30.12.2014

Ilmarisen Ritakallio: Lisää takapakkia

Ilmarisen tuleva toimitusjohtaja Timo RITAKALLIO uskoo, että vuodesta 2015 tulee Suomen taloudessa neljäs peräkkäinen negatiivisen kasvun vuosi. Julkisen talouden velkaantumisongelmaa on yritetty korjata vain veroja korottamalla eikä kuluja karsimalla, mikä on halvaannuttanut taloutta entisestään. ”Tarvitsemme lisää kansankapitalismia. Esimerkiksi pienten osinkojen verovapaus viiteen tuhanteen euroon asti lisäisi kotitalouksien pörssisijoittamista. Kasvuyritykset saisivat enemmän oman pääoman ehtoista rahoitusta".

Vuoden 1999 europarlamenttivaalien ehdokkaana (kok) esitin:
Sinivalkoisen yritystoiminnan puolesta
Suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen luo uhkia niiden kehitykselle ja työllisyydelle. Niinpä ehdotan, että verovähennyksenä hyväksyttäisiin 10,000 markan (= 2,200 EUR nykyrahaa) sijoitus vuodessa suomalaisiin yrityksiin ja niihin sijoittaviin sijoitusrahastoihin. Tämä samalla alentaisi korkeaa ansiotuloverotusta ja laajentaisi kansankapitalismia. Tämä olisikin paras tapa tukea kasvu- ym pienyrityksiä ja lisätä kansankapitalismia.

18.12.2014

VM: Kurjuus jatkuuuuu

Valtiovarainministeriö VM esitti eilisessä suhdannearviossaan synkän kuvan maan tulevaisuudelle:
  • Suomi menettää koko ajan markkinaosuuksia maailmankaupassa.
  • Teollisuuden ja kuluttajien luottamus alhaalla.
  • Pitkäaikaistyöttömien määrä voimakkaassa kasvussa.
  • Julkisen talouden velan kasvu jatkuu.
  • Pientä piristystä BKTn kasvuun sentään. 

17.12.2014

Grani turvaa hyvät terveyspalvelut kilpailuttamalla

Granin valtuustossa käytiin 15.12.2014 kiivas keskustelu Kokoomuksen valtuustoaloitteesta, jonka mukaan kaupungin tulisi turvata hyvät sote-palvelut kilpailutuksen kautta. Kilpailuun voisivat osallistua kunnat, yksityiset yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Kaupunginhallitus esitti aloitteen hylkäämistä. Käyttämäni ponnekkaan puheenvuoron jälkeen RKP pyysi neuvottelutaukoa. Ja pienen tekstimuutoksen ja jatkokeskustelun jälkeen aloite hyväksyttiinkin yksimielisesti!
"Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki selvittää mahdollisuuden toteuttaa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen kilpailutetun sopimuksen perusteella."
Parhaillaan eduskunnassa oleva sote-laki uhkaa lopettaa Granin terveyskeskuksen. Kuitenkin juuri kilpailutuksen kautta tehtävällä sopimuksella palvelun tuottajan kanssa voidaan hyvät palvelut varmistaa ainakin 10 vuodeksi eteenpäin.

Nyt Hesarikin on huomannut kehityksen; puutteellinen pääkirjoitus 04 Jan ja isot jutut 10 ja 11 Jan 2015.

VTV: Hallitus tyrinyt kaikissa toimissaan

VTV antoi eilen 16.12.2014 vaalikausiraporttinsa Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportti 2011-2014. Raportti antaa murskaavan tuomion Kataisen ja Stubbin hallitusten toiminnalle; mitään asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu:
  • Kestävyysvajetta ei ole kurottu umpeen.
  • Julkisen talouden velka vain kasvaa.
  • Rakennemuutokset ovat jääneet kesken.
  • Kunta- ja sote-uudistukset kesken ja osin kyseenalaisia.
  • Kuntien tila kurjistuu.
  • Veroratkaisut olleet poukkoilevia ja epäloogisia.
  • Poliittisen päätöksenteon tulisi ottaa paremmin huomioon virkamiesvalmistelu.
  • Poliiittinen johtajuus puuttuu!
Voisiko sen paremmin sanoa. Valitettavasti VTVn raporteilla ei näytä olevan mitään merkitystä. Tämä on näkynyt mm siinä, että valtion ICT-uudistusten hitaudesta, kalleudesta ja huonoista tuloksista monesti annettu murskatuomio ei ole johtanut mihinkään parannuksiin. Hesarikin sotkee VTVn ja VTTn keskenään, ei niin väliä. Tästä löytyy koko raportti (87 pages, 4.52 MB).

Vuoden lopuksi myös min Antti RINNE on huomannut asian. Hänen mukaansa valtio käyttää 1,100 MEUR vuodessa ICT-hankkeiden kehittelyyn ja 750 MEUR lisenssimaksuihin. Kun tähän lisätään kuntien hankkeet ja kulut julkisen vallan kokonaissumma on yli 3 miljardia euroa vuodessa.
Järjetöntä.

12.12.2014

Talouselämä: Selvityksissä riittää

Talouselämä #44/2014 teki hyvän yhteenvedon Suomen taloutta koskevista selvityksistä ja niiden olemattomista vaikutuksista:
"”Poliittisesti kannattaa ehkä teettää selvityksiä, mutta talouden hoitamisen kannalta niitä ei tarvita enää yhtään lisää. Juhana Vartiainen osaisi puolessa tunnissa sanoa, mitä Suomen talouden pelastamiseksi pitäisi tehdä. Siihen ei enää uutta raporttia tarvita”, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.
Hän viittaa ensi keväänä valmistuvaan selvitykseen Suomen talouden kasvun edistämisestä, jonka pääministeri Alexander Stubb (kok) on tilannut Vattin ylijohtaja Vartiaiselta ja Ruotsin entiseltä valtiovarainministeriltä Anders Borgilta.
Puttonen on itsekin entinen selvitysmies. Hän selvitti vuonna 2010 silloisen elinkeinoministerin Mauri Pekkarisen (kesk) pyynnöstä julkisen kasvurahoituksen kehittämistä. Puttonen ehdotti valtiollisen yritysrahoitusjärjestelmän selventämistä ja valtion roolin pienentämistä yritysrahoituksen markkinoilla. "Raporttiani seuraavan neljän vuoden aikana järjestelmä on monimutkaistunut ja valtion rooli markkinoilla on kasvanut", Puttonen toteaa.

Hallitus vaihtui vuonna 2011 nykyiseen monipuoluehallitukseen, joten keskustalaisen ministerin vaalikentillä tilaamat neuvot ilmeisesti vanhentuivat poliittisesti eivätkä kelvanneet vaalien jälkeen elinkeinoministerinä aloittaneelle Jyri Häkämiehelle (kok). Häkämies panikin ripeästi liikkeelle uusia selvityksiä. Vuonna 2012 ilmestyivät Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin johtaman työryhmän raportti pääomamarkkinoiden kehittämisestä ja vuorineuvos Jorma Elorannanselvitys siitä, miten Suomeen saataisiin lisää investointeja. Eivät selvitykset tähän loppuneet. Vuonna 2013 Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara (vihr) listasivat valtioneuvoston pyynnöstä, miten Suomeen saataisiin lisää matalapalkkatyötä niille, jotka ovat nyt työttömänä. Tämän vuoden alussa ilmestyi kolmen kovan professorin eli Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Matti Pohjolan analyysi kasvun edellytyksistä.

Uskottavia selvitysmiehiä, painavia raportteja, mutta onko hallitus hyödyntänyt selvityksiä käytännön talouspolitiikassaan? ”Kun sain selvitysmiehen tehtävän valmiiksi, sain suurta hymistelyä ja myötäsukaisuutta osakseni”, sanoo Jorma Eloranta. Muun muassa Neste Oilin hallitusta johtava Eloranta teki selvityksen investointien houkuttelemisesta elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) ja työministeri Lauri Ihalaisen (sd) tilauksesta.

Elorannan 40 keinon listalla olivat niin Viron veromalli, laittomien lakkojen lopettaminen, erityistalousalue kiinalaisille ja venäläisille sijoittajille kuin yhteisöveron lasku 20 prosenttiin. Yhteisöveroalen hallitus toteutti edellisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen (sd) johdolla, mutta veroale ei ole saanut investointeja liikkeelle. ”Eihän kukaan pelkästään verojen takia investoi”, Eloranta myöntää ja luettelee kylmät tosiasiat jälleen kerran: Suomessa investoinnit ovat vähentyneet vuosina 2005 – 2014 tasolta 100 (indeksi vuonna 2005) 92:een. Samaan aikaan Ruotsissa investoinnit ovat lisääntyneet tasolle 128.
Jotain sentään on tehtykin. ”Kyllä se selvitys synnytti jonkinlaisen purskeen julkisen hallinnon sisälle, ei se hyödytön ollut. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on rakentanut kiihdytyskaistaa tärkeille, suurille investoinneille. Yhteisöverokin alentui.”

Elorannan mielestä tärkein selvityksessä mainittu tavoite ei kuitenkaan toteutunut. ”Yhteinen tahtotila siitä, että lähivuosien keskeisin tavoite on kestävä talouskasvu ja yksityisten investointien houkuttelu, se puuttuu yhä. Tällaista tavoitetta ei ole pystytty tai haluttu asettaa”, Eloranta sanoo. Hänen mielestään kyse ei ole vain äänten kalastelusta. ”Ei. Näkemykset vain ovat niin erilaisia, yhteistä tahtoa ei ole kyetty muodostamaan – vaikka talouden tilanne on vielä huonompi kuin silloin kun tein selvityksen.”

Myös päätöksentekoprosessi on puuroutunut. ”Hallitus sanoo päättäneensä jostain mutta yhtäkkiä esiin pomppii uusia ongelmallisia detaljeja. Porukka on kovasti kekkoslaista ja miettii että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Keskitytään julkilausumiin sen sijaan, että toteutettaisiin hallituksen päätöksiä ja pulinat pois.” Tästä olen useasti kirjoittanut.; pätee kaikkiin rakennemuutoksiin. Muistanette vielä kuka otti "rakennemuutokset" käyttöön: Se oli Harri HOLKERI 1987.

Liikanen: Suomi kurjistuu

Suomen Pankin johtaja Erkki LIIKANEN sanoi eilen:
  • Suomen talouskasvu on hidastumassa vaarallisesti.
  • Julkisen talouden alijäämä säilyy suurena ja velkaantuminen kiihtyy.
  • Julkisen talouden velka suhteessa kansantuotteeseen on 59%/2014, 62%/2015 ja 64%/2016, eli yli EUn asettaman 60% rajan.
  • Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä yritysten kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi, mikä taas edellyttää muutoksia työmarkkinoilla. Kunnon demarina jätti sanomatta mitä muutoksia.
  • Vaati kuitenkin eduskunnassa 1972 moottoripyöräilyn kieltämistä.
Nordean ekonomisti Pasi SORJONEN puolestaan  kirjoittaa, että Suomessa kokonaistuotannon määrä on tällä hetkellä 5% pienempi kuin ennen finanssikriisin puhkeamista vuonna 2007.Samaan aikaan yleinen ansiotaso on kohonnut 24%. Ei hyvä.

10.12.2014

Metropolihallintolaki lausunnolle

Metropolihallinnostakin olen kirjoittanut paljon, viimeksi 28 Aug 2014. Viiden kunnan Suurhelsinki ja 53 kunnan eteläinen sote-alue saavat kilpailijaksi vielä 14/16 kunnan metropolialueen hallintoineen. Tänään hallitus lähetti lakipaketin lausunnolle. Seuraavassa muutamia piirteitä:
  • Metropolihallinto on niin sanottu pakkokuntayhtymä, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Lisäksi Porvoolla ja Lohjalla olisi mahdollisuus halutessaan liittyä metropolihallintoon.
  • Vastaa maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtävistä: mm Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin seudun ympäristö-kuntayhtymän (HSY) tehtävät.
  • Ylintä päätösvaltaa pakkokuntayhtymässä käyttäisi vaaleilla valittu valtuusto, jossa enintään 101 jäsentä.
  • Metropolialue olisi vaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Jotta alueellinen edustavuus turvattaisiin, jokaisesta metropolialueen kunnasta valittaisiin kuitenkin ainakin yksi metropolivaltuutettu. Vaalit kuntavaalien yhteydessä. Grani saisi yhden valtuutetun.
  • Ei verotusoikeutta, vaan rahoitus kuntien maksuosuuksilla.
  • Yhteensä metropolihallinnon kustannusten arvioidaan olevan vuoden 2017 tasolla 790 miljoonaa euroa. Uusia kustannuksia tästä on arviolta yli 30 MEUR.
  • Lausunnot 04.02.2014 mennessä.
On erikoista, että metropolihallintolaki ylipäänsä lanseerataan:
  • Hankkeella ei ole edes maan hallituksen poliittista tukea.
  • Hanke on ristiriidassa muiden uusien lakien ja lakiesitysten kanssa: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki, valtionosuuslaki, Suurhelsinki-selvitys. 
  • Hankkeen kustannukset ja rahoituksen rakenne alkutekijöissään.
  • Hanke jää joka tapauksessa vaalien yli, ja jos lakiesitys ehdittäisiinkin antamaan, niin se raukeaisi.
Tästä löytyy metropolihallintolaki (188 pages, 1.49 MB). Paketissa on useita lakimuutoksia, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin.



Granin puunkaato-ohjeet uusiksi

KaunisGranissa 11.11.2014 oli Jyri INHAn perusteltu valituskirjoitus tapahtuneesta puiden kaatamisesta sekä kunnan ihmetystä herättänyt vastaus. Vastauksessa viitattiin YLKin 31.01.1995 pöytäkirjaan, jota ei kuitenkaan löydy Granin verkkosivustosta. Tämä typerä pöytäkirja antaa mahdollisuuden kaataa mitä puita tahansa käytännössä ilman mitään lupaa ja naapureita kuulematta. Aloitteestani asiaa käsiteltiin YLKin kokouksessa 18.11.2014, mutta pöytäkirja ei vastaa lainkaan käytyä keskustelua.
Tästä syystä tein uuden perustellun aloitteen ohjeiden/määräysten päivittämisestä sekä parantamisesta Aloitteeni hyväksyttiin YLKin kokouksessa 09.12.2014 ja lähetettiin virkamiesten valmisteltavaksi. Tästä löytyy aloitteeni ja myös KaunisGranissa olleet kirjoitukset.

8.12.2014

Suurhelsinki - turha selvitys valmistui

Myöhästyneenä 05.12.2014 valmistui VMn asettamien kuntajakoselvittäjien Mikko Pukkisen, Cay Sevónin ja Matti Vatilon Metropolialueen yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Tätä asiaa olen käsitellyt mm kirjoituksissani 04 Jun, 14 Aug ja 14 Oct 2014. Kuten olen sanonut, Granille selvitys merkitsee sitä, että (1) demokratia kaventuu, (2) palvelut huonontuvat ja (3) veroäyri nousee vielä sotenkin jälkeen. Seuraavassa lyhyt kuvaus ja eräitä havaintoja.

  • Suurhelsinki muodostetaan kuntaliitoksella, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo sekä Tuusulan eteläosa.
  • Uuden kaupungin nimi olisi Helsinki.
  • Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat oikeasti tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosalautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa. Selvittäjät olivat tulleet samaan johtopäätökseen, ja ehdottavat  paikallishallintoyksikköä, jolle olivat keksineen söpön nimen "kotikaupunki".
  • Kotikaupunkeja olisi 15-20 kussakin 50-60,000 asukasta. Grani ei pääse kotikaupungiksi.
  • Kuntien kulurakenteissa on suuria eroja. Jos Suurhesassa pärjättäisiin Vantaa kustannustasolla syntyisi säästöjä. Mutta kaupunkien budjeteilla tai asukasluvuilla painotettuna lopputulos on, että Suurhesa maksaa vuodessa 50 MEUR enemmän kuin kuntien menot yhteensä nyt.
  • Esitys tulee kaupunkien valtuustoihin helmi-maaliskuussa 2015. Jos valtuusto hylkää kuntaliitoksen, siitä voidaan järjestää kunnallinen kansanäänestys. Jo etukäteen on selvää, että ei-kanta voittaa Espoossa, Granissa ja Sipoossa, jopa Vantaalla.
  • Höpötystä: ”Asukkaiden identiteetti muodostuu alueen kautta: asukkaiden muodostamat alueraadit, osallistuminen fyysisen lähiympäristön suunnitteluun, asukastilojen käyttö, paikallisyhdistysten toiminta, sekä paikalliset tapahtumat vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Uusi kunta mahdollistaa, käyttää ja kehittää sekä edustuksellista demokratiaa kaupungin alueilla että paikallisia muita osallistumisen muotoja, kuten alueellisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, palvelujen käyttäjäraateja, osallistuvaa suunnittelua ja budjetointia, sekä monimuotoista sähköistä osallistumista.” Vain raateja (sic) ja hyörintää, ei mitään päätös- eikä budjettivaltaa.
Jälleen on poltettu veronmaksajien rahaa etukäteen turhaksi tiedetyn selvityksen tekemiseen. Vain valtioneuvoston ja eduskunnan pakkopäätöksellä voi Suurhesa syntyä. Ja päätökset jäävät vaalien jälkeiselle eduskunnalle. Sama kohtalo koskee myös 14/16 kuntaa kattavaa metropolihallintolakia. Seuraavasta linkistä löytyy syntynyt raportti (206 pages, 3.62 MB). Lisäksi on kehitetty jo valmiita kuntasopimuksia ym tarpeetonta sälää.

7.12.2014

SOTE-laki eduskuntaan - Granille 1.7 miljoonan euron lisälasku - koko lasku 5.5 miljoonaa

Pitkän sekoilun jälkeen hallitus antoi 04.12.2014 eduskunnalle esityksensä sote-laiksi. Olen vuosien varrella kirjoittanut asiasta paljon; viimeksi 04Jun, 14 Aug, 21 Aug, 01 Sep, 13 Oct, 15 Nov, 20 Nov ja 26 Nov 2014. Toistamatta lain moniportaista himmeliä ja sen perustuslaillisia ongelmia esitän seuraavassa lyhyen yhteenvedon lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista.

Sote-uudistus yhdessä peruspalvelujen valtionosuusleikkausten ja valtionosuus-uudistuksen kanssa merkitsee sitä, että 277 kunnan maksut ja veroäyri nousevat ja vain 44 kunnan laskevat. Tämä on jotakin avian muuta kuin mitä peruspalvelumin Susanna HUOVINEN sanoo. Ja ainoa suuri voittaja on Helsinki, jonka kalliisti hoidetut palvelut ovat retuperällä.
Seuraavassa taulukossa näytän pääkaupunkiseudun neljän kaupungin kohtalon; laskenta valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto.

Kunta
Veroäyri 2015 (%)
Muutos
 (%-yks)
Uusi veroäyri (%)
Lisä-
kustannus (MEUR)
Lisäkust. per asukas (EUR)
Helsinki
18.5
-0.2
18.3
-27.2
-45
Espoo
18.0
1.5
19.5
96.3
375
Vantaa
19.0
1.0
20.0
41.7
203
Kauniainen
16.5
1.7
18.2
5.5
622

Kuten kaaviosta näkyy, Granissa saadaan taas suurimmat lisämaksut. Missä ovatkaan säästöt? Seuraavassa kaaviossa näytän vielä paljon julkisuutta saaneet pelkän sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset pääkaupunkiseudulla; tässä näkyy Helsingin pelastus.

Kunta
Lisä-
kustannus (MEUR)
Lisäkust. per asukas (EUR)
Helsinki
-145.7
-241
Espoo
32.4
126
Vantaa
9.0
59
Kauniainen
1.7
195

 
Nämä tiedot ovat vaikesti löydettävissä, ja ne tulivat julkisuuteen vain oikeuskanslerin vaatimuksesta. Kaikki luvut ovat arvioita. Lopulliset luvut saadaan kun soten monikanavarahoitusta pohtivan työryhmän työ valmistuu; varmaankin vaalien jälkeen. Seuraavasta linkistä löytyy sote-lakiesitys (173 pages, 1.46 MB). Tätäkään ei vielä löydy Finlex-datapankista.

Uusi kuntalaki - floppi lopullinen

Ilman julkista keskustelua hallitus vaivihkaa antoi eduskunnalle 27.11.2014 esityksen uudeksi kuntalaiksi. Mitään parannuksia ei lakiin tullut; katso kirjoitukseni 09 May 2014. Erityisesti, paikalliselle päätöksenteolle ei tullut lisää valtaa! Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat oikeasti tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosa-lautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa. Tästä löytyy uusi kuntalaki kokonaisuudessaan (316 pages, 1.98 MB); tätä ei löydy edes Finlex-tiedostosta.

Lukiot ja ammattikoulut lakkautuslinjalle

Osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa opetusmin Krista KIURU antoi 04.12.2014 eduskunnalle lakiesityksen toisen asteen koulutuksen uudistamisesta. Ministerin mukaan
260 MEUR säästöt saadaan aikaan "järjestäjäverkon muokkauksella ja tiivistämisellä" eikä koulujen karsimisella. Opetusalan Ammattiliiton - OAJ mukaan esitys kuitenkin merkitsee yli 100 lukion ja 70-80 ammattikoulun lopettamista!
Päivänselvää onkin, että ilman koulujen lakkautuksia ei tavoiteltuun säästöön päästä. Ja sitten vielä korkeakoulujen verkkohakukin epäonnistui; näin on Suomessa tapana käydä kaikille ICT-hankkeille.