29.1.2018

Niinistö presidentiksi – Entä vaalit Granissa

Gallup-ennusteiden mukaisesti Sauli NIINISTÖ nousi presidentiksi ylivoimaisella tuloksella. Äänestysprosentti laski hieman ja oli nyt 69.9 %. Granissa äänestettiin perinteisen vilkkaasti: 5,971 hyväksyttyä ääntä 7,963 äänioikeutetusta eli 75.0 %. Tarkemmin seuraavassa (tarkistettu oikeusministeriöstä):

Suomessa asuvat    5,792 / 7,036 = 82.3 %
Ulkomaila asuvat        179 /    927 = 19.3 %
Yhteensä                 5,971 / 7,963 = 75.0 %

Jostakin syystä kaupungin omilla sivuilla annetaan äänestäneille kaksi eri lukua: 5,965 ja 5,971; pienempi luku antaa äänestysprosentiksi näyttämänsä 74.9 %.

Ehdokas
Kannatus (%)
Sauli NIINISTÖ
69.8
Pekka HAAVISTO
12.6
Nils TORVALDS
8.5
Laura HUHTASAARI
3.0
Paavo VÄYRYNEN
2.4
Tuula HAATAINEN
1.5
Matti VANHANEN
1.5
Merja KYLLÖNEN
0.8

Vanhassa kotikunnassani Petäjävedellä kolme eniten ääniä saanutta olivat Niinistö 60.3 %, Väyrynen 10.0 % ja Huhtasaari 8.5 %.

19.1.2018

Käärmetalo tulee 2

Eilen pidettiin Uudessa paviljongissa informaatio- ja keskustelutilaisuus kaupungintalokorttelin kaavan edistymisestä. Auditorio oli puolillaan innokkaita kuulijoita. Seuraavassa lyhyt yhteenveto tapauksesta:
BERG, pj yhdyskuntavaliokunta –YVK: Avasi tilaisuuden ja yritti toimia sen puheenjohtajana.
MASAR, kaupunginjohtaja: Esitti kolme perustelua korttelin rakentamiselle.
  • PKS-yhteistyö ja MAL-sopimus (Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016–2019) asettavat Granille asuntorakentamiseen ja moneen muuhunkin asiaan liittyviä velvollisuuksia, joita ei voida väistää, jos haluamme jatkaa itsenäisenä kuntana.
  • Nykyinen kaupungintalo vaatii korjausta, joka maksaa 4-5 MEUR, ja kaupungin talous on tiukilla. Korttelin rakennusoikeuksia myymällä voidaan saada jopa yli 10 MEUR, eikä taloa rakenneta kaupungin rahoilla.
  • Kaupungin elinvoimaa pitää parantaa. Kaupungin palveluiden lisäksi tulee saada erilaisia kaupallisia palveluita (ja lisää asukkaita); laajennettu kauppakeskus ei riitä.
HARJU, yhdyskuntatoimen johtaja: Maankäytön ja asumisen kehityskuva 2015 ja MAL-sopimus (72 asuntoa vuodessa) vaativat rakentamista. Kaupungintalolle on tehtävä jotakin; tekniset korjaukset 5 MEUR (VTTn selvitys) ja toiminnalliset parannukset ainakin 2 MEUR. Tulo- ja lähtömuuttajista tehty selvitys osoitti, että tarvitaan lisää pienempiä kerrostaloasuntoja. Valmiita kaavoja ei ole tarjolla Koivuhovin jälkeen.
LASSILA, maankäyttöpäällikkö: Vain kuusi 48 ehdotuksesta esitti nykyisen kaupungintalon säilyttämistä (eikä ainoakaan palkituista). Sanoi varsinaisen kaavan tulevan käsittelyyn kuluvan vuoden lopulla. Rakentamisen arveli alkavan 2021 ja kestävän viisi vuotta (liian optimistinen).
ANTTINEN, arkkitehti: Kaavaluonnoksen esittely.
  • Nauhamainen 4-8-kerroksinen rakennus.
  • Käärmeen 8-kerroksista päätä lukuun ottamatta kattojen taso pysyy vakiona, kerrosluku laskee maaston kohoamisen myötä.
  • Kokonaispinta-ala  21,000 k-m2, josta 2,000 kaupungin tarpeisiin, 1,000 liiketiloiksi ja loput asunnoiksi.
  • Korttelin pohjois-, keski-, ja eteläosaan osoitetaan puistot, yhteensä yli 11,000 m2. Villa Junghansin lähellä oleva puusto säilyy.
  • Maanalainen autohalli, johon pääsy Laaksokujalta, Leankujalta ja Junghansinkujalta.
  • Esitti mm kaksi videota, joista lintuperspektiivistä otettu oli varsin havainnollinen.
YLEISÖ: Vilkas keskustelu, jossa vastustajilla suuri enemmistö. Jotkut olivat sitä mieltä, että kaupungintalotontille ei saa tehdä mitään, toiset vastustavat sen "täyteen rakentamista", ja kolmannet vastustavat käärmetaloa tai ainakin vaativat sen eteläisen hännän katkaisemista ”Junghansin puiston” säilyttämiseksi. Tässä kohtaa Harju selkeästi sanoi, että ei ole mitään Junghanssin puistoa, vaan po alue on kaupungin omistama kerrostalotontti.
Oman puheenvuoroni lisäksi käärmetalo-kaavaa selkeästi kannatti vain Kauniaisten Yrittäjät ryn puheenjohtaja JÄRVINEN, joka ilmoitti hallituksensa tehneen kaavaehdotusta kannattavan päätöksen.
Vielä kysyttiin, mihin päätökseen perustuu käärmetalon ottaminen kaavasuunnittelun pohjaksi, kun asiasta ei löydy pöytäkirjaa. Asiakirjoista käy ilmi, että se hyväksyttiin kaupunginhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan yhteiskokouksessa 17.05.2017 yksimielisesti. Aikanaan vaadin kaupunginjohtajaa tekemään kokouksesta pöytäkirjan tai muistion, mutta sitä ei koskaan tehty, tai ei ainakaan julkistettu.
TUPAMÄKI, käärmetaloaloitteen tekijä: Puheenvuorossani toistin KaunisGranissa kirjoittamani yhteenvedon (katso alla). Berg katsoi asiakseen keskeyttää puheenvuoroni kun sanoin YVKn päättäneen asettaa käärmetalo-kaavaluonnoksen näytille. Kummallisesti Berg kielsi itse kannattamansa päätöksen. YVKn pöytäkirjan 28.11.2017 mukaan ”Valiokunta päätti asettaa liitteen mukaisen asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville MRL 62 § ja MRA 30 § mukaisesti 11.1.-28.2.1018 väliseksi ajaksi”; tästä löytyy koko YVKn pöytäkirja äänestyksineen.

11.1.2018

Käärmetalo tulee

05.10.2016 tein kuntalaisaloitteen, jonka mukaan  kaupungintalokorttelin kaavoituksen pohjaksi otettaisiin arkkitehtikilpailun toiseksi tullut ehdotus "Tillsammans". Tämä rohkea nauhamainen ”käärmetalo” hyväksyttiinkin lopulta kaupunginhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan yhteiskokouksessa 17.05.2017 yksimielisesti kaavan pohjaksi.
Kaavaluonnos valmistui syksyllä, ja kokouksessaan 28.11.2017 yhdyskuntavaliokunta äänestyksen jälkeen hyväksyi ehdotuksen. Kaavassa käärmetalo sisältää asuntoja, liiketiloja ja kaupungin vaatimat tilat. Yhteensä tiloja tulee 16 % vähemmän kuin alun perin määritelty. Kahdeksankerroksinen pääte Kauniaistentien varressa muodostaa kaupungille tunnistettavan maamerkin. Katso www.prograni.fi/2017/11/kaarmetalon-kaava-valmistumassa.html.
Taloa ei rakenneta veronmaksajien rahoilla, vaan kaupunki itse asiassa nettoaa hankkeesta jopa 10 miljoona euroa rakennusoikeuksien myynnistä. 
Oheisessa kuvassa on tämänpäiväisessä KaunisGranissa oleva kirjoitukseni [klikkaa isommaksi, niin näet lukea]; samassa lehdessä oli aiheesta kaksi muutakin kirjoitusta.