Missä Suurhelsingin rikkaimmat valtuutetut?

Kun tarkastellaan juuri valittujen valtuutettujen verotettavia tuloja 2011 Helsingin seudun neljässä kaupungissa, havaitaan, että Kauniainen ei ole kärjessä.

Kaupunki	Verotettavat tulot: keskiarvo (EUR)	Pääomatulojen osuus
Helsinki	59,078	5 %
Espoo	56,401	8 %
Vantaa	46,697	12 %
Kauniainen	49,004	2 %
Yhteensä	53,800	7 %

Mielenkiintoista on myös se, että persujen Mika Niikko Vantaalta on valtuutettu, jolla on kaikkein suurimmat pääomatulot.

Pääkaupunkiseudulle 2 tai 4 superkuntaa, tai sitten...

Metropolialueen kuusi selvityshenkilöä antoivat loppuraporttinsa 05 Mar 2013; raportti löytyy: Metropolialueen loppuraportti (109 p, 2.78 MB).  He esittelevät kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki ovat erilaisia kuin tammikuussa esittelemänsä kolme versiota. Näistä he suosittelevat neljän superkunnan vaihtoehtoa B.    [klikkaa kartta isommaksi]

A  Suurkunnat ja sopimusyhteistyö
Metropoliseudun yhteistyö perustuu kuntien lakisääteiseen metropolikaavaan sekä kaupunkien ja valtion välisiin kasvu- ja aiesopimuksiin sekä molempien kuulumiseen HUS, HSL ja HSY kuntayhtymiin. Suurkunnat voivat sopia keskenään kaupunkien välisestä laskutusperiaat-teista, työnjaosta sekä palvelurakenteesta. Olisivatkohan uudet superkunnat Suurhelsinki ja Suurtuusula?

B  Metropolihallinto ja vahvat peruskunnat
Metropolihallinnon ylin päättävä elin olisi vaaleilla valittava metropolivaltuusto.  Metropolihallinto laatisi ja hyväksyisi metropolikaavan ja sen kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaa päätöksentekoa sitovan toimeenpano-osan. Lisäksi metropolihallinto hoitaisi seudun yhteiset elinkeinopolitiikkaan, työvoima-asioihin, ammattikoulutukseen, maahanmuuttopalveluihin sekä segregaation ehkäisyyn liittyvät tehtävät. Olisivatkohan uudet kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Nurmijärvi (Tuusula pilkottu)?

C  Vahvan metropolihallinnon malli ja vaihtoehtoiset kuntajakoselvitysalueet

Erilaisia kuntaliitosvaihtoehtoja sekä erittäin vahva metropolihallinto:
1  päättää seudun yhtenäisestä maapolitiikasta ja toteuttamisen keinoista
2  määrittelee kuntien osuuden väylärahastoon joukkoliikenteen ja liikenneinvestointien rahoittamiseksi
3  päättää suunnittelutarvealueista ja -ratkaisuista
4  hoitaa koko seudun vuokra-asuntojen asukasvalinnat
5  yhdessä perustettavien SOTE-alueiden tai isäntäkuntien kanssa hoitaa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät toimenpiteet
6  hoitaa koko toisen asteen koulutus metropolialueella
7  hoitaa alueen sisäinen verotuloihin perustuva tasaus siten, että kuntien panostukset seudun hyväksi ja niistä saatava hyödyt jakaantuvat tasapainoisesti
8  valitulla metropolivaltuustolla tehtävänä tarkastella ensimmäisessä toteutettavassa metropolikaavassa seudun kuntarakennetta ja tehdä tarvittaessa sen muutosesitykset.

Selvitysmiesten työ näyttää varsin horjuvalta ja sattumanvaraiselta. Granin kannalta kaikki vaihtoehdot merkitsevät sen itsenäisyyden menettämistä. Tämä puolestaan tarkoittaa:

• demokratia kaventuu
• palvelut huonontuvat
• verot (kunnallis- ja kiinteistövero) nousevat
• ruotsinkielen asema romahtaa.

Granin itsenäisyyden voi pelastaa vain jompikumpi kahdesta kuntarakennelain muutoksesta: 4 d § 4 (ruotsinkieli) tai 4 f § 1 (vapaakuntakokeilu) kuten olen aikaisemmin esittänyt. Sanottuja lakimuutoksia pitää kaupungin nyt selkeästi vaatia! Lausunnon antamiseen lienee aikaa vajaat kolme kuukautta.

Avoin Wi-Fi Kauniaisiin

Kauniaisten 8,800 asukkaasta lähes jokaisella on tarve päästä internetiin. Useimmille tämä onkin mahdollista joko kotona tai työpaikalla. Sen sijaan ulkona junaa tai bussia odotellessa, tai Thurmanin puistossa aurinkoa ottaessa ei internetiin pääse. Myöskään kaupungin eri toimipisteiden odotus- ja yleisötiloissa ei asiakkaille ole internet-palvelua juurikaan tarjolla.

Kun älykännykän näpyttely on muodostunut varsinkin nuorison jatkuvaksi tekemiseksi, ehdotin joka kotiin jaetussa vaalimateriaalissani (01.10.2012), että olisi paikallaan luoda vapaa, avoin ja maksuton Wi-Fi -verkko Graniin. Jos verkko rakennettaisiin kattamaan koko kaupunki, olisi sillä suuri julkisuus- ja imagoarvo. Granin pinta-ala on 6 km², jolloin alkuinvestointi lienee liian suuri. Jos sen sijaan katettaisiin vain keskusta ja valitut kaupungin toimipisteet, olisi ratkaisu seuraavan kaltainen:

·  Wi-Fi (=WLAN) -verkko

·  Vapaa, avoin ja ilmainen; ei rekisteröintiä, ei käyttäjätunnusta eikä salasanaa

·  Kattaa keskustan, asemanseudun sekä valitut kunnan toimipisteet

·  Katettava ulkoalue ~1 km²

·  40 ulkotukiasemaa + 20 sisätukiasemaa

·  Investointi 86,000 EUR

·  Vuosikustannus 17,000 EUR

Kaupunki otti 2008 yrittäjien kanssa käyttöön kuntalaisille, asiakkaille ja vierailijoille tarkoitetun langattoman WLAN-verkon. Tähän SparkNet:iin kirjautuminen tapahtui Helmet-kirjastojärjestelmän korttinumerolla ja aktivoidulla kirjastotunnuksella. Nykyisellään rakennetuista 25 tukiasemasta vain kuusi on toiminnassa, ja yhteysnopeudet tosi huonot.

Kaupunki onkin juuri alkanut rakentamaan uutta palvelua Graniopen, joka on lähes avoin (salasana = graniopen) ja yhteysnopeudet hyvät. Tukiasemat tulevat kuitenkin vain sisälle kaupungin valittuihin toimipisteisiin; tätä kirjoittaessani yhdeksässä pisteessä. Asemalla, bussipysäkeillä ja muualla ulkona ei kuulu mitään.

Eilen tein asiasta valtuustoaloitteen, joka kokonaisuudessaan mukaan lukien kaupungin molempien verkkojen testitulokset (kuuluvuus, nopeudet) löytyy: Avoin Wi-Fi Graniin.pdf (2p, 0.040 MB)

Kaupunkilehdessämme KaunisGrani 26.03.2013 oli kirjoitukseni valtuustoaloitteestani: Avoin Wi-Fi Graniin (1p, 0.26 MB).  

Granin lausunto kuntarakennelaista lässähti

Eilisessä valtuuston kokouksessa rkp ajoi läpi mitättömän, jopa lakia puoltavan lausunnon, jossa ei ole yhtään konkreettista mielipidettä eikä ehdotusta lakimuutokseksi. Muut puolueet suostuivat lausuntoon pitkin hampain, mutta äänestystä ei haluttu. Käytin asiasta kriittisen puheenvuoron. Lausunto löytyy tästä, myös på svenska.

Jo aikaisemmin sanomani lisäksi haluan tässä paheksua sitä, että lausuntopaperi tuotiin valtuutetuille vain muutama päivä ennen kokousta. Tämän jälkeen ei ollut edes aikaa tarvittaville neuvotteluille ja paremman lausunnon tekemiselle. Kuinka on mahdollista, että virkamiehiltä (ja kaupunginhallitukselta) otti aikaa lähes 4 kuukautta paperin rustaamiseen (laki tuli ulos 14 Nov 2012)? Tämä on huonoa hallintoa, johon tarkastuslautakunnan on syytä puuttua!

Parempi lausunto kuntarakennelakiehdotuksesta!

Kaupunginhallitus on tehnyt ehdotuksensa valtuustolle lausunnoksi kuntarakennelakiluonnoksesta. Valitettavasti tämä paperi on epäkelpo!

• Heti ensimmäiseksi siinä sanotaan, että Kuntajaon kehittämisen tavoitteita lakiehdotuksessa voidaa yleisesti ottaen pitää kannatettavina.
• Kritiikkiäkin tekstistä toki löytyy, mutta mitään konkreettisia ehdotuksi lain muuttamiseksi ei ole.
• Koko 5-sivuinen paperi on sellaista tekstimössöä, että kukaan ei sitä ministeriössä tule lukemaan; paperi löytyy tästä.

Tyytymättömänä kaupunginhallituksen esitykseen, valmistelin oman ehdotukseni Granin lausunnoksi seuraavasti:

Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta            02.03.2013 / Olavi Tupamäki

Ensiksi toteamme, että kuntauudistukseen kokonaisuudessaan sisältyy neljä isoa uudistusta: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus. Kauniainen edellyttää, että se saa antaa oman lausuntonsa kaikista uudistuksista.

Tämä lausunto perustuu luonnokseen kuntarakennelaista 14.11.2012 sekä siihen liittyvään metropolialueen esiselvitykseen 11.01.2013. Lisäksi lausunnossa on otettu huomioon selvitysmiehen linjaukset 12.02.2013 valtionosuusuudistuksesta sekä tuoreet julkisuudessa olleet tiedot sote-uudistuksesta ja metropolialueen hallinnon järjestämisehdotuksesta. Lausunnossaan kaupunki pitäytyy ensisijaisesti sitä itseään koskeviin seikkoihin.

Kauniainen ei hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitoksia eikä kuntaliitokseen tähtäävien kuntaliitosselvitysten käynnistämistä. Seuraavassa esitämme asiaan liittyviä seikkoja ja perusteluita.

Kaikki esillä olevat vaihtoehdot tarkoittavat Kauniaisten kaupungin itsenäisyyden menettämistä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että demokratia kaventuu, palvelut huonontuvat ja verot (kunnallis- ja kiinteistövero) nousevat.

Itsenäisyyden menettäminen merkitsee suurta demokratiavajetta ja kansalaisvaikuttamisen olennaista huononnusta. Kuntarakennelaissa ei ole ainoatakaan pykää, joka tukisi kunnanosavaltuustojen perustamista ja niille tarvittavan päätös- ja budjetti-vallan luomista.

Suurkuntien ekonomialle ei ole esitetty laskelmia. Toteutetuista kuntaliitoksista 1970-luvulta tähän päivään ei löydy näyttöä siitä, että olisi saavutettu säästöjä tai tuottavuuden parantumista (lähde VATT ja Kunnallisalan kehittämissäätiö). Itseasiassa kunnalla ei olekaan mitään asukaskohtaisilla kustannuksilla laskettavaa optimikokoa.

Kaikki tarvitsevat lähipalveluita, niin myös Kauniaisten asukkaat.

Esitetyistä yleisistä selvitysvaatimuksista Kauniainen ei täytä 20 000 asukkaan ja 80 % työpaikkaomavaraisuuden vaatimusta. Mutta Kauniaisten talous on hyvässä kunnossa. Kauniainen on lisäksi tullut toistaiseksi toimeen alhaisilla veroilla. Lisäksi, kaupunki maksaa verontasauksena yli 10 miljoonaa euroa eli 1 200 EUR per asukas vuodessa muille kunnille. Pakkoliitos nostaisi veroja ja velkaa olennaisesti, vaikka samalla palvelut heikkenevät. Seuraavassa taulukossa vertailutietoja 2012.

Kunta	Pinta-ala (km2)	Asukas-luku	Kunnallis-veroäyri (%)	Kiinteistö-vero (%)	Velkaa per asukas (EUR)
Helsinki	716	600,000	18.50	1.12	2,060
Espoo	528	254,000	17.75	0.92	700
Vantaa	240	203,000	19.00	1.32	4,120
Kauniainen	6	8,800	16.50	0.92	0
Yhteensä	1,490	1,066,000

Lapsiakin syntyy paljon enemmän kuin vaadittu 50 lasta vuodessa; itseasiassa neljäsosa kaupungin asukkaista on nuoria, alle 18-vuotiaita.

Kunta	Asukas-luku	Nuoria <18 vuotiaita (%)
Helsinki	600,000	16
Espoo	254,000	23
Vantaa	203,000	24
Kauniainen	8,800	24
Yhteensä	1,066,000	20

20.06.2012 allekirjoitettiin valtion ja Helsingin seudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus vuosille 2012-15. Sen tavoitteet ovat korkealla. Jos tarkastellaan viime vuoden lukuja, niin siinäkin Kauniainen menestyy naapureitaan paremmin.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon aloitukset 2012 (lähde ARA)
Kunta	Asukas-luku	Vuokra-asuntoja (kpl)	Vuokra-asuntoja per 1 000 asukasta (kpl)
Helsinki	600,000	471	0.8
Espoo	254,000	299	1.2
Vantaa	203,000	99	0.5
Kauniainen	8,800	25	2.8
Yhteensä	1,066,000	894	0.8

Jos Kauniainen pakkoliitetään, ruotsinkielen asema romahtaa, mikä tarkoittaa ruotsinkielisten palveluiden olennaista heikentymistä, kuten seuraavasta taulukosta nähdään.

Kunta	Asukas-luku	Svensk-språkiga
Helsinki	600,000	6.0 %
Espoo	254,000	8.2 %
Vantaa	203,000	2.8 %
Kauniainen	8,800	37.5 %
Yhteensä	1,066,000	6.2 %

Toisin kuin lakiehdotuksessa sanotaan, selvitysalueesta poikkeaminen pitää olla mahdollista myös Helsingin metropolialueella. Tämä on välttämätöntä ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi. Se myös mahdollistaisi vaihtoehdon Kauniaisten itsenäisyyden säilymiselle vapaakuntakokeilun kautta; siihen malli ja kokemuksia löytyy vapaakuntakokeilusta annettujen lakien 718/1988 ja 1016/1992 piirteistä ja seurannasta. Kaupunki voi valmistella kokeilu-ehdotuksen.

Edellä sanotun perusteella Kauniainen esittää kuntarakennelakiin seuraavat muutokset:

4 d § 4: Poistetaan yliviivattu teksti; tämä mahdollistaa 4 f § 3 kohdan mukaisesti selvitysalueesta poikkeamisen ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi:

Helsingin metropolialueen kuntien1 tulee 1 - 3 momentissa säädetyn sijasta selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Helsingin metropolialueen kuntiin ei sovelleta 4 f §:ää selvitysalueesta poikkeamisesta. Helsingin metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi alueen kuntajakoselvitysalueita ja metropolihallintoa koskevan selvityksen perusteella. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa.

4 f § 1: Lisätään kohta 5 seuraavasti; tällä lisäyksellä varmistetaan esim. vapaakunta-kokeilun mahdollisuus:

5 poikkeaminen on tarpeen muusta perustellusta syystä.

11 § 1: Muutetaan kuten alleviivattu; tällöin esitys kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan tulisi samaan asemaan kuin aloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä, johon vaaditaan nykyisen kuntalain mukaisesti vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista:

Esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä, kunnan jäsen, jota kannattaa vähintään sama asukasosuus, joka on säädetty kunnallisen kansanäänestyksen aloitteelle, tai ministeriö. Kunnan tai kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle.

Joitakin kohtia edellä esittämästäni (ainakin pakkoliitosten ja pakkoselvitysten tyrmäyksen sekä lakimuutokset) pyrin saamaan mukaan Granin lopulliseen lausuntoon huomisessa valtuuston kokouksessa. Loppuja voin yrittää mukaan sitten kun jo lähiviikkoina annamme lausunnon metropolialueen uudistuksista.

Pääkaupunkiseudulle 2 tai 5 tai 4 superkuntaa???

Kuuden selvityshenkilön piti eilen 28 Feb 2013 julkistaa ehdotuksensa Helsingin metropolialueen hallinnon uudelleen järjestämisestä. Raporttia ei kuitenkaan ole näkynyt (nyt lupailtu tiistaiksi 05 Mar 2013). Julkisuudessa sen sijaan on ollut tietoa siitä, että selvityshenkilöt olisivat hylkäämässä kaikki kolme esiselvityksessä esittämäänsä vaihtoehtoa ja esittäisivät nyt radikaaleihin kuntaliitoksiin perustuvaa vaihtoehtoa seuraavasti:

• 2 suurkuntaa ilman metropolihallintoa, tai
• 5 tai 4 aluekuntaa ja niiden päälle vahva metropolihallinto.

Näyttää siltä, että koko homma on täysin levällään. Samaan aikaan kuitenkin myös Granin on annettava ensi viikolla lausuntonsa kuntarakenneuudistuksesta, johon metropolialueen järjestelyt sisältyvät.

Vielä on hyvä muistaa, että kuntauudistukseen kokonaisuudessaan sisältyy 4 isoa uudistusta: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus.