31.10.2017

Itämetrolle ratikkalinja aisapariksi?

Jan Vapaavuoren ajaman Hesan strategian mukaan Kruunusiltojen raitiotielinja jatkuisi Vartiosaareen ja Vuosaaren Ransinniemeen. Hesarin mukaan "Itä-Helsingin kasvua ei voida enää laskea metron kapasiteetin varaan, kun metrojuniakin joudutaan lyhentämään länsimetron laiturien mittaisiksi.". Eli nyt pitkään riidellyt lyhyemmät metrojunat tiheämmällä aikataululla eivät sitten riitäkään!
Pelkästään Kruunusiltojen hinta on nyt jo 375 MEUR. Koko aisaparin hinta nousee pitkälti yli miljardin euron. Katso myös http://energiatyhmyrit.real.fi/2016/09/kruunusillat-jalleen-yksi.html.

Kaupunkipyörät: Miksi veronmaksajien rahoilla?

As bike-share’s growing popularity in the United States spurs private investment, cities that have considered starting their own municipal programs are beginning to ask: Why bother trying to round up millions of dollars when a private company will come in and do it for free. Following success in China, private firms in the last few months have deployed masses of brightly colored bikes ready to zip around American cities, pushing their way into a market that until now has been dominated by city-subsidized programs. 

Unlike existing publicly financed bike-share programs, with bikes that are docked at stations, the neon green, orange and yellow bikes from competing companies are dockless — picked up and dropped off wherever a user likes. Riders use an app on their phone to find available bikes and unlock them for about $1 a half-hour, a cheaper walk-up price than most existing programs offer. The entrance of dockless biking into the U.S. market has rocked a bike-share sector that has long relied on city workers’ help to assemble federal grants, city funds and advertising and sponsorships in order to lure bike-share operators. But those endeavors may be nearing an end.  [pew]

21.10.2017

Soten valinnanvapaus eteenpäin

Viime viikolla hallitus pääsi yhteisymmärrykseen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta. Yksityiskohdista kuitenkin riitti neuvoteltavaa, ja lopulliseen hallistuksen esitykseen päädyttiin19.10.2017. Seuraavassa yhteenveto:
  • Asiakas = potilas voi valita sote-palveluiden tuottajan eli sote-keskuksensa 2021 alusta.
  • Asiakas sitoutuu sote-keskukseensa puoleksi vuodeksi kerrallaan.
  • Asiakas voi saada maakunnalta asiakasseteleitä, jolloin hän voi valita myös haluamansa sairaalan useiden erilaisten erikoissairaanhoidon tarpeisiin kuten kaihi- ja lonkkaleikkaus.
  • Palveluita tarjoavat sote-keskukset voivat olla maakunnan, yksityisen tai kolmannen sektorin omistamia.
  • Sote voimaan viivästettynä 2020 alusta. Hallituksen esitys lähti lausunnolle ð vielä joitakin tarkennuksia.
Kommenttini: 
  • Olennaista hyvää on se, että lääkärijonot terveyskeskuksiin loppuvat! Niin myös Granissa nykyisin yli kuukauden jonot.
  • Olennaista hyvää on se, että maksut ovat kaikissa sote-keskuksissa samat, eli köyhäkin saa ykstyislääkärin palveluksia.
  • Merkittävää pahaa on se, että Granin terveyskeskus tulee lakkaamaan ellei sitä ulkoisteta kiireesti (valtuustoaloitteestani johtuen tullee valtuuston päätettäväksi ennen joulua).
Oheiskommenttini:
  • Hesari näyttää ottaneen tehtäväkseen soteen liittyen myrkyttää kepun ja kokoomuksen välit hallituksessa.
  • Ylen sote-uutistoimittaja löytää valinnan vapaudesta vielä senkin vian, että asiakas ei voi valita lääkäriä vaan vain sote-keskuksen. Oikeasti lääkärin valinnanvapaudesta ei ole ollut kysymyskään. Toisaalta: Seitsemän vuoden asumiskokemukseni Belgiasta kertoo, että sikäläisen hyvän julkisen sos-turvan mukaisesti perheelläni oli vapaasti valitsemani pysyvä perhelääkäri.
Tarkemmat tiedot sote-uudistuksesta ja Granin tilanteesta löytyvät alla olevista kirjoituksistani.