Espoo hylkäämässä metropolihallinnon

Eilisen Hesarin mukaan Espoo on kokoomuksen johdolla hylkäämässä metropolihallinnon. Varsinkin ajatukset vaaleilla valittavasta metropolivaltuustosta ja sen verotusoikeudesta tyrmätään. Olisikohan tässä oppia myös Granille? Pääkaupunkiseudun 14 kunnan lausunnot metropoliselvityksestä tulee jättää 22.05.2013 mennessä.

Valtioneuvosto kutsuikin kuntien valtuutetut ja muut päättäjät (>1 000 henkilöä) Finlandia-taloon hätäistuntoon, joka alkaa tänään tänään 17.00. Paikalla metropolihallintoa pystyttämässä ovat mm ministerit Virkkunen (kok), Kiuru (sdp) ja Guzenina-Richardson (sdp).

Oikeuskansleri puuttui kuntauudistussekoiluun!

Eilen oikeuskansleri Jaakko Jonkka ilmoitti, että hän pitää kuntarakenneuudistuksen sekä sote-uudistuksen valmistelun eritahtisuutta ongelmallisena. Eritahtisuus on ristiriidassa perustuslaissa turvattujen oikeuksien sekä kunnallisen itsehallinnon kanssa.  

Tähän olen itse puuttunut jo aikaisemmin useasti. Seuraavassa esitän yhteenvedon tilanteesta:

Kuntarakennelaki:  Laki eduskunnassa ja pitäisi tulla voimaan 01 Jul 2013
Sote-uudistus:  Linjauksia (?) luvattu 01 Jul 2013 mennessä ja lakiehdotus vuoden loppuun. Tähän min Gutzenina-Richardson nimitti peräti 35-henkisen työryhmän (jäsenet salaisia!), joka ensi töikseen pyysi lisäaikaa.
Valtionosuuslaki:  Vain alustavia kaavailuja esitetty (tällä lailla valtio voi pakottaa kuntia liitoksiin).
Kuntalaki:  Ei mitään infoa tähän mennessä (kuitenkin juuri tämä laki määrittelee mm lähidemokratian ja kunnallisen kansanäänestyksen piirteet).
Metropolihallintolaki:  Ei mitään infoa tähän mennessä (kolme mallia selvitysmiehiltä).

Kuntarakennelaki eduskuntaan - ei lupaa parempaa

Hallitus antoi 04 Apr 2013 eduskunnalle esityksensä kuntarakennelaiksi. Kuntien lausunnoista huolimatta lakiin tuli vain vähäisisä muutoksia luonnokseen verrattuna (mm 20 000 asukkaan vaatimus ennallaan). Aikataulua rukattiin eteenpäin seuraavasti:

01.07.2013   Laki voimaan
30.11.2013   Kunnan ilmoitus siitä, minkä kunnan/kuntien kanssa tekee yhdistymisselvityksen
01.07.2014   Yhdistymisselvitys; jos kunta ei tee selvitystä, ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta

Yhdistymisselvityksen teko on varsin laaja, työläs ja kallis tehtävä: 4 b § 4: Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Kaksikielistä kuntaa kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista.

Metropolialueella tulee edellä sanotun lisäksi arvioida kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti  yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. Ja Granin toivomia poikkeuksia ei edelleenkään sallita.

Hallituksen esitys löytyy tästä: Kuntarakennelaki eduskuntaan (124 p, 0.80 MB)

Min Virkkunen lupasi, että hallituksen linjaukset (?) sote-uudistuksesta ja valtionosuuksista tulevat ennen heinäkuuta. 05 Apr 2013 min Gutsenina-Richardson löysikin uuden, asiaan perehtymättömän demarin tekemään lakiehdotusta sote-uudistuksesta. Kun esitykset kuntalaista puuttuvat kokonaan, on varsin vaikea kirjoittaa yhdistymisselvitykseen muuta kuin hurskaita toiveita (paikallisvaltuustot, päätöksenteko, budjettivalta) asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta.

Suurtuusula syntymässä?

Tympääntyneinä valtiovallan kuntauudistussekoiluun 8 kehyskuntaa esittävät 26.03.2013 suurta yhteistä kuntaliitosta. Sekä Helsinki (ei saisi Sipoota) että Vantaa jäisivät yksikseen. Espoolle ehdottavat liitosta Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kanssa.

Jos haluaa nähdä ehdotuksessa jotakin hyvää, niin siinä olisi valmis sote-malli ja samalla päästäisiin eroon metropolihallinnosta. Granin kohdalla se kuitenkin merkitsisi itsenäisyyden menettämistä ja sen mukana kaikki.

Ministeri Virkkunen pitää ehdotusta hyvänä: Mitä suurempia kuntia sitä vähemmän metropolihallintoa. Kannatan kunnallista päätöksentekoa. (sic)

Helsingin ja Vantaan johtajien lausunnot ovat happamia. Tämä ratkaisu myös tappaisi Pajusen & Vapaavuoren kuningasidean Suurhelsingistä.

27.03.2013 pidetyssä kehysriihen selitystilaisuudessa ei tullut esiin tarkennuksia tai uusia ehdotuksia kuntauudistukseen liittyen.

34 eikun 20 sote-aluetta - mitä Granille?

Selvityshenkilöt antoivat 19 Mar 2013 ehdotuksensa sote-uudistuksesta. Sen mukaan Suomeen muodostettaisiin 34 sote-aluetta/kuntaa, jotka vastaisivat lähes kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Nykyään järjestämisvastuu on noin 140 kunnalla tai yhteistoiminta-alueella. Suurimmalla osalla sote-alueista olisi käytössä ns. vastuukuntamalli, jolloin kunnat sopivat yhdessä, että yksi vahva kunta vastaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueen muiden kuntien puolesta. Vahvassa kunnassa pitäisi olla vähintään 50 000 - 100 000 asukasta. Muilla sote-alueilla palvelujen järjestämisestä vastaisi alueen kuntien muodostama kuntayhtymä.

Selvityshenkilöt ehdottavat Uudellemaalle kuntarakennetyöryhmän vaihtoehdon B mukaista 4 suurkunnan metropolimallia, jossa Espoo toimii Kauniaisen ja Kirkkonummen vastuukuntana. Espoo siis vastaisi Granin palvelujen järjestämisestä. Väestölle kyllä luvataan hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Granilaisille tärkeintä lienee hyvin toimivan terveyskeskuksen säilyminen.

Granin kielelliset olosuhteet muuttuvat sote-alueen laajenemisen myötä. Raportin mukaan tiiviisti asutulla alueella on kuitenkin mahdollista muodostaa sote-alueiden sisällä palveluyksiköitä jotka toimivat asiakkaan äidinkielellä. Kaksikielisellä sote-alueella vähemmistökielen lautakunta valvoo kielellisen vähemmistön oikeuksien toteutumista.

Kehysriihessään 21 Mar 2013 valtioneuvosto yllättäen hylkäsi juuri saamansa yksimielisen ehdotuksen. Tiedotteessaan sanotaan nyt:

• Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamallin perusteista säädetään kuntalaissa.
• Alle 20 000 asukkaan kunnalla on rahoitusvastuu asukkaidensa sote-palveluista, mutta ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Kunnan tulee kuulua pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut.
• Metropolialueen sote-palveluiden järjestäminen ratkaistaan erikseen. Tämä pitää Granin jännityksessä.

Kevään aikana kunnat voivat antaa asiasta lausuntonsa. Laki pyritään valmistelemaan ja ajamaan läpi niin, että se voisi tulla voimaan 2015 aikana. Koko raportti löytyy tästä: Ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi (178p, 5.23 MB). Raportin kumoava hallituksen kehysriihen tiedote kokonaisuudessaan löytyy tästä.; paperissa on paljon muutakin infoa.

Mikä Granin valtuustostrategiaksi 2013-2016

Kaupunki järjesti 15-16.03.2013 valtuuston strategiaseminaarin. Osana tätä työtä kirjoitin lauantaiaamuna seuraavan ehdotukseni, joka käsiteltiin työryhmässä 1.

Strategia = tavoitteet (mitä, milloin) ja toimenpiteet (miten, kuka, rahat)

Itsenäisyys säilytettävä (2013-2016/17)

Kuntarakenneuudistus: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki ja valtionosuusuudistus sekä tuleva metropolihallintolaki

1   Selkeät, konkreettiset kannanotot (2013-2014):

·   Kauniainen ei hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitoksia eikä kuntaliitokseen tähtäävien kuntaliitosselvitysten käynnistämistä.

·   Kuntarakennelaki 4 d § 4: Poistetaan yliviivattu teksti; tämä mahdollistaa 4 f § 3 kohdan mukaisesti selvitysalueesta poikkeamisen ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi: Helsingin metropolialueen kuntien1 tulee 1 - 3 momentissa säädetyn sijasta selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Helsingin metropolialueen kuntiin ei sovelleta 4 f §:ää selvitysalueesta poikkeamisesta. Helsingin metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi alueen kuntajakoselvitysalueita ja metropolihallintoa koskevan selvityksen perusteella. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa.

·   Kuntarakennelaki 4 f § 1: Lisätään kohta 5 seuraavasti; tällä lisäyksellä varmistetaan esim. vapaakunta-kokeilun mahdollisuus: 5 poikkeaminen on tarpeen muusta perustellusta syystä.

2   Lausuntoluonnokset valmiiksi ja jaetaan päätöksentekijöille viimeistään kuukausi ennen määräpäivää; nyt luonnos lausunnoksi metropolialueen selvitysmiesten raportista ≤22.04.2013.

3   Keskustelu Kirkkonummen ja Sipoon (ja Vihdin) kanssa olennaisen sisällön kannalta samanlaisen lausunnon antamiseksi.

4   Keskustelu Espoon kanssa Espoon lausunnon saamiseksi sellaiseksi, että se tukee Kauniaisten itsenäisyyden jatkumista.

5   Keskustelu Espoon ja Kirkkonummen (muidenkin) kanssa jo olemassa olevan yhteistyön jatkamisesta, laajentamisesta ja vahvistamisesta; huom svenska språket.

6   Ehdotuksen laatiminen vapaakuntakokeiluksi; huom svenska språket.

 KESKUSTA VALMIIKSI (2013-2015)

Kauppakeskus Grani on visuaalisesti fiasko ja toiminnallisesti kelvoton. Miksi ei otettu mallia esim Espoonlahden Lippulaivasta, jossa kaikki kaupat ja kapakat avautuvat sisätilaan ja autoille on lämmin parkkihalli. Tätä samaa tarjoaa nyt Espoon keskus; Entresse, Espoontori.

1   Rakentaa yrittäjille kohtuuhintaisia tiloja, ja sitä kautta

2   Lisätä kaupallista palvelutarjontaa, valikoimaa ja vaihtoehtoja (kuten päivittäistavarakauppa!).

3   Rakentaa asiakaspysäköinti järjestyneeksi ja riittäväksi; lämmin parkkihalli maan alle.

4   Käyttää tarvittaessa pakkolunastusta.

 ASEMANSEUTU KUNTOON (2013-2016)

1   Radanvarren molempien reunojen kaavoitus hyvin toimivan, asiakkaita palvelevan ja Kauniaista edustavan asemanseudun luomiseksi.

2   Liityntäparkki järjestyneeksi ja riittäväksi, josta myös kunnollinen pääsy asemalaitureille.

3   Aloitetaan rakentaminen noudattaen energiatehokkaita, ekologisia ja ympäristöönsä sopivia ratkaisuja.

 GRANIOPEN TOTEUTETAAN (2013-2014)

Teemalla GraniOpen pyritään suurempaan avoimuuteen, parempaan palveluun ja kuntalaisdemokratiaan sekä kaupungin parempaan päätöksentekoon toteuttamalla erilaisia digitaalisia toimintoja seuraavasti:

1   Kauniaisten verkkosivusto kattamaan kaiken julkisen materiaalin, plus looginen ja tehokas etsintä.

2   Kuntalaisille verkossa yksi yhteydenottopiste (osoite), johon lähettämällä hakemuksen, muun viranomaisasian, kysymyksen tai kommentin saa asiansa hoidetuksi.

3   Valtuuston kokoukset videoidaan verkossa nähtäväksi live, ja katsottavissa myöhemminkin.

4   Sivusto Kauniainen Extra kaikkien päätöksentekijöiden foorumiksi. Keskusteluosion toiminnallisuutta parannettava.

5   Eroon valtuuston, lautakuntien etc paperisodasta ð digitaaliseen dokumentointiin ja kommunikaatioon.

6   Avoin Wi-Fi Kauniaisiin:

·   Vapaa, avoin ja ilmainen; ei rekisteröintiä, ei käyttäjätunnusta eikä salasanaa.

·   Kattaa keskustan, asemanseudun sekä valitut kunnan toimipisteet (ml jo avatut graniopen antennit kaupungin 9 toimipisteessä).

·   Katettava ulkoalue ~1 km² (koko kaupunki 6 km²).

·   40 ulkotukiasemaa + 20 sisätukiasemaa: investointi 86,000 EUR, vuosikustannus 17,000 EUR.

7   Hyvälle paikallislehdelle KaunisGrani annetaan lisää resursseja.

8   Osallistutaan juuri alkavaan Tekesin rahoittamaan älykaupunkiohjelmaan Fiksu kaupunki 2013-2017.

 NUORISOASIOITA PARANNETAAN (2013-2015)

Kauniaisten asukkaista 24 % on alle 18-vuotiaita, mikä on korkein luku Suurhelsingin alueella.

1   Nuorisotilojen lisääminen ja monipuolistaminen; Walkers-nuorisokahvila, tukikohta ja oleskelutila.

2   Nuorten alkoholiongelmaan puututaan; vanhemmuus, koulu.

3   Kesätyöseteli kaikille 15-17 –vuotiaille, joita on noin 400.

·   Setelin suuruus 350–500 EUR/kk, mikä kattaa noin 35–65% nuoren palkasta.

·   Työssäoloaika enintään 3 kuukautta toukokuun–syyskuun aikana.

·   Menettely ilman byrokratiaa: työpaikkaa ei vaadita etukäteen ja seteleitä voi käyttää milloin tahansa koko kesän ajan; nimellä varustettu seteli lähetetään postissa jokaiselle, käyttää jos haluaa.

·   Mitä maksaa: Jos joka toinen menee kuukaudeksi kesätöihin, vuosikustannus kaupungille on 70,000–100,000 EUR; työnantaja Kauniaisissa, Espoossa tai Helsingissä tai vaikkapa Berliinissä maksaa loput.

4   Kirjaston palveluja parannetaan mm lisäämällä aukioloaikoja.

5   Koulujen tasoa parannetaan: peruskoulun ja lukion todistuksille numeeriset parannustavoitteet.

6   Kielikoulu perustetaan:

·   Aloitus päiväkodista & esikoulusta.

·   Puolet opetuksesta englanninkielellä.

·   Muut kielet: venäjä, espanja, saksa, ranska.

·   Uudet kielet: kiina (1 400 M ~ymmärtää) turkki (180 M ~ymmärtää); molempia opetetaan useissa EU-maissa.

7   Vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja opiskelijoille ja muille nuorille aikuisille.

LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN (2013-2016)

1   Koulujen lähelle 30 km/h rajoitus ja mahd.hidasteita. Entäpä erityiset varoitusvalot koulujen alkamisen ja loppumisen aikaan, ja vapaaehtoiset siviili-liikenteenohjaajat.

2   Vilkkaisiin liittymiin liikenneympyrä aina kun se on tilan puolesta mahdollista; tällöin voidaan luopua liikennevaloista.

3   Viime aikoina Kauniaisissa yhä useamman kadun jalkakäytävällä sallitaan myös pyöräily. Tämä parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta, he pääsevät pois autojen seasta. Samalla se kuitenkin johtaa jalankulkijoiden kärsimiseen. Tavallisella jalkakäytävällä pyörätien erottaminen ei ole mahdollista, ja vastakkaisiin suuntiin kulkeva liikenne lisää ongelmia. Kun 90-luvulla kumottiin hyvä oikeanpuoleinen liikenne kevyen liikenteen väylillä, ollaan nyt tilanteessa, jossa jalankulkijat, lastenrattaat ja rollaattorit joutuvat liikkumaan sikin sokin pyöräilijöiden seassa. Pyörälläajo jalkakäytävällä tulisi sallia vain harkituissa erikoistapauksissa.

Missä Suurhelsingin rikkaimmat valtuutetut?

Kun tarkastellaan juuri valittujen valtuutettujen verotettavia tuloja 2011 Helsingin seudun neljässä kaupungissa, havaitaan, että Kauniainen ei ole kärjessä.

Kaupunki	Verotettavat tulot: keskiarvo (EUR)	Pääomatulojen osuus
Helsinki	59,078	5 %
Espoo	56,401	8 %
Vantaa	46,697	12 %
Kauniainen	49,004	2 %
Yhteensä	53,800	7 %

Mielenkiintoista on myös se, että persujen Mika Niikko Vantaalta on valtuutettu, jolla on kaikkein suurimmat pääomatulot.

Pääkaupunkiseudulle 2 tai 4 superkuntaa, tai sitten...

Metropolialueen kuusi selvityshenkilöä antoivat loppuraporttinsa 05 Mar 2013; raportti löytyy: Metropolialueen loppuraportti (109 p, 2.78 MB).  He esittelevät kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki ovat erilaisia kuin tammikuussa esittelemänsä kolme versiota. Näistä he suosittelevat neljän superkunnan vaihtoehtoa B.    [klikkaa kartta isommaksi]

A  Suurkunnat ja sopimusyhteistyö
Metropoliseudun yhteistyö perustuu kuntien lakisääteiseen metropolikaavaan sekä kaupunkien ja valtion välisiin kasvu- ja aiesopimuksiin sekä molempien kuulumiseen HUS, HSL ja HSY kuntayhtymiin. Suurkunnat voivat sopia keskenään kaupunkien välisestä laskutusperiaat-teista, työnjaosta sekä palvelurakenteesta. Olisivatkohan uudet superkunnat Suurhelsinki ja Suurtuusula?

B  Metropolihallinto ja vahvat peruskunnat
Metropolihallinnon ylin päättävä elin olisi vaaleilla valittava metropolivaltuusto.  Metropolihallinto laatisi ja hyväksyisi metropolikaavan ja sen kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaa päätöksentekoa sitovan toimeenpano-osan. Lisäksi metropolihallinto hoitaisi seudun yhteiset elinkeinopolitiikkaan, työvoima-asioihin, ammattikoulutukseen, maahanmuuttopalveluihin sekä segregaation ehkäisyyn liittyvät tehtävät. Olisivatkohan uudet kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi (Tuusula pilkottu)?

C  Vahvan metropolihallinnon malli ja vaihtoehtoiset kuntajakoselvitysalueet

Erilaisia kuntaliitosvaihtoehtoja sekä erittäin vahva metropolihallinto:
1  päättää seudun yhtenäisestä maapolitiikasta ja toteuttamisen keinoista
2  määrittelee kuntien osuuden väylärahastoon joukkoliikenteen ja liikenneinvestointien rahoittamiseksi
3  päättää suunnittelutarvealueista ja -ratkaisuista
4  hoitaa koko seudun vuokra-asuntojen asukasvalinnat
5  yhdessä perustettavien SOTE-alueiden tai isäntäkuntien kanssa hoitaa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät toimenpiteet
6  hoitaa koko toisen asteen koulutus metropolialueella
7  hoitaa alueen sisäinen verotuloihin perustuva tasaus siten, että kuntien panostukset seudun hyväksi ja niistä saatava hyödyt jakaantuvat tasapainoisesti
8  valitulla metropolivaltuustolla tehtävänä tarkastella ensimmäisessä toteutettavassa metropolikaavassa seudun kuntarakennetta ja tehdä tarvittaessa sen muutosesitykset.

Selvitysmiesten työ näyttää varsin horjuvalta ja sattumanvaraiselta. Granin kannalta kaikki vaihtoehdot merkitsevät sen itsenäisyyden menettämistä. Tämä puolestaan tarkoittaa:

• demokratia kaventuu
• palvelut huonontuvat
• verot (kunnallis- ja kiinteistövero) nousevat
• ruotsinkielen asema romahtaa.

Granin itsenäisyyden voi pelastaa vain jompikumpi kahdesta kuntarakennelain muutoksesta: 4 d § 4 (ruotsinkieli) tai 4 f § 1 (vapaakuntakokeilu) kuten olen aikaisemmin esittänyt. Sanottuja lakimuutoksia pitää kaupungin nyt selkeästi vaatia! Lausunnon antamiseen lienee aikaa vajaat kolme kuukautta.

Avoin Wi-Fi Kauniaisiin

Kauniaisten 8,800 asukkaasta lähes jokaisella on tarve päästä internetiin. Useimmille tämä onkin mahdollista joko kotona tai työpaikalla. Sen sijaan ulkona junaa tai bussia odotellessa, tai Thurmanin puistossa aurinkoa ottaessa ei internetiin pääse. Myöskään kaupungin eri toimipisteiden odotus- ja yleisötiloissa ei asiakkaille ole internet-palvelua juurikaan tarjolla.

Kun älykännykän näpyttely on muodostunut varsinkin nuorison jatkuvaksi tekemiseksi, ehdotin joka kotiin jaetussa vaalimateriaalissani (01.10.2012), että olisi paikallaan luoda vapaa, avoin ja maksuton Wi-Fi -verkko Graniin. Jos verkko rakennettaisiin kattamaan koko kaupunki, olisi sillä suuri julkisuus- ja imagoarvo. Granin pinta-ala on 6 km², jolloin alkuinvestointi lienee liian suuri. Jos sen sijaan katettaisiin vain keskusta ja valitut kaupungin toimipisteet, olisi ratkaisu seuraavan kaltainen:

·  Wi-Fi (=WLAN) -verkko

·  Vapaa, avoin ja ilmainen; ei rekisteröintiä, ei käyttäjätunnusta eikä salasanaa

·  Kattaa keskustan, asemanseudun sekä valitut kunnan toimipisteet

·  Katettava ulkoalue ~1 km²

·  40 ulkotukiasemaa + 20 sisätukiasemaa

·  Investointi 86,000 EUR

·  Vuosikustannus 17,000 EUR

Kaupunki otti 2008 yrittäjien kanssa käyttöön kuntalaisille, asiakkaille ja vierailijoille tarkoitetun langattoman WLAN-verkon. Tähän SparkNet:iin kirjautuminen tapahtui Helmet-kirjastojärjestelmän korttinumerolla ja aktivoidulla kirjastotunnuksella. Nykyisellään rakennetuista 25 tukiasemasta vain kuusi on toiminnassa, ja yhteysnopeudet tosi huonot.

Kaupunki onkin juuri alkanut rakentamaan uutta palvelua Graniopen, joka on lähes avoin (salasana = graniopen) ja yhteysnopeudet hyvät. Tukiasemat tulevat kuitenkin vain sisälle kaupungin valittuihin toimipisteisiin; tätä kirjoittaessani yhdeksässä pisteessä. Asemalla, bussipysäkeillä ja muualla ulkona ei kuulu mitään.

Eilen tein asiasta valtuustoaloitteen, joka kokonaisuudessaan mukaan lukien kaupungin molempien verkkojen testitulokset (kuuluvuus, nopeudet) löytyy: Avoin Wi-Fi Graniin.pdf (2p, 0.040 MB)

Kaupunkilehdessämme KaunisGrani 26.03.2013 oli kirjoitukseni valtuustoaloitteestani: Avoin Wi-Fi Graniin (1p, 0.26 MB).  

Granin lausunto kuntarakennelaista lässähti

Eilisessä valtuuston kokouksessa rkp ajoi läpi mitättömän, jopa lakia puoltavan lausunnon, jossa ei ole yhtään konkreettista mielipidettä eikä ehdotusta lakimuutokseksi. Muut puolueet suostuivat lausuntoon pitkin hampain, mutta äänestystä ei haluttu. Käytin asiasta kriittisen puheenvuoron. Lausunto löytyy tästä, myös på svenska.

Jo aikaisemmin sanomani lisäksi haluan tässä paheksua sitä, että lausuntopaperi tuotiin valtuutetuille vain muutama päivä ennen kokousta. Tämän jälkeen ei ollut edes aikaa tarvittaville neuvotteluille ja paremman lausunnon tekemiselle. Kuinka on mahdollista, että virkamiehiltä (ja kaupunginhallitukselta) otti aikaa lähes 4 kuukautta paperin rustaamiseen (laki tuli ulos 14 Nov 2012)? Tämä on huonoa hallintoa, johon tarkastuslautakunnan on syytä puuttua!