Parempi lausunto kuntarakennelakiehdotuksesta!

Kaupunginhallitus on tehnyt ehdotuksensa valtuustolle lausunnoksi kuntarakennelakiluonnoksesta. Valitettavasti tämä paperi on epäkelpo!

• Heti ensimmäiseksi siinä sanotaan, että Kuntajaon kehittämisen tavoitteita lakiehdotuksessa voidaa yleisesti ottaen pitää kannatettavina.
• Kritiikkiäkin tekstistä toki löytyy, mutta mitään konkreettisia ehdotuksi lain muuttamiseksi ei ole.
• Koko 5-sivuinen paperi on sellaista tekstimössöä, että kukaan ei sitä ministeriössä tule lukemaan; paperi löytyy tästä.

Tyytymättömänä kaupunginhallituksen esitykseen, valmistelin oman ehdotukseni Granin lausunnoksi seuraavasti:

Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta            02.03.2013 / Olavi Tupamäki

Ensiksi toteamme, että kuntauudistukseen kokonaisuudessaan sisältyy neljä isoa uudistusta: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus. Kauniainen edellyttää, että se saa antaa oman lausuntonsa kaikista uudistuksista.

Tämä lausunto perustuu luonnokseen kuntarakennelaista 14.11.2012 sekä siihen liittyvään metropolialueen esiselvitykseen 11.01.2013. Lisäksi lausunnossa on otettu huomioon selvitysmiehen linjaukset 12.02.2013 valtionosuusuudistuksesta sekä tuoreet julkisuudessa olleet tiedot sote-uudistuksesta ja metropolialueen hallinnon järjestämisehdotuksesta. Lausunnossaan kaupunki pitäytyy ensisijaisesti sitä itseään koskeviin seikkoihin.

Kauniainen ei hyväksy pääkaupunkiseudun kaupunkien pakkoliitoksia eikä kuntaliitokseen tähtäävien kuntaliitosselvitysten käynnistämistä. Seuraavassa esitämme asiaan liittyviä seikkoja ja perusteluita.

Kaikki esillä olevat vaihtoehdot tarkoittavat Kauniaisten kaupungin itsenäisyyden menettämistä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että demokratia kaventuu, palvelut huonontuvat ja verot (kunnallis- ja kiinteistövero) nousevat.

Itsenäisyyden menettäminen merkitsee suurta demokratiavajetta ja kansalaisvaikuttamisen olennaista huononnusta. Kuntarakennelaissa ei ole ainoatakaan pykää, joka tukisi kunnanosavaltuustojen perustamista ja niille tarvittavan päätös- ja budjetti-vallan luomista.

Suurkuntien ekonomialle ei ole esitetty laskelmia. Toteutetuista kuntaliitoksista 1970-luvulta tähän päivään ei löydy näyttöä siitä, että olisi saavutettu säästöjä tai tuottavuuden parantumista (lähde VATT ja Kunnallisalan kehittämissäätiö). Itseasiassa kunnalla ei olekaan mitään asukaskohtaisilla kustannuksilla laskettavaa optimikokoa.

Kaikki tarvitsevat lähipalveluita, niin myös Kauniaisten asukkaat.

Esitetyistä yleisistä selvitysvaatimuksista Kauniainen ei täytä 20 000 asukkaan ja 80 % työpaikkaomavaraisuuden vaatimusta. Mutta Kauniaisten talous on hyvässä kunnossa. Kauniainen on lisäksi tullut toistaiseksi toimeen alhaisilla veroilla. Lisäksi, kaupunki maksaa verontasauksena yli 10 miljoonaa euroa eli 1 200 EUR per asukas vuodessa muille kunnille. Pakkoliitos nostaisi veroja ja velkaa olennaisesti, vaikka samalla palvelut heikkenevät. Seuraavassa taulukossa vertailutietoja 2012.

Kunta	Pinta-ala (km2)	Asukas-luku	Kunnallis-veroäyri (%)	Kiinteistö-vero (%)	Velkaa per asukas (EUR)
Helsinki	716	600,000	18.50	1.12	2,060
Espoo	528	254,000	17.75	0.92	700
Vantaa	240	203,000	19.00	1.32	4,120
Kauniainen	6	8,800	16.50	0.92	0
Yhteensä	1,490	1,066,000

Lapsiakin syntyy paljon enemmän kuin vaadittu 50 lasta vuodessa; itseasiassa neljäsosa kaupungin asukkaista on nuoria, alle 18-vuotiaita.

Kunta	Asukas-luku	Nuoria <18 vuotiaita (%)
Helsinki	600,000	16
Espoo	254,000	23
Vantaa	203,000	24
Kauniainen	8,800	24
Yhteensä	1,066,000	20

20.06.2012 allekirjoitettiin valtion ja Helsingin seudun välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus vuosille 2012-15. Sen tavoitteet ovat korkealla. Jos tarkastellaan viime vuoden lukuja, niin siinäkin Kauniainen menestyy naapureitaan paremmin.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon aloitukset 2012 (lähde ARA)
Kunta	Asukas-luku	Vuokra-asuntoja (kpl)	Vuokra-asuntoja per 1 000 asukasta (kpl)
Helsinki	600,000	471	0.8
Espoo	254,000	299	1.2
Vantaa	203,000	99	0.5
Kauniainen	8,800	25	2.8
Yhteensä	1,066,000	894	0.8

Jos Kauniainen pakkoliitetään, ruotsinkielen asema romahtaa, mikä tarkoittaa ruotsinkielisten palveluiden olennaista heikentymistä, kuten seuraavasta taulukosta nähdään.

Kunta	Asukas-luku	Svensk-språkiga
Helsinki	600,000	6.0 %
Espoo	254,000	8.2 %
Vantaa	203,000	2.8 %
Kauniainen	8,800	37.5 %
Yhteensä	1,066,000	6.2 %

Toisin kuin lakiehdotuksessa sanotaan, selvitysalueesta poikkeaminen pitää olla mahdollista myös Helsingin metropolialueella. Tämä on välttämätöntä ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi. Se myös mahdollistaisi vaihtoehdon Kauniaisten itsenäisyyden säilymiselle vapaakuntakokeilun kautta; siihen malli ja kokemuksia löytyy vapaakuntakokeilusta annettujen lakien 718/1988 ja 1016/1992 piirteistä ja seurannasta. Kaupunki voi valmistella kokeilu-ehdotuksen.

Edellä sanotun perusteella Kauniainen esittää kuntarakennelakiin seuraavat muutokset:

4 d § 4: Poistetaan yliviivattu teksti; tämä mahdollistaa 4 f § 3 kohdan mukaisesti selvitysalueesta poikkeamisen ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi:

Helsingin metropolialueen kuntien1 tulee 1 - 3 momentissa säädetyn sijasta selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Helsingin metropolialueen kuntiin ei sovelleta 4 f §:ää selvitysalueesta poikkeamisesta. Helsingin metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi alueen kuntajakoselvitysalueita ja metropolihallintoa koskevan selvityksen perusteella. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa.

4 f § 1: Lisätään kohta 5 seuraavasti; tällä lisäyksellä varmistetaan esim. vapaakunta-kokeilun mahdollisuus:

5 poikkeaminen on tarpeen muusta perustellusta syystä.

11 § 1: Muutetaan kuten alleviivattu; tällöin esitys kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan tulisi samaan asemaan kuin aloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä, johon vaaditaan nykyisen kuntalain mukaisesti vähintään 5 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista:

Esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto, kuntien valtuustot yhdessä, kunnan jäsen, jota kannattaa vähintään sama asukasosuus, joka on säädetty kunnallisen kansanäänestyksen aloitteelle, tai ministeriö. Kunnan tai kuntien tekemä esitys on toimitettava ministeriölle.

Joitakin kohtia edellä esittämästäni (ainakin pakkoliitosten ja pakkoselvitysten tyrmäyksen sekä lakimuutokset) pyrin saamaan mukaan Granin lopulliseen lausuntoon huomisessa valtuuston kokouksessa. Loppuja voin yrittää mukaan sitten kun jo lähiviikkoina annamme lausunnon metropolialueen uudistuksista.

Pääkaupunkiseudulle 2 tai 5 tai 4 superkuntaa???

Kuuden selvityshenkilön piti eilen 28 Feb 2013 julkistaa ehdotuksensa Helsingin metropolialueen hallinnon uudelleen järjestämisestä. Raporttia ei kuitenkaan ole näkynyt (nyt lupailtu tiistaiksi 05 Mar 2013). Julkisuudessa sen sijaan on ollut tietoa siitä, että selvityshenkilöt olisivat hylkäämässä kaikki kolme esiselvityksessä esittämäänsä vaihtoehtoa ja esittäisivät nyt radikaaleihin kuntaliitoksiin perustuvaa vaihtoehtoa seuraavasti:

• 2 suurkuntaa ilman metropolihallintoa, tai
• 5 tai 4 aluekuntaa ja niiden päälle vahva metropolihallinto.

Näyttää siltä, että koko homma on täysin levällään. Samaan aikaan kuitenkin myös Granin on annettava ensi viikolla lausuntonsa kuntarakenneuudistuksesta, johon metropolialueen järjestelyt sisältyvät.

Vielä on hyvä muistaa, että kuntauudistukseen kokonaisuudessaan sisältyy 4 isoa uudistusta: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus.

Suomeen 35 sote-aluetta?

Eilisen Hesarin mukaan maahan olisi tulossa arviolta 35 sote-aluetta, joista suurin osa toimisi vastuukuntamallilla ja loput kuntayhtymämallilla. Grania yhdessä Kirkkonummen kanssa isännöisi Espoo. Selvityshenkilöiden raportin piti tulla julkisuuteen huomenna, mutta julkistusta siirrettiin ja se tapahtunee 19 Mar 2013.

Valtionosuusjärjestelmä uudistuu

Kuten aikaisemmin sanottua, kuntauudistukseen kokonaisuudessaan sisältyy 4 isoa uudistusta: kuntarakennelaki (ml metropolihallinto), sote-uudistus, kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus. 12 Feb 2013 VMn selvitysmies Arno Miettinen antoi asialle mm seuraavat alustavat linjaukset:

• perustuu muutamaan selkeään kriteeriin (50 =>10)
• perustetilastot ajan tasalle
• työpaikkaomavaraisuus (korvaa taajamarakenteen)
• vieraskielisen väestön osuus (uusi)
• lopullinen ehdotus Dec 2013
• laki voimaan Jan 2015
• "isoja muutoksia tulee kuntien välille" (sanoo min Virkkunen)

Selvitysmiehen esittelyaineisto seuraavassa: Valtionosuusuudistus - Alustavat linjaukset (52p, 0.66 MB).

Granista vapaakunta?

TAUSTA

Ottaessaan vastaan raporttia Kuntien tehtävien kartoitus 17.01.2013 kuntaministeri Henna VIRKKUNEN toi esiin vapaakuntakokeilun mahdollisuuden. Metropolihallinnon esittelytilaisuudessa 04 Feb 2013 käyttämässäni puheenvuorossa kysyin selvitysmiehiltä, olisiko tämä mahdollista Granin kohdalla tukemassa kunnan itsenäisyyden säilymistä. Selvitysmies Rolf PAQVALIN sanoi vapaakunnan olevan mahdollista ja kehoitti kaupunkia (niin halutessaan) aktiivisesti tekemään ehdotuksen vapaakuntakokeilusta heti, eikä odottamaan uusia raportteja ja lakeja. Puheenvuoroissaan ehdotustani kannatti ainakin valtuutettu Juha PESONEN.

MIKÄ VAPAAKUNTA

Ruotsin, Norjan ja Tanskan malleja mukaillen meille tuli Laki vapaakuntakokeilusta 718/1988. Lain tavoite oli Kokemusten saamiseksi siitä, miten voidaan vahvistaa kunnallista itsehallintoa, lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia, kehittää kunnallishallintoa paikallisia oloja nykyistä paremmin vastaavaksi, käyttää kuntien voimavaroja nykyistä tehokkaammin sekä parantaa kunnallisia palveluja. Tähän sisältyi mm oikeuksia poiketa eräiden lakien ja asetusten säännöksistä sekä eräitä poikkeuksia valtionosuuksien ja -avustuksien osalta.

Lain voimassaoloa jatkettiin vuoteen 1996 saakka: Laki vapaakunnan oikeudesta poiketa eräistä säännöksistä ja määräyksistä annetun lain muuttamisesta 1016/1992. Tämän lain perusteluissa todettiin useiden kymmenien kuntien hakeneen ja saaneen vapaakunta-statuksen. Hakemukset olivat johtaneet kokeiluihin mm sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetustoimessa, nuorisotoimessa ja liikuntatoimessa. Oli mahdollista ottaa valtion viranomaisen päätösvaltaa eräissä ympäristö- ja asuntoasioissa sekä yksinkertaistaa mm rakennuslupamenettelyä. Myös valtionosuussäännöksistä oli poikettu muutamassa tapauksessa.

Lain mukaisesti kunnat voivat tehdä ministeriöille aloitteita kokeilujen järjestämisestä sekä muusta säännösten ja määräysten kehittämisestä ilman määrämuotoista käsittelymenettelyä.

ACTION NOW

Ministeri Virkkunen epäilemättä ajatteli isoja kuntia vapaakunnasta puhuessaan. Selvitysmies Paqvalin kuitenkin ajatteli Kauniaista. Niinpä olisikin mielestäni tarkoituksenmukaista, että ryhdyttäisiin heti valmistelemaan aloitetta Kauniaisten vapaakunnasta. Muoto olisi yllä sanotun mukaisesti vapaa, mutta voisi sisältää tavanomaiset osiot: missio (>10a) = pysyä itsenäisenä => toimintaympäristö (3-5a) = kuntauudistuksen 4 lakia & metropolihallinto => päämäärä (3a) = tarkoituksenmukainen vapaakunta => strategia (1-3a): tavoitteet = mitä, milloin + toimintasuunnitelma = miten, kuka, rahat.

06 Feb 2013 pidetyn kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen Grani lähetti selvitysmiehille kannanoton. Esitykseni mukaisesti siinä kyllä esitetään kuntakokeilua, mutta ote on flegmaattinen eikä sisällä mitään actionia. Sanottu paperi löytyy tästä.

KESÄTYÖSETELI KAIKILLE 15–17 -VUOTIAILLE!

Nuorten pitäisi päästä ajoissa työn makuun. Se auttaa ymmärtämään elämää ja estää syrjäytymistä. Kaupunki ei voi tarjota mielekästä työtä kaikille nuorille. Niinpä ehdotin joka kotiin jaetussa vaalimateriaalissani (01.10.2012), että kaupunki antaisi kaikille halukkaille nuorille kesätyösetelin, oikeaan työhön eikä harrasteluun.

Nyt Kauniainen onkin ottamassa käyttöön kesäsetelin seuraavasti: Kaupunki maksaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa kauniaislaisen nuoren töihin touko–syyskuun aikana. Granin kesäsetelissä on mm seuraavia suuria puutteita: ŒSeteleitä on vain 50, mikä vastaa 13% Kauniaisten 15–17 -vuotiaiden nuorten määrästä. Menettely on varsin byrokraattinen, ja seteleitä voi saada vain 3 viikon aikana helmi-maaliskuussa! ŽKesätyöpaikasta pitää olla allekirjoitettu sopimus/todistus jo maaliskuun puoliväliin mennessä! Tämä vaatimus on vaikea/mahdoton täyttää. Tukisumma 300 EUR ei ole millään lailla sidottu työssäoloaikaan. Tämä johtaa siihen, että työnantaja saa nuoren töihin kahdeksi viikoksi lähes ilmaiseksi. Jos työ sen sijaan kestää esim kaksi kuukautta, on tuen määrä vain 15% palkasta

Tästä syystä tein 28.01.2013 valtuustoaloitteen vaalimateriaalini mukaisesti olennaisesti paremmasta kesätyösetelistä, jonka piirteet seuraavassa:

·  Kesätyöseteli kaikille 15–17 -vuotiaille granilaisille, joita on noin 400

·  Setelin suuruus 350–500 EUR/kk, mikä kattaa noin 35–65% nuoren palkasta

·  Työssäoloaika enintään 3 kuukautta toukokuun–syyskuun aikana

·  Menettely ilman byrokratiaa: työpaikkaa ei vaadita etukäteen ja seteleitä on saatavilla koko kesän ajan

·  Nuori voi mennä työhön mihin työpaikkaan tahansa missä tahansa ð erilaisia töitä löytyy kaikille halukkaille eri yrityksissä ja yhteisöissä

·  Mitä maksaa: Jos joka toinen menee kuukaudeksi kesätöihin, vuosikustannus kaupungille on 70,000–100,000 EUR; työnantaja Kauniaisissa, Espoossa tai Helsingissä tai vaikkapa Berliinissä maksaa loput.

Valtuustoaloitteeni perusteluineen löytyy: Valtuustoaloite - Kesätyöseteli (1p, 0.03 MB)

Kaupunginhallituksen kokouksen 06 Feb 2013 viimeisenä kohtana käsiteltiin tekemääni valtuustoaloitetta. Yhden sivun pituisessa tekstissä toistetaan vain kaupungin omia tekemisiä, mutta aloitteeni sisällöstä ei sanota sanaakaan! Tämä on huonoa hallintoa! Perustelutekstin tietysti pitää aina sisältää kuvaus aloitteesta.

   KH jäsenen Tiina Rintamäki-Ovaskan toimesta saatiin kuitenkin päätökseen lause "käytäntöjä arvioidaan uudelleen syksyllä 2013 seuraavan vuoden kesäseteliä suunniteltaessa huomioiden soveltuvin osin aloitteessa esitetyt ehdot ja menettelyt.". Kaupunginhallituksen pöytäkirja asiasta löytyy: Kesätyöseteli - KH 2012.01.06.pdf (2p, 0.05 MB).

Kaupunkilehdessämme KaunisGrani 12.02.2013 oli kirjoitukseni valtuustoaloitteestani sekä kaupungin myönteinen vastaus asiaan. Kirjoitukset löytyvät: Kesätyöseteli - KG 12.02.2013 (1p, 0.05 MB).

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 04 Mar 2013 asian samanlaisena. Itse käytin asiasta kriittisen puheenvuoron koskien varsinkin asian puutteellista ja puolueellista valmistelua. Tarkastuslautakunta tullee vaatimaan parempaa.

Valtuustossa sanoin myös siitä, miten byrokratian suuret kustannukset asiassa voidaan välttää: Nimellä varustettu kesätyöseteli lähetetään jokaiselle 15-17 -vuotiaalle granilaiselle postissa. Työpaikan löydettyään nuori sitten antaa setelin työnantajalle, joka hakee tuen kaupungilta niin kuin nytkin.

Varoituskilpi tulee vaarallisiin pyörätieristeyksiin!

30.08.2012 tekemäni kuntalaisaloitteen sekä sen jälkeen käymäni kirjeenvaihdon seurauksena Granin yhdyskuntalautakunta teki 22.01.2013 päätöksen, jonka mukaan kärkikolmiolla tai stop-merkillä viitoitettuihin pyörätieristeyksiin asennetaan lisäkilpi 863. Tämä kilpi kiinnittää väistämisvelvollisten autoilijoiden huomiota pyöräilijöihin. Tästä löytyy pöytäkirja (2p, 0.05 MB).

Lisäksi kiinnitin yhdyskuntalautakunnan huomiota seuraavaan: Viime aikoina Kauniaisissa yhä useamman kadun jalkakäytävällä sallitaan myös pyöräily. Tämä ratkaisu parantanee pyöräilijöiden turvallisuutta, he pääsevät pois autojen seasta. Samalla se kuitenkin johtaa jalankulkijoiden kärsimiseen. Tavallisella jalkakäytävällä pyörätien erottaminen jalankulkutiestä ei ole mahdollista, ja vastakkaisiin suuntiin kulkeva liikenne lisää ongelmia. Kun 90-luvulla kumottiin hyvä oikeanpuoleinen liikenne kevyen liikenteen väylillä, ollaan nyt tilanteessa, jossa kapealla jalkakäytävällä jalankulkijat, lastenrattaat ja rollaattorit joutuvat liikkumaan sikin sokin pyöräilijöiden seassa. Mielestäni yleinen pyörälläajo jalkakäytävällä tulisi sallia vain harkituissa erikoistapauksissa.

Typerästä lainsäädännöstä johtuu vielä se, että jos jalkakäytävälla saa ajaa pyörällä, jokaisen pyöräilijän pitää sillä myös ajaa; kovaa vauhtia ajavat kyykkypyöräilijätkään eivät silloin saa enää ajaa ajoradalla.

Tiettävästi lautakunta tutkii tätäkin asiaa.

Konttas kaipaa kuntajakoa Granin kanssa

Espoon kaupunginhallituksen tuleva puheenjohtaja Ari KONTTAS (kok) kommentoi Metropolialueen esiselvitystä: "Nyt on ripeään tahtiin tutkittava, millaiset mahdollisuudet on edetä esimerkiksi kuntajakoselvityksen tekemisessä Kauniaisten kanssa." Koko juttu lehdessä Länsiväylä 16.01.2013 löytyy tästä: Seutuvaltuusto kelpaa nyt kokoomuksellekin (1p, 0.45 MB).

Metropolialueen esiselvitys valmistui

11 Jan 2013 valtiovalta esitteli metropolialueen selvitysmiesten tuotoksen. Sen mukaan pääkaupunkiseudulle tarjotaan kolmea vaihtoehtoa:

1  Vähäiset kuntarakennemuutokset ja vahva metropolihallinto
2  Merkittävät kuntarakennemuutokset ja metropolikuntayhtymä    
3  Suurkunnat ja sopimusyhteistyö

Valtiovarainministeriön lyhyt ja epämääräinen tiedote löytyy tästä. Nyt julkistetut ehdotukset ovat alustavia vaihtoehtoja, joista selvityshenkilöt keskustelevat tammi–helmikuun aikana kuntien kanssa. Lopulliset ehdotukset valmistuvat 28.02.2013 mennessä. Mikään nyt esitetyistä vaihtoehdoista ei ole Granin kannalta hyvä. Tästä voit downloadata raportin kokonaisuudessaan: Meropolialueen esiselvitys (63p, 0.75 MB)

PS  Granin kannalta tärkeä sote-uudistus on vieläkin enemmän sekaisin.