• 18 maakuntaa, jotka kaikki vastaavat sote-toimintojen järjestämisestä alueellaan. Maakuntavaalit joka 4. vuosi; ensimmäiset 2018.
• Ei verotusoikeutta maakunnille, vaan niiden
rahoitus tulee valtiolta, joka kerää rahat valtion tuloverotuksen kautta.
• Kunnille jää yleinen toimivalta, sivistys, elinvoima,
maankäyttö sekä liikunta, kulttuuri ja nuorisotyö• Kuntaveroa lasketaan saman verran kuin valtion tuloverotus nousee; kaikilla kunnilla sama vähenemä 12.30 %-yksikköä 2019. Mahdollisille veronkorotuksille tulee 0.50 % katto vuosille 2020 ja 2021.
• Asiakas voi valita samaan hintaan julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin terveyspalvelut: neljä päälinjaa 1) perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus, 2) suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema, jolta saa vain tietyt perustason palvelut, 3) palveluseteli sekä 4) henkilökohtainen budjetointi, joka antaa uusia mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin ja samalla vahvistaa käyttäjän osallistumismahdollisuuksia ja saada integroituja palveluita.
• Sote-henkilöstö (Kuntatyönantajat: 202 500 sote plus 10 850 muuta; Granissa 154 eli 22 % x 690 total) siirtyy maakuntien palvelukseen vanhoina työntekijöinä; ei 5 vuoden tai muuta irtisanomissuojaa. Palkkojen tasauksesta tulossa ongelma.
• Kuntayhtymien sote-kiinteistöt siirtyvät maakunnille, ja kunnille sote-käyttöön jäävät kiinteistöt maakunta vuokraa kunnilta.
• Yli 5 MEUR sote-investoinnit kielletään tästä hetkestä 2019 loppuun saakka, sekä rajoitetaan pitkien sote-ulkoistamisten tekemistä 2018 loppuun saakka.
• Pääkaupunkiseudulle erillisratkaisu? Hallitus arvioi mahdollisen pk-seudun kaupunkien yhteisen ehdotuksen.
• Työterveyshuolto sekä koulu- ja opiskeluterveydenhoito selvitetään myöhemmin.
• Hallituksen varsinaiset lakiesitykset tulevat lausunnolle vasta elokuussa ”johtuen niiden kääntämisestä ruotsiksi”; lait voimaan 01.01.2019.
Tästä löytyvät yksityiskohtainen selvitys kuntiin kohdistuvista vaikutuksista (57 p, 0.55 MB) sekä kuntakohtaiset laskelmat (26 p, 1.01 MB).
Mitä tapahtuu Granin taloudelle
Seuraavassa taulukossa näytetään
pks-kuntien veroprosenttien muutokset sekä summa, joka näyttää sote-uudistuksen
kunnan budjetista viemät verorahat asukasta kohti. Kunnan taloutta ja sen
muutosta tarkastellaan ns tasapainotilalla, jolla tarkoitetaan vuosikatteen
riittävyyttä poistoihin (käyttötalouden tulos ilman tilinpäätöseriä). Tämä osoittaa,
että muilla tilanne muuttuu positiiviseen mutta Granilla negatiiviseen suuntaan ja
aiheuttaa 950 kEUR menetyksen vuodessa; ilman 100 EUR kattoa tilanne olisi vielä
paljon pahempi.
Kunta
|
Veroprosentti 2016
(%)
|
Veroprosentti 2019
(%)
|
12.30 % sote-vähennys (EUR/asukas)
|
Tasapainotilan
muutos (EUR/asukas)
|
Helsinki
|
18.50
|
6.20
|
2 843
|
67
|
Espoo
|
18.00
|
5.70
|
3 145
|
5
|
Vantaa
|
19.00
|
6.70
|
2 602
|
52
|
Kauniainen
|
16.50
|
4.20
|
4 526
|
-100
|
Tapahtuipa Granin taloudelle sotesta johtuen mitä tahansa, on veroprosentin nostaminen välttämätöntä heti eikä vasta vuoden päästä; katso http://www.prograni.fi/2016/04/grani-kuntavero-nousee.html.