Liikanen: Suomi kurjistuu

Suomen Pankin johtaja Erkki LIIKANEN sanoi eilen:

• Suomen talouskasvu on hidastumassa vaarallisesti.
• Julkisen talouden alijäämä säilyy suurena ja velkaantuminen kiihtyy.
• Julkisen talouden velka suhteessa kansantuotteeseen on 59%/2014, 62%/2015 ja 64%/2016, eli yli EUn asettaman 60% rajan.
• Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä yritysten kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi, mikä taas edellyttää muutoksia työmarkkinoilla. Kunnon demarina jätti sanomatta mitä muutoksia.
• Vaati kuitenkin eduskunnassa 1972 moottoripyöräilyn kieltämistä.

Nordean ekonomisti Pasi SORJONEN puolestaan  kirjoittaa, että Suomessa kokonaistuotannon määrä on tällä hetkellä 5% pienempi kuin ennen finanssikriisin puhkeamista vuonna 2007.Samaan aikaan yleinen ansiotaso on kohonnut 24%. Ei hyvä.

Metropolihallintolaki lausunnolle

Metropolihallinnostakin olen kirjoittanut paljon, viimeksi 28 Aug 2014. Viiden kunnan Suurhelsinki ja 53 kunnan eteläinen sote-alue saavat kilpailijaksi vielä 14/16 kunnan metropolialueen hallintoineen. Tänään hallitus lähetti lakipaketin lausunnolle. Seuraavassa muutamia piirteitä:

• Metropolihallinto on niin sanottu pakkokuntayhtymä, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Lisäksi Porvoolla ja Lohjalla olisi mahdollisuus halutessaan liittyä metropolihallintoon.
• Vastaa maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtävistä: mm Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin seudun ympäristö-kuntayhtymän (HSY) tehtävät.
• Ylintä päätösvaltaa pakkokuntayhtymässä käyttäisi vaaleilla valittu valtuusto, jossa enintään 101 jäsentä.
• Metropolialue olisi vaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Jotta alueellinen edustavuus turvattaisiin, jokaisesta metropolialueen kunnasta valittaisiin kuitenkin ainakin yksi metropolivaltuutettu. Vaalit kuntavaalien yhteydessä. Grani saisi yhden valtuutetun.
• Ei verotusoikeutta, vaan rahoitus kuntien maksuosuuksilla.
• Yhteensä metropolihallinnon kustannusten arvioidaan olevan vuoden 2017 tasolla 790 miljoonaa euroa. Uusia kustannuksia tästä on arviolta yli 30 MEUR.
• Lausunnot 04.02.2014 mennessä.

On erikoista, että metropolihallintolaki ylipäänsä lanseerataan:

• Hankkeella ei ole edes maan hallituksen poliittista tukea.
• Hanke on ristiriidassa muiden uusien lakien ja lakiesitysten kanssa: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki, valtionosuuslaki, Suurhelsinki-selvitys. 
• Hankkeen kustannukset ja rahoituksen rakenne alkutekijöissään.
• Hanke jää joka tapauksessa vaalien yli, ja jos lakiesitys ehdittäisiinkin antamaan, niin se raukeaisi.

Tästä löytyy metropolihallintolaki (188 pages, 1.49 MB). Paketissa on useita lakimuutoksia, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Granin puunkaato-ohjeet uusiksi

KaunisGranissa 11.11.2014 oli Jyri INHAn perusteltu valituskirjoitus tapahtuneesta puiden kaatamisesta sekä kunnan ihmetystä herättänyt vastaus. Vastauksessa viitattiin YLKin 31.01.1995 pöytäkirjaan, jota ei kuitenkaan löydy Granin verkkosivustosta. Tämä typerä pöytäkirja antaa mahdollisuuden kaataa mitä puita tahansa käytännössä ilman mitään lupaa ja naapureita kuulematta. Aloitteestani asiaa käsiteltiin YLKin kokouksessa 18.11.2014, mutta pöytäkirja ei vastaa lainkaan käytyä keskustelua.
Tästä syystä tein uuden perustellun aloitteen ohjeiden/määräysten päivittämisestä sekä parantamisesta Aloitteeni hyväksyttiin YLKin kokouksessa 09.12.2014 ja lähetettiin virkamiesten valmisteltavaksi. Tästä löytyy aloitteeni ja myös KaunisGranissa olleet kirjoitukset.

Suurhelsinki - turha selvitys valmistui

Myöhästyneenä 05.12.2014 valmistui VMn asettamien kuntajakoselvittäjien Mikko Pukkisen, Cay Sevónin ja Matti Vatilon Metropolialueen yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Tätä asiaa olen käsitellyt mm kirjoituksissani 04 Jun, 14 Aug ja 14 Oct 2014. Kuten olen sanonut, Granille selvitys merkitsee sitä, että (1) demokratia kaventuu, (2) palvelut huonontuvat ja (3) veroäyri nousee vielä sotenkin jälkeen. Seuraavassa lyhyt kuvaus ja eräitä havaintoja.

• Suurhelsinki muodostetaan kuntaliitoksella, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo sekä Tuusulan eteläosa.
• Uuden kaupungin nimi olisi Helsinki.
• Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat oikeasti tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosalautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa. Selvittäjät olivat tulleet samaan johtopäätökseen, ja ehdottavat  paikallishallintoyksikköä, jolle olivat keksineen söpön nimen "kotikaupunki".
• Kotikaupunkeja olisi 15-20 kussakin 50-60,000 asukasta. Grani ei pääse kotikaupungiksi.
• Kuntien kulurakenteissa on suuria eroja. Jos Suurhesassa pärjättäisiin Vantaa kustannustasolla syntyisi säästöjä. Mutta kaupunkien budjeteilla tai asukasluvuilla painotettuna lopputulos on, että Suurhesa maksaa vuodessa 50 MEUR enemmän kuin kuntien menot yhteensä nyt.
• Esitys tulee kaupunkien valtuustoihin helmi-maaliskuussa 2015. Jos valtuusto hylkää kuntaliitoksen, siitä voidaan järjestää kunnallinen kansanäänestys. Jo etukäteen on selvää, että ei-kanta voittaa Espoossa, Granissa ja Sipoossa, jopa Vantaalla.
• Höpötystä: ”Asukkaiden identiteetti muodostuu alueen kautta: asukkaiden muodostamat alueraadit, osallistuminen fyysisen lähiympäristön suunnitteluun, asukastilojen käyttö, paikallisyhdistysten toiminta, sekä paikalliset tapahtumat vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Uusi kunta mahdollistaa, käyttää ja kehittää sekä edustuksellista demokratiaa kaupungin alueilla että paikallisia muita osallistumisen muotoja, kuten alueellisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, palvelujen käyttäjäraateja, osallistuvaa suunnittelua ja budjetointia, sekä monimuotoista sähköistä osallistumista.” Vain raateja (sic) ja hyörintää, ei mitään päätös- eikä budjettivaltaa.

Jälleen on poltettu veronmaksajien rahaa etukäteen turhaksi tiedetyn selvityksen tekemiseen. Vain valtioneuvoston ja eduskunnan pakkopäätöksellä voi Suurhesa syntyä. Ja päätökset jäävät vaalien jälkeiselle eduskunnalle. Sama kohtalo koskee myös 14/16 kuntaa kattavaa metropolihallintolakia. Seuraavasta linkistä löytyy syntynyt raportti (206 pages, 3.62 MB). Lisäksi on kehitetty jo valmiita kuntasopimuksia ym tarpeetonta sälää.

SOTE-laki eduskuntaan - Granille 1.7 miljoonan euron lisälasku - koko lasku 5.5 miljoonaa

Pitkän sekoilun jälkeen hallitus antoi 04.12.2014 eduskunnalle esityksensä sote-laiksi. Olen vuosien varrella kirjoittanut asiasta paljon; viimeksi 04Jun, 14 Aug, 21 Aug, 01 Sep, 13 Oct, 15 Nov, 20 Nov ja 26 Nov 2014. Toistamatta lain moniportaista himmeliä ja sen perustuslaillisia ongelmia esitän seuraavassa lyhyen yhteenvedon lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista.

Sote-uudistus yhdessä peruspalvelujen valtionosuusleikkausten ja valtionosuus-uudistuksen kanssa merkitsee sitä, että 277 kunnan maksut ja veroäyri nousevat ja vain 44 kunnan laskevat. Tämä on jotakin avian muuta kuin mitä peruspalvelumin Susanna HUOVINEN sanoo. Ja ainoa suuri voittaja on Helsinki, jonka kalliisti hoidetut palvelut ovat retuperällä.

Seuraavassa taulukossa näytän pääkaupunkiseudun neljän kaupungin kohtalon; laskenta valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto.

Kunta	Veroäyri 2015 (%)	Muutos  (%-yks)	Uusi veroäyri (%)	Lisä- kustannus (MEUR)	Lisäkust. per asukas (EUR)
Helsinki	18.5	-0.2	18.3	-27.2	-45
Espoo	18.0	1.5	19.5	96.3	375
Vantaa	19.0	1.0	20.0	41.7	203
Kauniainen	16.5	1.7	18.2	5.5	622

Kuten kaaviosta näkyy, Granissa saadaan taas suurimmat lisämaksut. Missä ovatkaan säästöt? Seuraavassa kaaviossa näytän vielä paljon julkisuutta saaneet pelkän sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset pääkaupunkiseudulla; tässä näkyy Helsingin pelastus.

Kunta	Lisä- kustannus (MEUR)	Lisäkust. per asukas (EUR)
Helsinki	-145.7	-241
Espoo	32.4	126
Vantaa	9.0	59
Kauniainen	1.7	195

 

Nämä tiedot ovat vaikesti löydettävissä, ja ne tulivat julkisuuteen vain oikeuskanslerin vaatimuksesta. Kaikki luvut ovat arvioita. Lopulliset luvut saadaan kun soten monikanavarahoitusta pohtivan työryhmän työ valmistuu; varmaankin vaalien jälkeen. Seuraavasta linkistä löytyy sote-lakiesitys (173 pages, 1.46 MB). Tätäkään ei vielä löydy Finlex-datapankista.

Uusi kuntalaki - floppi lopullinen

Ilman julkista keskustelua hallitus vaivihkaa antoi eduskunnalle 27.11.2014 esityksen uudeksi kuntalaiksi. Mitään parannuksia ei lakiin tullut; katso kirjoitukseni 09 May 2014. Erityisesti, paikalliselle päätöksenteolle ei tullut lisää valtaa! Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat oikeasti tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosa-lautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa. Tästä löytyy uusi kuntalaki kokonaisuudessaan (316 pages, 1.98 MB); tätä ei löydy edes Finlex-tiedostosta.

Lukiot ja ammattikoulut lakkautuslinjalle

Osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa opetusmin Krista KIURU antoi 04.12.2014 eduskunnalle lakiesityksen toisen asteen koulutuksen uudistamisesta. Ministerin mukaan

260 MEUR säästöt saadaan aikaan "järjestäjäverkon muokkauksella ja tiivistämisellä" eikä koulujen karsimisella. Opetusalan Ammattiliiton - OAJ mukaan esitys kuitenkin merkitsee yli 100 lukion ja 70-80 ammattikoulun lopettamista!
Päivänselvää onkin, että ilman koulujen lakkautuksia ei tavoiteltuun säästöön päästä. Ja sitten vielä korkeakoulujen verkkohakukin epäonnistui; näin on Suomessa tapana käydä kaikille ICT-hankkeille.

Sote-uudistus on jälleen "valmis"

Parlamentaarinen ohjausryhmä julkisti eilen lakiesityksen sotepalvelujen järjestämisestä. Paitsi ettei se julkistanut mitään lakiesitystä, eikä käytännössä mitään muutakaan uutta (katso kirjoitukseni 15 Nov 2014). Nyt lakiesitys luvattiin ensi viikolla. Silloin pitäisi tulla julki myös kuntakohtaiset maksut ï oikeuskanslerin vaatimuksesta!

Mäkelä: Espoo vastustaa Suurhelsinkiä

Espoon kaupunginjohtaja Jukka MÄKELÄ on jättänyt eriävän mielipiteen viiden kunnan Suurhelsinki-selvitysryhmän (katso kirjoitukseni 14 Oct 2014) raporttiin. [hs]  Hyvä niin.

Professori: SOTE-uudistus on historiallinen erehdys

Hesarissa 18 Nov 2014 prof Raimo PUUSTINEN Tampereen yliopistosta esitti parhaan näkemäni puheenvuoron sote-sekoilusta Hänen mukaansa

• Eurooppalaisissa malleissa kuka hyvänsä voi tuottaa palvelut. Palveluita ei tarvitse kilpailuttaa, koska hinnat sovitaan kaikkien kesken.
• Palveluiden tuottajat sijoittuvat kysynnän mukaan lähelle asiakkaitaan, avian samoin kuin elintarvikeliikkeet, parturit ja kahvilat.
• Jonot perusterveydenhuollon yleislääkäreiden vastaanotoille ovat muissa Euroopan maissa tuntemattomia.
• Hallituksen esitys terveydenhuollon tuottamisen antamisesta kuntayhtymille on mittasuhteiltaan historiallinen erehdys. Terveydenhuollon rahoitus ja tuotanto tulee ottaa kokonaan pois kunnilta.

Asuttuani 7 vuotta Brysselissä, voin todistaa Puustisen näkemyksen Euroopasta oikeaksi.