5.6.2020

SOTE: GRANI VALTION TORPPARIKSI => LIITOS ESPOOSEEN

Juuri pidetyssä tiedotustilaisuudessa hallitus esitteli uuden sote-uudistuksensa. Se näyttää olevan monelta osin vanhan kertausta. Niinpä Granin verotuloista peritään 12.63 %-yksikköä maakunnalle sote-asioiden hoitamiseen. Granissa veroja jää jäljelle vain 4.37%-yksikköä. Ja kaupunki pysyy pystyssä vain valtion massiivisella tuella, joka ei voi jatkua pitkään.
Tilanne on ihan sama kuin se oli Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa. Kuten olen vuosien varrella monesti kirjoittanut Granista tulee valtion torppari. Tämä taas johtaa muutamassa vuodessa siihen, että Grani yhdistetään Espooseen.
Jotta edes terveyskeskus säilyisi, nyt olisi viimeinen hetki ulkoistaa Granin terveyspalvelut, kuten jo aikanaan suunniteltiin ja melkein päätettiinkin.

Seuraavassa ylen yhteenveto tiedotustilaisuuden annista:


21 maakuntaa ja Helsinki sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäjiksi, tulossa oma verotusoikeus – Kiuru: "Nyt päätetty isot suuntaviivat"

05.06.2020 klo 09.27

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistusta koskevat linjaukset. Valmistelusta vastaava ministerityöryhmä esitteli työnsä tuloksia perjantaina Valtioneuvoston linnassa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla.

Tässä mallin pääkohdat:
·         Marinin hallitus esittää mallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.
·         Perusajatus on, että sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.
·         Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan.
·         Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen on samalla toimijalla.
·         Ongelmana nyt esitetyssä mallissa Savon maakuntien jakautuminen. Ratkaisu tästä tehdään myöhemmin.
·         Voit katsoa tallenteen tiedotustilaisuudesta jutun kuvaa klikkaamalla.
– Tarve uudistukselle on ollut jo kauan kiistaton ja sitä on valmisteltu usean hallituksen toimesta, lainvalmistelua johtanut sosiaali- ja terveysministeriön pääsihteeri Päivi Salo sanoi.
21 sote-maakuntaa, Helsinki sekä 5 yhteistoiminta-aluetta
– Tavoitteena on kaventaa hyvinvointieroja, turvata yhdenvertaiset palvelut, parantaa palveluiden saatavuutta, turvata työvoiman saanti ja hallita kustannuksia, hallituksen mallin esitellyt Kiuru luetteli.
Hallitus esittää mallia, jossa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.
Perusajatus on, että sote-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.
– Kustannusten nousua on hillittävä ja tuottavuutta lisättävä tekemällä asiat paremmin, ei madaltamalla palveluiden tasoa, soi keskustalainen tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen. Maakunnille tulee myös verotusoikeus, jota parhaillaan valmistellaan.
Sote-uudistuksen aiheuttamat veromuutokset eivät tule suunnitelman mukaan kiristämään verotusta.
Erotuksena edellisen hallituksen sote-malliin palveluiden järjestäminen ja tuottaminen yhdistetään samalla toimijalle, Kiuru sanoi.
– Eli se joka järjestää palveluita tietää myös, millä lailla niitä palveluita tuotetaan. Tätä tuottamista voidaan jakaa laajemmin muillekin.
Maakuntavaalit ehkä alkuvuonna 2022
Esitys laitetaan lausuntokierrokselle kesäkuun puolivälissä. Hallitus aikoo tuoda sote-lait eduskunnan käsittelyyn viimeistään joulukuussa.
– Sen jälkeen aikataulu on eduskunnan käsissä, Kiuru sanoi.
Täysivaltaisiin maakuntiin siirrytään väliaikaisten järjestelyjen kautta. Hallitus voi nimittää erityisen väliaikaisen valmistelutoimielimen.
Maakuntavaalit pidetään hallituksen suunnitelman mukaan alkuvuodesta 2022, mutta ministeri Kiuru painotti, että tämäkin aikataulu riippuu eduskunnasta.
Jos tämä aikataulu pitää, sote-maakuntien valtuustot aloittaisivat aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa.
Julkisella puolella päävastuu, myös yksityisiä voidaan käyttää
Marinin hallituksen sote-uudistuksessa hylätään edellisen hallituksen malli valinnanvapaudesta, joka olisi tuonut yksityisen sektorin erittäin voimakkaasti mukaan sote-palveluihin.
Nyt päävastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta on julkisella sektorilla.
– Sote-maakunta voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palvelutuottajalta, vaikka kokonaisuus on pääsääntöisesti julkisissa käsissä, Kiuru sanoi.
Ehtoja yksityisten palvelujen käyttöön täsmennetään.
Ostopalveluina ei saa hankkia palveluja, jotka liittyvät järjestämisvastuuseen tai julkisen vallan käyttöön, sosiaalipäivystykseen tai terveydenhuollon ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen tai ensihoidon järjestämiseen.
Yksityinen toimija voi kuitenkin hoitaa julkista valtaa sisältäviä tehtäviä, jos asiasta on säädetty muussa laissa.
Sote-maakunta voi myös esimerkiksi vuokrata työvoimaa yksityiseltä. Maakunnan on kuitenkin voitava kaikissa tilanteissa huolehtimaan järjestämisvastuunsa mukaisista tehtävistä itse.
Ulkoistussopimuksia voidaan mitätöidä
Kiuru totesi myös, että osa nykyisistä ulkoistussopimuksista ei täytä uudistuksessa voimaan tulevien lakien kriteereitä.
Hallitus aikoo säätää kriteerit, joiden perusteella näitä sopimuksia voidaan mitätöidä.
Hallitus ei vielä halua arvioida, kuinka paljon tällaisia sopimuksia voi olla. Asiaa selvitetään myös nyt käynnistyvän lausuntokierroksen avulla.
"Historian suurin liikkeenluovutus"
Henkilöstöä koskien sote-uudistuksen linjaukset ovat isoja, ministeri Kiuru sanoi.
– Kysymyksessä on historian suurin liikkeenluovutus. Se koskee sekä terveydenhuoltoa että pelastustoimea.
Henkilöstön aseman ja osaamisen turvaaminen on tärkeää, Kiuru sanoi.
Kuntien rahoituksen osalta ministeri Kiuru totesi erikseen, että tavoitteena ei ole tällä kertaa 3 miljardin euron säästöt. Se antaa liikkumatilaa noin 18 miljardin euron potin jakamiseen.
– Varmaan jokaisen suomalaisen huulilla on kysymys, miten oman kunnan käy.
Kiurun mukaan valtion piikki ei ole kuitenkaan auki, vaan tässäkin uudistuksessa korostetaan tuottavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä.
– Lähtökohta on, että kustannukset eivät nouse, vaan kustannusten pitää tällä mallilla pikemminkin laskea tai ainakin niitä tulee olla helpompi hallita.
Savon maakuntien ongelma ratkaistaan lausuntojen perusteella
Valmistelussa päänvaivaa on aiheuttanut Savon maakuntien jakautuminen sote-uudistuksen yhteydessä.
Hallitus pyytää lausuntoja kahdesta eri vaihtoehdosta. Toisessa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat Pohjois-Savoon, toisessa Etelä-Savoon.
– Nämä ovat aidosti tasavertaiset vaihtoehdot. Maakuntajako ratkaistaan vasta lausuntokierroksen jälkeen, Kiuru sanoi.
Erityisesti Savonlinna on ollut pohjaesitykseen tyytymätön ja haluaisi järjestää palvelunsa yhdessä Pohjois-Savon kanssa.
Keskustaministeri Hanna Kosonen sanoi, että tärkeintä on turvata keskussairaaloiden palvelut.
– Keskustan tavoite on ollut yhteinäinen Etelä-Savo. Jos tämä vaihtoehto valitaan, silloin täytyy löytyä keinot siihen että sekä Savonlinnan että Mikkelin sairaaloiden taso säilyy.
Suurimmat kompastuskivet?
Yle kysyi ministereiltä, mitkä ovat tämä uudistuksen suurimmat kompastuskivet.
Ministeri Kiuru nimesi sellaiseksi ainakin Uudenmaan erillisratkaisun, jollaista ei ole "ennen koeponnistettu" eduskunnassa.
– Perustuslakivaliokunnassa tullaan käymään tiukkaa keskustelua ja varmasti haetaan perusteluja sille, että tämä varmasti turvaa perusoikeudet.
Kiuru katsoi että edellisten hallitusten epäonnistumisista on kuitenkin otettu opiksi. Esimerkiksi palveluiden järjestämistä ja tuottamista ei enää pyritä erottamaan.
Esimerkiksi maakuntien oman palvelutuotannon riittävyys ja koko uudistuksen rahoituksen riittävyys vaativat myös tarkkaa seurantaa, Kiuru totesi.
Hän korosti eduskunnan perustuslakivaliokunnan roolia sen varmistamisessa, että sote-uudistuksen lainsäädäntö noudattaa tällä kertaa perustuslakia ja turvaa kansalaisten oikeudet.
Sote-uudistuksesta odotettiin valmista jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa, mutta aika loppui kesken ja uudistuksen kariutuminen kaatoi koko hallituksen.
Lisää aiheesta:
Ministeriö jyrkkänä: Vain Uudellemaalle pohditaan sote-vapauksia – Turku ja Tampere eivät luovuta: Alueellisia tarpeita on muuallakin
-----------------------------

Uuden Marinin mallin suurin puute Sipilän malliin verrattuna on se, että ideologisita syistä valinnanvapaus on poistettu. Sipilän mallissa eläkeläinen ja työtön olisi saanut mennä samaan kunnalliseen tai yksityiseen terveyspalveluun samalla hinnalla, jolloin olisi päästy eroon mm Granin terveyskeskuksen jonoista.

3.4.2020

Vain tonttikauppa pitää Granin pystyssä

Juuri vahvistetussa 2019 tilinpäätöksessä näytetty tulos on 1.575 MEUR miinuksella. Kun tästä vähennetään tonttien myynnistä ja maankäyttömaksuista saadut tulot, onkin oikea toiminnallinen tulos 4.152 MEUR miinuksella. Seuraavasta taulukosta voidaan nähdä, että viimeisen kymmenen vuoden aikana näytettykin tulos on ollut kolme kertaa miinuksella ja oikea tulos positiivinen vain kahtena vuonna. Vain tonttien myynnistä ja maankäyttömaksuista saadut tulot pitävät kaupungin pystyssä. [TP = tilinpäätös, TA = talousarvio]

Laskelma (MEUR)
2011
TP
2012
TP
2013
TP
2014
TP
2015
TP
Toimintamenot
-60,430
-62,730
-65,258
-68,397
-70,562
Näytetty tulos
2,607
1,752
-985
-1,538
1,590
Tonttikaupat etc
-4,278
-2,589
-1,736
-765
-7006
Oikea tulos
-1,671
-837
-2,721
-2,303
-5,416

Laskelma (MEUR)
2016
TP
2017
TP
2018
TP
2019
TP
2020
TA
Toimintamenot
-71,174
-70,442
-71,768
-75,027
-76,554
Näytetty tulos
7,133
6,198
3,229
-1,520
1,066
Tonttikaupat etc
-9,106
-1,836
-1,575
-2,632
-3,639
Oikea tulos
-1,973
4,362
1,654
-4,152
-2,573

KaunisGranissa 23.04.2020 kaupunginjohtaja MASAR myöntää sanomani: "Kertaeristä puhdistettu tulos 2019 on erittäin heikko, ollen noin 4.1 miljoonaa euroa negatiivinen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vuosista 2017-2018 tuli vuosikymmenen ainoat tilinpäätökset, joiden aikana Kauniainen saavutti rakenteellisesti positiivisen tuloksen."