30.8.2014

Lisää asuntorakentamista

Grani on ollut ainoa Helsingin seudun kunta, joka on täyttänyt 14 kunnan MAL-sopimuksen asuntorakentamisvaatimukset. 25.08.2014 valtio ja po kunnat tekivät uuden sopimuksen, jonka mukaan Helsingin seudun kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina 2016 -19 kerrosalana mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että uudet kaavat myös rakennettaisiin. Tästä löytyy sopimuspaperi, josta kuntien tulee antaa lausuntonsa 30.09.2014 mennessä. 
Granin kohdalla tämä edellyttänee Koivuhovin uuden kaavan voimaantuloa (KHO on juuri hylännyt kaavaa koskevan valituksen).

28.8.2014

Kevyt metropolihallinto tulee nyt

Budjettiriihessään hallitus päätti tänään myös metropolihallinnon suuntaviivoista. Seuraavassa hallituksen lyhyt tiedote kokonaisuudessaan:

"Perustetaan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi metropolialueella. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 4.12. 2014. Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä.

Metropolihallintoalue muodostetaan metropolialueen MAL-sopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää, Pornainen. Näiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Valtiovallan pyrkimyksenä on, että Uudenmaan liitto voi jatkaa toimintaansa.

Metropolihallinnolle tulee maankäyttöön, liikenteeseen ja asumiseen liittyviä tehtäviä. Metropolihallinnon tehtäviksi tulee metropolikaavan (maakuntakaavan, yleiskaavan ja tarvittaessa jatkovalmistelussa päätettävällä tavalla osayleiskaavan) laatiminen ja sen toimeenpanon varmistaminen (asemakaavaohjelmilla ja muilla riittävillä toimilla) sekä seuraavat seudulliset julkisoikeudelliset tehtävät: julkisen liikenteen suunnittelu ja hoitaminen (HSL), HSY:n ympäristöasiat ja Uudenmaan liitolta siirtyviä tehtäviä. Toimivan asuntopolitiikan toteutuminen varmistetaan lainvalmistelun jatkotyössä. Metropolihallinnon muut mahdolliset tehtävät sovitaan valmistelutyön edetessä.

Metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoitusratkaisu nykyisten kuntayhtymien tuloilla, valtionosuuksilla ja valmistelussa tarkentuvalla rahoitusratkaisulla. Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta. Lähtökohtana on, että metropolialueen asukkaiden kokonaisveroaste ei saa nousta nykyisestä.

Metropolihallinnolle tulee vaaleilla valittava valtuusto, jonka vaalitavassa huomioidaan alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus."

Monien jo aikaisemmin sanomieni ongelmien ohella tästä "linjauksesta" jäävät täysin auki seuraavat olennaiset kohdat:
  • Valtuustonvaalit: Miten valitaan sanotut ehdot täyttävä valtuusto? Vaalit varmaankin 2017 siirrettyjen kunnallisvaalien yhteydessä.
  • Valtuuston päätöksenteko: Milloin yksimielinen, määräenemmistö, yksinkeratinen enemmistö, mikä maksimiäänimäärä per kunta, vähemmistösuoja, muuta?
  • Rahoitus: Kuinka paljon maksaa? Millä perusteella kuntien rahoitusosuudet?

27.8.2014

EK moittii hallitusta, aiheesta

Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mukaan Suomen poliittisen päätöksenteon uskottavuus on katoamassa. Syy: annetuista lupauksista ja tehdyistä sopimuksista ei pidetä kiinni.
EK epäilee, että hallituksen jo päättämällä soteuudistuksella ei saavuteta tavoiteltuja säästöjä, koska julkiselle sektorille ollaan antamassa etuoikeus palvelujen tuottamisessa ja asiakaslähtöisyys on unohdettu. [te] Näinhän asia on.

26.8.2014

Lakien vaikutukset pitäisi tietää ja kustannukset tunnustaa!

Olen usein kirjoittanut siitä, kuinka uusien lakien vaikutukset ovat jääneet selvittämättä. Niinpä mm kuntarakennelain ja sote-lain osalta ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, miten palvelut paranevat (?) ja mitä säästöjä (?) saavutetaan. Tähän asiaan on Valtiontalouden tarkastusvirasto - VTV puuttunut monta kertaa. Eilisessä Hesarissa Jyrki TALA puuttui samaan asiaan ja ehdotti lakien vaikutusarviointiin oman, itsenäisen yksikön perustamista.

Varsinkin ympäristöministeriö ja verottaja määräävät uusia vaatimuksia ja ilmoituksia lainkaan miettimättä sitä, kuinka paljon ne tulevat maksamaan. Eräänlainen huippu saavutettiin heinäkuun alusta voimaan tulleessa määräyksessä rakentamisilmoituksesta. Sen mukaan rakennustyön tilaajan tulee tehdä rakentamisilmoitus kaikista rakennus- ja remonttitöistä, joiden arvo on vähintään 15 000 euroa plus alv. Ilmoitus on tehtävä kuukausittain ja vaatimus koskee myös asunto-osakeyhtiöitä. Rakennusteollisuuden mukaan tästä syntyvä kustannus on 100 MEUR vuodessa! Ja nyt verottaja itkee sitä, että sen resurssit eivät riitä tämän ilmoitustulvan käsittelemiseen.

21.8.2014

SOTE-lakiesitys valmistui

18.08.2014 tuli ulos hallituksen esitysluonnos sote-laiksi. Laki on edelleen puitelaki, ja siitä selviää vain ehdotetun uuden järjestelmän pääpiirteet. Seuraavassa muutamia piirteitä: 
  • Järjestämisvastuu on 5 sote-alueella. Ne määräävät mitkä kunnat tai kuntayhtymät vastaavat palvelujen tuottamisesta.  
  • Valitut kunnat ja kuntayhtymät vastaavat palveluiden tuottamisesta. Näitä kuntia ja kuntayhtymiä ei laissa ole määritelty.
  • Sote-alueet kuitenkin määräävät miten ja keneltä palvelut hankitaan: pääasiassa kunta tai kuntayhtymä itse, vain avustavina toimijoina palveluyritys ja palveluyhdistys. Asiakas ei pääse valtsemaan!
  • Kunnat vastaavat rahoituksesta "kapitaatioperusteella".
  • Mitään laskelmia säästöistä ei ole esitetty, ei myöskään mitään selvitystä palveluiden parantumisesta.
  • Kunnan nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevat henkilöt siirtyvät tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen.
  • Henkilöstöllä ei ole siirtymissuojaa (kuntaliitoksissa suoja on 5 vuotta).
  • Kuntien omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus jäävät kuntien omistukseen, jos kunnat eivät sovi toisin.
  • Laki voimaan 2015 (ei enää vuoden alusta; ennen vaaleja?).
  • Sote-alueet aloittavat 01.01.2016
  • Tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittavat 01.01.2017
  • Kuntien lausunnot asiasta 14.10.2014 mennessä.
Tavanomaisen kunnan kuten Granin tapauksessa kunta menettää päätösvallan sekä nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä olevan henkilöstönsä. Tehtäväksi jää vain pakollinen maksumiehen rooli. Tästä löytyy lakiluonnos (133 pages, 1.20 MB). Grania koskeva kuntayhtymä muodostunee kuntarakenneryhmän mukaisesti Espoo + Kauniainen + Kirkkonummi + Vihti. Katso myös kirjoitukseni 24 Mar 2014.

16.8.2014

Granin kaupunginhallitus ei kaipaa paikallisvaltuustoja!?

Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat ja kaupunginosat tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosalautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa.  Odotusten vastaisesti uudessa kuntalakiluonnoksessa ei paikallishallintoon ole tulossa mitään parannusta. Jos Suurhelsinki toteutuu, Kauniainen tarvitsisi oman paikallisvaltuuston!

Granin kaupunginhallitus otti 13 Aug 2014 kantaa lakiluonnokseen. Pitkässä lausunnossaan Grani ei kuitenkaan ollut huolissaan paikallishallinnon puuttumisesta! Tästä löytyy Granin lausunto.

14.8.2014

Suurhelsinkiin paikallisvaltuustoja?

Kuntajakoselvittäjät Mikko Pukkinen, Cay Sevón ja Matti Vatilo yrittivät selvittää yhdeksän kuntaa kattavan Suurhelsingin syntymistä. 03 Jun 2014 heidän raporttinsa tuli ulos. Se ehdottaa Pajusen ja Vapaavuoren lempitavoitteen toteutumista, eli Suurhesaa, johon kuuluisivat Helsinki, Espoo, Vantaa Kauniainen, Sipoo ja lisäksi Tuusulan eteläosa.

Nyt he Hesarille antamassaan haastattelussa kaavailevat Suurhelsinkiin 15-20 kaupunki-keskusta. Ne hoitaisivat paikallisia toimia ja palveluita kuten koulut ja kirjastot. He sanovat, että näitä keskuksia johtaisivat vaaleilla valittavat aluevaltuustot. Nämä sinänsä positiiviset ajatukset ovat kuitenkin täydellisesti ristiriidassa parhaillaan kuntien lausunnolla olevan kuntalakiluonnoksen kanssa, jossa paikallista päätöksentekoa ei ole ollenkaan (katso kirjoitukseni 09.05.2014).

Oikeasti, kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat ja kaupunginosat tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosalautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa.