12.12.2014

Talouselämä: Selvityksissä riittää

Talouselämä #44/2014 teki hyvän yhteenvedon Suomen taloutta koskevista selvityksistä ja niiden olemattomista vaikutuksista:
"”Poliittisesti kannattaa ehkä teettää selvityksiä, mutta talouden hoitamisen kannalta niitä ei tarvita enää yhtään lisää. Juhana Vartiainen osaisi puolessa tunnissa sanoa, mitä Suomen talouden pelastamiseksi pitäisi tehdä. Siihen ei enää uutta raporttia tarvita”, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.
Hän viittaa ensi keväänä valmistuvaan selvitykseen Suomen talouden kasvun edistämisestä, jonka pääministeri Alexander Stubb (kok) on tilannut Vattin ylijohtaja Vartiaiselta ja Ruotsin entiseltä valtiovarainministeriltä Anders Borgilta.
Puttonen on itsekin entinen selvitysmies. Hän selvitti vuonna 2010 silloisen elinkeinoministerin Mauri Pekkarisen (kesk) pyynnöstä julkisen kasvurahoituksen kehittämistä. Puttonen ehdotti valtiollisen yritysrahoitusjärjestelmän selventämistä ja valtion roolin pienentämistä yritysrahoituksen markkinoilla. "Raporttiani seuraavan neljän vuoden aikana järjestelmä on monimutkaistunut ja valtion rooli markkinoilla on kasvanut", Puttonen toteaa.

Hallitus vaihtui vuonna 2011 nykyiseen monipuoluehallitukseen, joten keskustalaisen ministerin vaalikentillä tilaamat neuvot ilmeisesti vanhentuivat poliittisesti eivätkä kelvanneet vaalien jälkeen elinkeinoministerinä aloittaneelle Jyri Häkämiehelle (kok). Häkämies panikin ripeästi liikkeelle uusia selvityksiä. Vuonna 2012 ilmestyivät Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin johtaman työryhmän raportti pääomamarkkinoiden kehittämisestä ja vuorineuvos Jorma Elorannanselvitys siitä, miten Suomeen saataisiin lisää investointeja. Eivät selvitykset tähän loppuneet. Vuonna 2013 Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara (vihr) listasivat valtioneuvoston pyynnöstä, miten Suomeen saataisiin lisää matalapalkkatyötä niille, jotka ovat nyt työttömänä. Tämän vuoden alussa ilmestyi kolmen kovan professorin eli Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Matti Pohjolan analyysi kasvun edellytyksistä.

Uskottavia selvitysmiehiä, painavia raportteja, mutta onko hallitus hyödyntänyt selvityksiä käytännön talouspolitiikassaan? ”Kun sain selvitysmiehen tehtävän valmiiksi, sain suurta hymistelyä ja myötäsukaisuutta osakseni”, sanoo Jorma Eloranta. Muun muassa Neste Oilin hallitusta johtava Eloranta teki selvityksen investointien houkuttelemisesta elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) ja työministeri Lauri Ihalaisen (sd) tilauksesta.

Elorannan 40 keinon listalla olivat niin Viron veromalli, laittomien lakkojen lopettaminen, erityistalousalue kiinalaisille ja venäläisille sijoittajille kuin yhteisöveron lasku 20 prosenttiin. Yhteisöveroalen hallitus toteutti edellisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen (sd) johdolla, mutta veroale ei ole saanut investointeja liikkeelle. ”Eihän kukaan pelkästään verojen takia investoi”, Eloranta myöntää ja luettelee kylmät tosiasiat jälleen kerran: Suomessa investoinnit ovat vähentyneet vuosina 2005 – 2014 tasolta 100 (indeksi vuonna 2005) 92:een. Samaan aikaan Ruotsissa investoinnit ovat lisääntyneet tasolle 128.
Jotain sentään on tehtykin. ”Kyllä se selvitys synnytti jonkinlaisen purskeen julkisen hallinnon sisälle, ei se hyödytön ollut. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on rakentanut kiihdytyskaistaa tärkeille, suurille investoinneille. Yhteisöverokin alentui.”

Elorannan mielestä tärkein selvityksessä mainittu tavoite ei kuitenkaan toteutunut. ”Yhteinen tahtotila siitä, että lähivuosien keskeisin tavoite on kestävä talouskasvu ja yksityisten investointien houkuttelu, se puuttuu yhä. Tällaista tavoitetta ei ole pystytty tai haluttu asettaa”, Eloranta sanoo. Hänen mielestään kyse ei ole vain äänten kalastelusta. ”Ei. Näkemykset vain ovat niin erilaisia, yhteistä tahtoa ei ole kyetty muodostamaan – vaikka talouden tilanne on vielä huonompi kuin silloin kun tein selvityksen.”

Myös päätöksentekoprosessi on puuroutunut. ”Hallitus sanoo päättäneensä jostain mutta yhtäkkiä esiin pomppii uusia ongelmallisia detaljeja. Porukka on kovasti kekkoslaista ja miettii että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Keskitytään julkilausumiin sen sijaan, että toteutettaisiin hallituksen päätöksiä ja pulinat pois.” Tästä olen useasti kirjoittanut.; pätee kaikkiin rakennemuutoksiin. Muistanette vielä kuka otti "rakennemuutokset" käyttöön: Se oli Harri HOLKERI 1987.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita tähän mielipiteesi: