Ministeri Huovinen panee paremmaksi

"Tarkoituksena on, että valmistelussa ja päätöksenteossa hyödynnettäisiin alueen asukkaiden käyttäjä- ja kokemuslähtöistä tietoa. Samalla lisättäisiin asukkaiden ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta, keskustelua sekä valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta", totesi ministeri Huovinen (sdp) Keski-Suomen yhteisöjen tuki 15 vuotta -juhlaseminaarissa 12.1.2015.

 

"Kyse on keskeisistä asioista, kuten palvelujen asiakasystävällisyydestä, saatavuudesta tai vaikkapa niiden helppokäyttöisyydestä. Tiedon keruuseen voidaan käyttää jo olemassa olevia rakenteita, kuten kuntien vanhus- ja vammaisneuvostoja sekä nuorisovaltuustoja. Lisäksi voidaan järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä  kansalaisraateja (sic), selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, valita palvelujen käyttäjien edustajia eri toimielimiin ja kerätä palautetta. Tavoitteena on, että palveluja suunnitellaan ja kehitetään yhdessä niiden käyttäjien kanssa."

 

Mitä totaalista pötyä ja valehtelua!

 

Lopuksi sentään paljastaa karvansa: "Virallisissa kansallisissa strategioissa ja linjauksissa kolmas sektori on nähty ja nähdään jatkossakin julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa täydentävänä palana." Ei siis yksityistä lääkäriasemaa missään tapauksessa!

Hallitus opettelemaan strategian tekemistä

Eilen julkistettiin OHRA-raportti, joka ehdottaa "strategista hallitusohjelmaa jota täsmennetään toimintasuunnitelmalla". Tämäkään hyvää tarkoittava paperi ei näytä täysin ymmärtäneen, mitä strateginen suunnittelu oikeastaan tarkoittaa. Kuitenkin sen pitäisi olla kaiken toiminnan pohjana. Raportissa sanotaan, että valtionhallinnossa on 317 voimassaolevaa strategiaa. Useimmat niistä ovat kuitenkin pelkkiä linjauksia ja visioita tulevasta ilman selkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutettaisiin.

Itse olen puhunut ja kirjoittanut strategioista usein. Niin tässäkin blogissa ja Kauniaisten valtuustossa ja lautakuntatyössä. Oikeasti sen ei pitäisi olla vaikeaa. Maan hallitusohjelman rungoksi kävisi seuraava agenda:

Missio >10a (pitää Suomi itsenäisenä hyvinvointivaltiona)

ò

Toimintaympäristö 5-10a (taloudelliset ja turvallisuustekijät)

ò

Päämäärä >4a (missio vs toimintaympäristö)

ò

Strategiset tavoitteet, joiden kautta päämäärään pyritään 1-4a, mitä, milloin (talous, turvallisuus, sote, kestävä kehitys)

ò

Toimenpideohjelma, jolla tavoitteet saavutetaan 1-4a, miten, kuka, rahat

Kun 1970 eduskunnan budjettikeskustelussa korostin pidemmän tähtäyksen ja strategisen suunnittelun tarpeellisuutta, esitykselleni naurettiin.
24 Feb 2015 Suomessa käymässä olleet OECDn edustajat puhuivat samasta asiasta ja moittivat hallusta saamattomuudesta.

Ministeri Räty näkee unta

Kun puolueet kesäkuussa sopivat sote-uudistuksesta, sortui kokoomus demarien vaatimuksiin. Vastoin THLn ja KELAn ehdotusta kuntalaiset eivät pääse valitsemaan palveluitaan kunnallisen ja yksityisen tuottajan välillä, vaan kunnallinen monopoli jopa vahvistuu nykyisestä. Näin sanotaankin parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevassa sote-laissa.
 
Tänään lääkäripäivillä pitämässään puheessa sosiaali- ja terveysmin Laura RÄTY näkee unia: "Ensi vaalikaudella uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta. Mielestäni Suomessa tulisi siirtyä malliin, jossa kaikki suomalaiset voivat valita oman julkisen perusterveydenhuollon palvelunsa julkisten ja yksityisten tuottajien joukosta. Tämä niin kutsuttu "raha seuraa potilasta -malli" tarkoittaisi sitä, että nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä purettaisiin."

Reaali-Suomi: Samalla viikolla alennettiin yksityisen hammashoidon kela-korvausta lähes viidenneksellä.

Suurhelsinki: Vielä 10 päivää antaa lausuntosi

05.12.2014 valmistui VMn asettamien kuntajakoselvittäjien Mikko Pukkisen, Cay Sevónin ja Matti Vatilon Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen mukaan muodostettaisiin kuntaliitoksilla Suurhelsinki, johon kuuluisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo sekä Tuusulan eteläosa.
Nyt Grani pyytää kuntalaisilta lausuntoja asiasta. Lausuntosi voit lähettää 14.01.2015 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@kauniainen.fi tai verkossa osoitteessa
http://www.kauniainen.fi/ajankohtaista/kuulutukset/erityinen_kuntajakoselvitys_-_kuulemislomake.
Espoossa annettiin 547 lausuntoa, joista 82% oli kielteisiä. [te]   Granissa annettiin 101 lausuntoa. [kg]

Niinistö: Puheet on pidetty, on tekojen aika!

Näin sanoi presidentti Sauli NIINISTÖ uudenvuodenpuheessaan. Oikein.

Ilmarisen Ritakallio: Lisää takapakkia

Ilmarisen tuleva toimitusjohtaja Timo RITAKALLIO uskoo, että vuodesta 2015 tulee Suomen taloudessa neljäs peräkkäinen negatiivisen kasvun vuosi. Julkisen talouden velkaantumisongelmaa on yritetty korjata vain veroja korottamalla eikä kuluja karsimalla, mikä on halvaannuttanut taloutta entisestään. ”Tarvitsemme lisää kansankapitalismia. Esimerkiksi pienten osinkojen verovapaus viiteen tuhanteen euroon asti lisäisi kotitalouksien pörssisijoittamista. Kasvuyritykset saisivat enemmän oman pääoman ehtoista rahoitusta".

Vuoden 1999 europarlamenttivaalien ehdokkaana (kok) esitin:
Sinivalkoisen yritystoiminnan puolesta
Suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen luo uhkia niiden kehitykselle ja työllisyydelle. Niinpä ehdotan, että verovähennyksenä hyväksyttäisiin 10,000 markan (= 2,200 EUR nykyrahaa) sijoitus vuodessa suomalaisiin yrityksiin ja niihin sijoittaviin sijoitusrahastoihin. Tämä samalla alentaisi korkeaa ansiotuloverotusta ja laajentaisi kansankapitalismia. Tämä olisikin paras tapa tukea kasvu- ym pienyrityksiä ja lisätä kansankapitalismia.

VM: Kurjuus jatkuuuuu

Valtiovarainministeriö VM esitti eilisessä suhdannearviossaan synkän kuvan maan tulevaisuudelle:

• Suomi menettää koko ajan markkinaosuuksia maailmankaupassa.
• Teollisuuden ja kuluttajien luottamus alhaalla.
• Pitkäaikaistyöttömien määrä voimakkaassa kasvussa.
• Julkisen talouden velan kasvu jatkuu.
• Pientä piristystä BKTn kasvuun sentään. 

Grani turvaa hyvät terveyspalvelut kilpailuttamalla

Granin valtuustossa käytiin 15.12.2014 kiivas keskustelu Kokoomuksen valtuustoaloitteesta, jonka mukaan kaupungin tulisi turvata hyvät sote-palvelut kilpailutuksen kautta. Kilpailuun voisivat osallistua kunnat, yksityiset yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Kaupunginhallitus esitti aloitteen hylkäämistä. Käyttämäni ponnekkaan puheenvuoron jälkeen RKP pyysi neuvottelutaukoa. Ja pienen tekstimuutoksen ja jatkokeskustelun jälkeen aloite hyväksyttiinkin yksimielisesti!
"Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki selvittää mahdollisuuden toteuttaa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen kilpailutetun sopimuksen perusteella."
Parhaillaan eduskunnassa oleva sote-laki uhkaa lopettaa Granin terveyskeskuksen. Kuitenkin juuri kilpailutuksen kautta tehtävällä sopimuksella palvelun tuottajan kanssa voidaan hyvät palvelut varmistaa ainakin 10 vuodeksi eteenpäin.

Nyt Hesarikin on huomannut kehityksen; puutteellinen pääkirjoitus 04 Jan ja isot jutut 10 ja 11 Jan 2015.

VTV: Hallitus tyrinyt kaikissa toimissaan

VTV antoi eilen 16.12.2014 vaalikausiraporttinsa Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportti 2011-2014. Raportti antaa murskaavan tuomion Kataisen ja Stubbin hallitusten toiminnalle; mitään asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu:

• Kestävyysvajetta ei ole kurottu umpeen.
• Julkisen talouden velka vain kasvaa.
• Rakennemuutokset ovat jääneet kesken.
• Kunta- ja sote-uudistukset kesken ja osin kyseenalaisia.
• Kuntien tila kurjistuu.
• Veroratkaisut olleet poukkoilevia ja epäloogisia.
• Poliittisen päätöksenteon tulisi ottaa paremmin huomioon virkamiesvalmistelu.
• Poliiittinen johtajuus puuttuu!

Voisiko sen paremmin sanoa. Valitettavasti VTVn raporteilla ei näytä olevan mitään merkitystä. Tämä on näkynyt mm siinä, että valtion ICT-uudistusten hitaudesta, kalleudesta ja huonoista tuloksista monesti annettu murskatuomio ei ole johtanut mihinkään parannuksiin. Hesarikin sotkee VTVn ja VTTn keskenään, ei niin väliä. Tästä löytyy koko raportti (87 pages, 4.52 MB).

Vuoden lopuksi myös min Antti RINNE on huomannut asian. Hänen mukaansa valtio käyttää 1,100 MEUR vuodessa ICT-hankkeiden kehittelyyn ja 750 MEUR lisenssimaksuihin. Kun tähän lisätään kuntien hankkeet ja kulut julkisen vallan kokonaissumma on yli 3 miljardia euroa vuodessa.
Järjetöntä.

Talouselämä: Selvityksissä riittää

Talouselämä #44/2014 teki hyvän yhteenvedon Suomen taloutta koskevista selvityksistä ja niiden olemattomista vaikutuksista:

"”Poliittisesti kannattaa ehkä teettää selvityksiä, mutta talouden hoitamisen kannalta niitä ei tarvita enää yhtään lisää. Juhana Vartiainen osaisi puolessa tunnissa sanoa, mitä Suomen talouden pelastamiseksi pitäisi tehdä. Siihen ei enää uutta raporttia tarvita”, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Hän viittaa ensi keväänä valmistuvaan selvitykseen Suomen talouden kasvun edistämisestä, jonka pääministeri Alexander Stubb (kok) on tilannut Vattin ylijohtaja Vartiaiselta ja Ruotsin entiseltä valtiovarainministeriltä Anders Borgilta.

Puttonen on itsekin entinen selvitysmies. Hän selvitti vuonna 2010 silloisen elinkeinoministerin Mauri Pekkarisen (kesk) pyynnöstä julkisen kasvurahoituksen kehittämistä. Puttonen ehdotti valtiollisen yritysrahoitusjärjestelmän selventämistä ja valtion roolin pienentämistä yritysrahoituksen markkinoilla. "Raporttiani seuraavan neljän vuoden aikana järjestelmä on monimutkaistunut ja valtion rooli markkinoilla on kasvanut", Puttonen toteaa.

Hallitus vaihtui vuonna 2011 nykyiseen monipuoluehallitukseen, joten keskustalaisen ministerin vaalikentillä tilaamat neuvot ilmeisesti vanhentuivat poliittisesti eivätkä kelvanneet vaalien jälkeen elinkeinoministerinä aloittaneelle Jyri Häkämiehelle (kok). Häkämies panikin ripeästi liikkeelle uusia selvityksiä. Vuonna 2012 ilmestyivät Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin johtaman työryhmän raportti pääomamarkkinoiden kehittämisestä ja vuorineuvos Jorma Elorannanselvitys siitä, miten Suomeen saataisiin lisää investointeja. Eivät selvitykset tähän loppuneet. Vuonna 2013 Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara (vihr) listasivat valtioneuvoston pyynnöstä, miten Suomeen saataisiin lisää matalapalkkatyötä niille, jotka ovat nyt työttömänä. Tämän vuoden alussa ilmestyi kolmen kovan professorin eli Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Matti Pohjolan analyysi kasvun edellytyksistä.

Uskottavia selvitysmiehiä, painavia raportteja, mutta onko hallitus hyödyntänyt selvityksiä käytännön talouspolitiikassaan? ”Kun sain selvitysmiehen tehtävän valmiiksi, sain suurta hymistelyä ja myötäsukaisuutta osakseni”, sanoo Jorma Eloranta. Muun muassa Neste Oilin hallitusta johtava Eloranta teki selvityksen investointien houkuttelemisesta elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) ja työministeri Lauri Ihalaisen (sd) tilauksesta.

Elorannan 40 keinon listalla olivat niin Viron veromalli, laittomien lakkojen lopettaminen, erityistalousalue kiinalaisille ja venäläisille sijoittajille kuin yhteisöveron lasku 20 prosenttiin. Yhteisöveroalen hallitus toteutti edellisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen (sd) johdolla, mutta veroale ei ole saanut investointeja liikkeelle. ”Eihän kukaan pelkästään verojen takia investoi”, Eloranta myöntää ja luettelee kylmät tosiasiat jälleen kerran: Suomessa investoinnit ovat vähentyneet vuosina 2005 – 2014 tasolta 100 (indeksi vuonna 2005) 92:een. Samaan aikaan Ruotsissa investoinnit ovat lisääntyneet tasolle 128.
Jotain sentään on tehtykin. ”Kyllä se selvitys synnytti jonkinlaisen purskeen julkisen hallinnon sisälle, ei se hyödytön ollut. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on rakentanut kiihdytyskaistaa tärkeille, suurille investoinneille. Yhteisöverokin alentui.”

Elorannan mielestä tärkein selvityksessä mainittu tavoite ei kuitenkaan toteutunut. ”Yhteinen tahtotila siitä, että lähivuosien keskeisin tavoite on kestävä talouskasvu ja yksityisten investointien houkuttelu, se puuttuu yhä. Tällaista tavoitetta ei ole pystytty tai haluttu asettaa”, Eloranta sanoo. Hänen mielestään kyse ei ole vain äänten kalastelusta. ”Ei. Näkemykset vain ovat niin erilaisia, yhteistä tahtoa ei ole kyetty muodostamaan – vaikka talouden tilanne on vielä huonompi kuin silloin kun tein selvityksen.”

Myös päätöksentekoprosessi on puuroutunut. ”Hallitus sanoo päättäneensä jostain mutta yhtäkkiä esiin pomppii uusia ongelmallisia detaljeja. Porukka on kovasti kekkoslaista ja miettii että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Keskitytään julkilausumiin sen sijaan, että toteutettaisiin hallituksen päätöksiä ja pulinat pois.” Tästä olen useasti kirjoittanut.; pätee kaikkiin rakennemuutoksiin. Muistanette vielä kuka otti "rakennemuutokset" käyttöön: Se oli Harri HOLKERI 1987.