 % alkuperäisestä kustannusarviosta eli 0.10 x 275 = 27.5 MEUR.

Epäilemättä Grani tulee myöntymään ainakin inflation aiheuttamiin korkeampiin kustannuksiin. Kun radan rakentamisen sanotaan kestävän 7 vuotta, niin tämä kaikki johtaa Granin maksujen tuplaantumiseen.

Grani ei voi tinkiä asemansa uudisrakentamisesta. Ainoa pelastus olisi se, että rataa ei rakenneta Kauklahteen saakka vaan vain Leppävaarasta Espoon keskukseen. Jo alunperin olikin pohdittu sitä, että rata ei jatkuisi Kauklahteen asti, vaan olisi vain Leppävaara - Espoon keskus.

154 MILJOONAA HYVINVOINTIALUEIDEN VALMISTELUUN

"Vastaamme nyt kriittisiin määrärahatarpeisiin lisärahoituksella, jolla turvataan erityisesti ICT-muutosten valmistelu. Tämä panostus on välttämätön toiminnan sujuvan käynnistymisen kannalta vuoden 2023 alussa", sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.

Tästä rahasta Länsi-Uudenmaan maakunta saa suurimman potin eli 21 479 979 EUR.

KOKOOMUS VOITTI MAAKUNTAVAALIT

23.01.2022 pidetyt maakuntavaalit (oikeasti hyvinvointialuevaalit, häpeillen aluevaalit) tuottivat odotetun tuloksen: Kokoomus oli suurin koko maassa (21.6%) ja varsinkin Länsi-Uudellamaalla (32.6%). Kepu teki yllättävän hyvän tuloksen, kun taas vihreät ja persut menettivät paljon kannatustaan.

Länsi-Uusimaalla kokoomus sai kaksinkertaisen määrän valtuutettuja seuraavaan eli demareihin verrattuna. 79 valtuustopaikkaa jakautuvat seuraavan asetelman mukaisesti

Puolue	Valtuusto-paikat	Valt.paikkojen osuus
KOK	27	34.2 %
SDP	13	16.5 %
RKP	12	15:2 %
VIHR	10	12.7 %
PS	6	7.6 %
VAS	4	5.1 %
KESK	3	3.8%
KD	2	2.5 %
LIIK	1	1.3 %
VKK	1	1.3 %
Total	79	100.0 %

 Valtuustopaikoista Espoo vei ylivoimaisen osuuden eli lähes 60 %. Samalla se muodostaa yksinään valtuuston enemmistön, ja voi päättää maakunnan asioista haluamallaan tavalla.

Kunta	Valtuusto-paikat	Valt.paikkojen osuus
Espoo	47	59.5 %
Kirkkonummi	8	10.1 %
Lohja	8	10.1 %
Vihti	6	7.6 %
Raasepori	5	6.3 %
Kauniainen	2	2.5 %
Inkoo	1	1.3 %
Karkkila	1	1.3 %
Hanko	1	1.3 %
Siuntio	0	0.0 %
Total	79	100.0 %

 

Granista onnistuimme saamaan läpi asukaslukuamme vastaavasti kaksi ehdokasta: rkpn Veronica REHN-KIVI 3,026 ääntä (Granista 1,526) ja kokoomuksen Satu MOLLGREN 571 ääntä (Granista 365). 

Granin kokoomus riskeerasi paikan asettamalla turhan monta ehdokasta, jolloin äänet jakautuivat. Niinpä Mollgren olikin kokoomuksen viimeinen läpi mennyt ehdokas. Varapaikalle päässyt Tapani Ala-Reinikka sai 457 ääntä ja Granissa 386 ääntä, eli enemmän kuin Mollgren.

MAAKUNTAHALLINNON RAKENNE

Kaaviossa näytetään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallinnon alustava rakenne. Juuri valittava valtuusto sitten päättää lopullisesta rakenteesta. Ja lopulta valitsee niihin jäenet ja varajäsenet.

Valinnat menevät "normaalijärjestyksessä" puolueryhmien koon ja sopimusten mukaisesti. Kun Espoo on viemässä suurimman osan valtuuston paikoista, tulisi pienempien kuntien edustusta vahvistaa lautakuntien jäsenyyksillä.

GRANISSA ALHAISIN SAIRASTAVUUS

Kauniainen jälleen ykkösenä! Seitsemän vakavan sairauden mukaisesti THLn laskema sairastavuus Granissa on alhaisin koko maassa ja vain 61.8% koko maan keskiarvosta.

Tämä hyvä uutinen tarkoittaa samalla sitä, että kun RKPn ja vihreiden läpi ajama sote-uudistus leikkaa Granin verotuloista 78%, niin vastaavasti se vähentää sote-kuluja vain 49%. Niinpä Granista tuleekin valtion torppari ja se pysyy pystyssä vain suurella valtiontuella. Tämä taas johtaa muutamassa vuodessa siihen, että Kauniainen liitetään Espooseen.

Rahoituksen oikea tapa olisi ollut leikata veroja saman verran kuin sote-kuluja siirtyy maakunnalle.Tällöin kuntatalous olisi säilynyt ennallaan. Tätä kuntakohtaista vaihtoehtoa VM piti liian vaikeana. Kuitenkin vuosikymmenten ajan on valtionosuudet onnistuttu laskemaan kunnittain. Ja niin joudutaan jälleen tekemään, kun valtio joutuu korvaamaan sote-uudistuksen aiheuttamat veromenetykset kunnittain ensivuodesta 2023 alkaen.

Granissa tosin tässäkin jää omaan piikkiin 100 EUR/asukas eli miljoona vuodessa. Tehtyjen päätösten mukaan oma piikki kasvaa vuosittain, mikä johtaa kuntatalouden hallitsemattomaan alijäämään ja Granin kriisikunnaksi. Tämä on jo nähtävissä juuri hyväksytyn 2022 talousarvion laskelmissa (esim tilikauden tulos 2024 on jo yli 10 miljoonaa miinuksella). Ja sitten liitos Espooseen.

MAAKUNTAVAALIT TULOSSA - MITÄPÄ GRANI?

Maakuntavaalit tulossa 3 kuukauden päästä; äänestyspäivä 23.01.2022, ja ennakkoäänestys alkaa jo 12.01.2022. Vaalikentillä on hiljaista, ja ehdokkaat vahvistetaan vasta jouluna 23.12.2021.

Länsi-Uudenmaan maakunnassa valitaa 79 valtuutettua. Kun vaaleissa ei ole mitään kuntakohtaista kiintiötä eikä min tai max edustajarajaa, tulee Espoo viemään lähes kaikki valtuustopaikat. Asukaslukujen perusteella Granille kuuluisi kaksi paikkaa, mutta ihme on, jos saataisiin edes yksi. Katso oheinen taulukko.

Synkkä kuva Suomen väestökehityksestä

Aluetutkija Timo Aro herättelee huomioimaan Suomen väestökehityksen vaikutuksia. Aro on laatinut alla näkyvän karttakuvan työikäisten eli tässä 20-64-vuotiaiden määrän muutoksista kunnittain vuosina 2021-2040. Tulos on synkkä.

Kartan punaiset surunaamat ja siniset hymiöt kuvaavat tutkijan mukaan muutoksen suhteellista suuruutta. Lähes koko karttaa hehkuu punaisena. Vain siellä täällä on muutama sininen naama.

– Olisiko tarvetta väestönkehityksen vaikutusten ”elokapinalle” ymmärryksen lisäämiseksi?, Aro kysyy Twitterissä.

Kuvan tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tällä viikolla julkaisemaan väestöennusteeseen. Sen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä peräti 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyisi, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa syntyisi 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta vuosittain. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei siis ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla.

Suomen väkiluku on ennusteen mukaan kääntymässä laskuun jo vuonna 2034. Väkiluku vähenee välillä 2021-2040 246 kunnassa ja kasvaa vain 63 kunnassa.

Timo Aron mukaan väestökehityksen pitkän ajan tulevaisuuskuvaan varautuminen edellyttää suuria muutoksia. Tutkija huomauttaa, että väestöennusteen mukaan vuoteen 2060 mennessä Suomessa on noin 200 000 alle 15-vuotiasta lasta vähemmän kuin nyt. 15-64-vuotiaita on taas peräti 310 000 vähemmän. Yli 64-vuotiaiden määrä taas kasvaa noin 400 000 henkilöllä. [Verkkouutiset 03.10.2021]

Suurin SUHTEELLINEN VÄESTÖNLISÄYS (%) 2021-2040:

Jomala 31,1 

Sipoo 26,0

Kempele 21,6

Vårdö 20,6

Kustavi 20,2

Luoto 19,9

Vantaa 19,4

Järvenpää 19,2

Espoo 19,0

Kauniainen 17,4