30.12.2014

Ilmarisen Ritakallio: Lisää takapakkia

Ilmarisen tuleva toimitusjohtaja Timo RITAKALLIO uskoo, että vuodesta 2015 tulee Suomen taloudessa neljäs peräkkäinen negatiivisen kasvun vuosi. Julkisen talouden velkaantumisongelmaa on yritetty korjata vain veroja korottamalla eikä kuluja karsimalla, mikä on halvaannuttanut taloutta entisestään. ”Tarvitsemme lisää kansankapitalismia. Esimerkiksi pienten osinkojen verovapaus viiteen tuhanteen euroon asti lisäisi kotitalouksien pörssisijoittamista. Kasvuyritykset saisivat enemmän oman pääoman ehtoista rahoitusta".

Vuoden 1999 europarlamenttivaalien ehdokkaana (kok) esitin:
Sinivalkoisen yritystoiminnan puolesta
Suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen luo uhkia niiden kehitykselle ja työllisyydelle. Niinpä ehdotan, että verovähennyksenä hyväksyttäisiin 10,000 markan (= 2,200 EUR nykyrahaa) sijoitus vuodessa suomalaisiin yrityksiin ja niihin sijoittaviin sijoitusrahastoihin. Tämä samalla alentaisi korkeaa ansiotuloverotusta ja laajentaisi kansankapitalismia. Tämä olisikin paras tapa tukea kasvu- ym pienyrityksiä ja lisätä kansankapitalismia.

18.12.2014

VM: Kurjuus jatkuuuuu

Valtiovarainministeriö VM esitti eilisessä suhdannearviossaan synkän kuvan maan tulevaisuudelle:
  • Suomi menettää koko ajan markkinaosuuksia maailmankaupassa.
  • Teollisuuden ja kuluttajien luottamus alhaalla.
  • Pitkäaikaistyöttömien määrä voimakkaassa kasvussa.
  • Julkisen talouden velan kasvu jatkuu.
  • Pientä piristystä BKTn kasvuun sentään. 

17.12.2014

Grani turvaa hyvät terveyspalvelut kilpailuttamalla

Granin valtuustossa käytiin 15.12.2014 kiivas keskustelu Kokoomuksen valtuustoaloitteesta, jonka mukaan kaupungin tulisi turvata hyvät sote-palvelut kilpailutuksen kautta. Kilpailuun voisivat osallistua kunnat, yksityiset yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Kaupunginhallitus esitti aloitteen hylkäämistä. Käyttämäni ponnekkaan puheenvuoron jälkeen RKP pyysi neuvottelutaukoa. Ja pienen tekstimuutoksen ja jatkokeskustelun jälkeen aloite hyväksyttiinkin yksimielisesti!
"Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupunki selvittää mahdollisuuden toteuttaa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen kilpailutetun sopimuksen perusteella."
Parhaillaan eduskunnassa oleva sote-laki uhkaa lopettaa Granin terveyskeskuksen. Kuitenkin juuri kilpailutuksen kautta tehtävällä sopimuksella palvelun tuottajan kanssa voidaan hyvät palvelut varmistaa ainakin 10 vuodeksi eteenpäin.

Nyt Hesarikin on huomannut kehityksen; puutteellinen pääkirjoitus 04 Jan ja isot jutut 10 ja 11 Jan 2015.

VTV: Hallitus tyrinyt kaikissa toimissaan

VTV antoi eilen 16.12.2014 vaalikausiraporttinsa Valtiontalouden tarkastusviraston finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan vaalikausiraportti 2011-2014. Raportti antaa murskaavan tuomion Kataisen ja Stubbin hallitusten toiminnalle; mitään asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu:
  • Kestävyysvajetta ei ole kurottu umpeen.
  • Julkisen talouden velka vain kasvaa.
  • Rakennemuutokset ovat jääneet kesken.
  • Kunta- ja sote-uudistukset kesken ja osin kyseenalaisia.
  • Kuntien tila kurjistuu.
  • Veroratkaisut olleet poukkoilevia ja epäloogisia.
  • Poliittisen päätöksenteon tulisi ottaa paremmin huomioon virkamiesvalmistelu.
  • Poliiittinen johtajuus puuttuu!
Voisiko sen paremmin sanoa. Valitettavasti VTVn raporteilla ei näytä olevan mitään merkitystä. Tämä on näkynyt mm siinä, että valtion ICT-uudistusten hitaudesta, kalleudesta ja huonoista tuloksista monesti annettu murskatuomio ei ole johtanut mihinkään parannuksiin. Hesarikin sotkee VTVn ja VTTn keskenään, ei niin väliä. Tästä löytyy koko raportti (87 pages, 4.52 MB).

Vuoden lopuksi myös min Antti RINNE on huomannut asian. Hänen mukaansa valtio käyttää 1,100 MEUR vuodessa ICT-hankkeiden kehittelyyn ja 750 MEUR lisenssimaksuihin. Kun tähän lisätään kuntien hankkeet ja kulut julkisen vallan kokonaissumma on yli 3 miljardia euroa vuodessa.
Järjetöntä.

12.12.2014

Talouselämä: Selvityksissä riittää

Talouselämä #44/2014 teki hyvän yhteenvedon Suomen taloutta koskevista selvityksistä ja niiden olemattomista vaikutuksista:
"”Poliittisesti kannattaa ehkä teettää selvityksiä, mutta talouden hoitamisen kannalta niitä ei tarvita enää yhtään lisää. Juhana Vartiainen osaisi puolessa tunnissa sanoa, mitä Suomen talouden pelastamiseksi pitäisi tehdä. Siihen ei enää uutta raporttia tarvita”, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.
Hän viittaa ensi keväänä valmistuvaan selvitykseen Suomen talouden kasvun edistämisestä, jonka pääministeri Alexander Stubb (kok) on tilannut Vattin ylijohtaja Vartiaiselta ja Ruotsin entiseltä valtiovarainministeriltä Anders Borgilta.
Puttonen on itsekin entinen selvitysmies. Hän selvitti vuonna 2010 silloisen elinkeinoministerin Mauri Pekkarisen (kesk) pyynnöstä julkisen kasvurahoituksen kehittämistä. Puttonen ehdotti valtiollisen yritysrahoitusjärjestelmän selventämistä ja valtion roolin pienentämistä yritysrahoituksen markkinoilla. "Raporttiani seuraavan neljän vuoden aikana järjestelmä on monimutkaistunut ja valtion rooli markkinoilla on kasvanut", Puttonen toteaa.

Hallitus vaihtui vuonna 2011 nykyiseen monipuoluehallitukseen, joten keskustalaisen ministerin vaalikentillä tilaamat neuvot ilmeisesti vanhentuivat poliittisesti eivätkä kelvanneet vaalien jälkeen elinkeinoministerinä aloittaneelle Jyri Häkämiehelle (kok). Häkämies panikin ripeästi liikkeelle uusia selvityksiä. Vuonna 2012 ilmestyivät Sammon konsernijohtajan Kari Stadighin johtaman työryhmän raportti pääomamarkkinoiden kehittämisestä ja vuorineuvos Jorma Elorannanselvitys siitä, miten Suomeen saataisiin lisää investointeja. Eivät selvitykset tähän loppuneet. Vuonna 2013 Juhana Vartiainen ja Osmo Soininvaara (vihr) listasivat valtioneuvoston pyynnöstä, miten Suomeen saataisiin lisää matalapalkkatyötä niille, jotka ovat nyt työttömänä. Tämän vuoden alussa ilmestyi kolmen kovan professorin eli Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Matti Pohjolan analyysi kasvun edellytyksistä.

Uskottavia selvitysmiehiä, painavia raportteja, mutta onko hallitus hyödyntänyt selvityksiä käytännön talouspolitiikassaan? ”Kun sain selvitysmiehen tehtävän valmiiksi, sain suurta hymistelyä ja myötäsukaisuutta osakseni”, sanoo Jorma Eloranta. Muun muassa Neste Oilin hallitusta johtava Eloranta teki selvityksen investointien houkuttelemisesta elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) ja työministeri Lauri Ihalaisen (sd) tilauksesta.

Elorannan 40 keinon listalla olivat niin Viron veromalli, laittomien lakkojen lopettaminen, erityistalousalue kiinalaisille ja venäläisille sijoittajille kuin yhteisöveron lasku 20 prosenttiin. Yhteisöveroalen hallitus toteutti edellisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen (sd) johdolla, mutta veroale ei ole saanut investointeja liikkeelle. ”Eihän kukaan pelkästään verojen takia investoi”, Eloranta myöntää ja luettelee kylmät tosiasiat jälleen kerran: Suomessa investoinnit ovat vähentyneet vuosina 2005 – 2014 tasolta 100 (indeksi vuonna 2005) 92:een. Samaan aikaan Ruotsissa investoinnit ovat lisääntyneet tasolle 128.
Jotain sentään on tehtykin. ”Kyllä se selvitys synnytti jonkinlaisen purskeen julkisen hallinnon sisälle, ei se hyödytön ollut. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on rakentanut kiihdytyskaistaa tärkeille, suurille investoinneille. Yhteisöverokin alentui.”

Elorannan mielestä tärkein selvityksessä mainittu tavoite ei kuitenkaan toteutunut. ”Yhteinen tahtotila siitä, että lähivuosien keskeisin tavoite on kestävä talouskasvu ja yksityisten investointien houkuttelu, se puuttuu yhä. Tällaista tavoitetta ei ole pystytty tai haluttu asettaa”, Eloranta sanoo. Hänen mielestään kyse ei ole vain äänten kalastelusta. ”Ei. Näkemykset vain ovat niin erilaisia, yhteistä tahtoa ei ole kyetty muodostamaan – vaikka talouden tilanne on vielä huonompi kuin silloin kun tein selvityksen.”

Myös päätöksentekoprosessi on puuroutunut. ”Hallitus sanoo päättäneensä jostain mutta yhtäkkiä esiin pomppii uusia ongelmallisia detaljeja. Porukka on kovasti kekkoslaista ja miettii että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät. Keskitytään julkilausumiin sen sijaan, että toteutettaisiin hallituksen päätöksiä ja pulinat pois.” Tästä olen useasti kirjoittanut.; pätee kaikkiin rakennemuutoksiin. Muistanette vielä kuka otti "rakennemuutokset" käyttöön: Se oli Harri HOLKERI 1987.

Liikanen: Suomi kurjistuu

Suomen Pankin johtaja Erkki LIIKANEN sanoi eilen:
  • Suomen talouskasvu on hidastumassa vaarallisesti.
  • Julkisen talouden alijäämä säilyy suurena ja velkaantuminen kiihtyy.
  • Julkisen talouden velka suhteessa kansantuotteeseen on 59%/2014, 62%/2015 ja 64%/2016, eli yli EUn asettaman 60% rajan.
  • Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä yritysten kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi, mikä taas edellyttää muutoksia työmarkkinoilla. Kunnon demarina jätti sanomatta mitä muutoksia.
  • Vaati kuitenkin eduskunnassa 1972 moottoripyöräilyn kieltämistä.
Nordean ekonomisti Pasi SORJONEN puolestaan  kirjoittaa, että Suomessa kokonaistuotannon määrä on tällä hetkellä 5% pienempi kuin ennen finanssikriisin puhkeamista vuonna 2007.Samaan aikaan yleinen ansiotaso on kohonnut 24%. Ei hyvä.

10.12.2014

Metropolihallintolaki lausunnolle

Metropolihallinnostakin olen kirjoittanut paljon, viimeksi 28 Aug 2014. Viiden kunnan Suurhelsinki ja 53 kunnan eteläinen sote-alue saavat kilpailijaksi vielä 14/16 kunnan metropolialueen hallintoineen. Tänään hallitus lähetti lakipaketin lausunnolle. Seuraavassa muutamia piirteitä:
  • Metropolihallinto on niin sanottu pakkokuntayhtymä, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Lisäksi Porvoolla ja Lohjalla olisi mahdollisuus halutessaan liittyä metropolihallintoon.
  • Vastaa maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtävistä: mm Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin seudun ympäristö-kuntayhtymän (HSY) tehtävät.
  • Ylintä päätösvaltaa pakkokuntayhtymässä käyttäisi vaaleilla valittu valtuusto, jossa enintään 101 jäsentä.
  • Metropolialue olisi vaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Jotta alueellinen edustavuus turvattaisiin, jokaisesta metropolialueen kunnasta valittaisiin kuitenkin ainakin yksi metropolivaltuutettu. Vaalit kuntavaalien yhteydessä. Grani saisi yhden valtuutetun.
  • Ei verotusoikeutta, vaan rahoitus kuntien maksuosuuksilla.
  • Yhteensä metropolihallinnon kustannusten arvioidaan olevan vuoden 2017 tasolla 790 miljoonaa euroa. Uusia kustannuksia tästä on arviolta yli 30 MEUR.
  • Lausunnot 04.02.2014 mennessä.
On erikoista, että metropolihallintolaki ylipäänsä lanseerataan:
  • Hankkeella ei ole edes maan hallituksen poliittista tukea.
  • Hanke on ristiriidassa muiden uusien lakien ja lakiesitysten kanssa: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki, valtionosuuslaki, Suurhelsinki-selvitys. 
  • Hankkeen kustannukset ja rahoituksen rakenne alkutekijöissään.
  • Hanke jää joka tapauksessa vaalien yli, ja jos lakiesitys ehdittäisiinkin antamaan, niin se raukeaisi.
Tästä löytyy metropolihallintolaki (188 pages, 1.49 MB). Paketissa on useita lakimuutoksia, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin.



Granin puunkaato-ohjeet uusiksi

KaunisGranissa 11.11.2014 oli Jyri INHAn perusteltu valituskirjoitus tapahtuneesta puiden kaatamisesta sekä kunnan ihmetystä herättänyt vastaus. Vastauksessa viitattiin YLKin 31.01.1995 pöytäkirjaan, jota ei kuitenkaan löydy Granin verkkosivustosta. Tämä typerä pöytäkirja antaa mahdollisuuden kaataa mitä puita tahansa käytännössä ilman mitään lupaa ja naapureita kuulematta. Aloitteestani asiaa käsiteltiin YLKin kokouksessa 18.11.2014, mutta pöytäkirja ei vastaa lainkaan käytyä keskustelua.
Tästä syystä tein uuden perustellun aloitteen ohjeiden/määräysten päivittämisestä sekä parantamisesta Aloitteeni hyväksyttiin YLKin kokouksessa 09.12.2014 ja lähetettiin virkamiesten valmisteltavaksi. Tästä löytyy aloitteeni ja myös KaunisGranissa olleet kirjoitukset.

8.12.2014

Suurhelsinki - turha selvitys valmistui

Myöhästyneenä 05.12.2014 valmistui VMn asettamien kuntajakoselvittäjien Mikko Pukkisen, Cay Sevónin ja Matti Vatilon Metropolialueen yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Tätä asiaa olen käsitellyt mm kirjoituksissani 04 Jun, 14 Aug ja 14 Oct 2014. Kuten olen sanonut, Granille selvitys merkitsee sitä, että (1) demokratia kaventuu, (2) palvelut huonontuvat ja (3) veroäyri nousee vielä sotenkin jälkeen. Seuraavassa lyhyt kuvaus ja eräitä havaintoja.

  • Suurhelsinki muodostetaan kuntaliitoksella, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo sekä Tuusulan eteläosa.
  • Uuden kaupungin nimi olisi Helsinki.
  • Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat oikeasti tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosalautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa. Selvittäjät olivat tulleet samaan johtopäätökseen, ja ehdottavat  paikallishallintoyksikköä, jolle olivat keksineen söpön nimen "kotikaupunki".
  • Kotikaupunkeja olisi 15-20 kussakin 50-60,000 asukasta. Grani ei pääse kotikaupungiksi.
  • Kuntien kulurakenteissa on suuria eroja. Jos Suurhesassa pärjättäisiin Vantaa kustannustasolla syntyisi säästöjä. Mutta kaupunkien budjeteilla tai asukasluvuilla painotettuna lopputulos on, että Suurhesa maksaa vuodessa 50 MEUR enemmän kuin kuntien menot yhteensä nyt.
  • Esitys tulee kaupunkien valtuustoihin helmi-maaliskuussa 2015. Jos valtuusto hylkää kuntaliitoksen, siitä voidaan järjestää kunnallinen kansanäänestys. Jo etukäteen on selvää, että ei-kanta voittaa Espoossa, Granissa ja Sipoossa, jopa Vantaalla.
  • Höpötystä: ”Asukkaiden identiteetti muodostuu alueen kautta: asukkaiden muodostamat alueraadit, osallistuminen fyysisen lähiympäristön suunnitteluun, asukastilojen käyttö, paikallisyhdistysten toiminta, sekä paikalliset tapahtumat vahvistavat yhteenkuuluvuutta. Uusi kunta mahdollistaa, käyttää ja kehittää sekä edustuksellista demokratiaa kaupungin alueilla että paikallisia muita osallistumisen muotoja, kuten alueellisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, palvelujen käyttäjäraateja, osallistuvaa suunnittelua ja budjetointia, sekä monimuotoista sähköistä osallistumista.” Vain raateja (sic) ja hyörintää, ei mitään päätös- eikä budjettivaltaa.
Jälleen on poltettu veronmaksajien rahaa etukäteen turhaksi tiedetyn selvityksen tekemiseen. Vain valtioneuvoston ja eduskunnan pakkopäätöksellä voi Suurhesa syntyä. Ja päätökset jäävät vaalien jälkeiselle eduskunnalle. Sama kohtalo koskee myös 14/16 kuntaa kattavaa metropolihallintolakia. Seuraavasta linkistä löytyy syntynyt raportti (206 pages, 3.62 MB). Lisäksi on kehitetty jo valmiita kuntasopimuksia ym tarpeetonta sälää.

7.12.2014

SOTE-laki eduskuntaan - Granille 1.7 miljoonan euron lisälasku - koko lasku 5.5 miljoonaa

Pitkän sekoilun jälkeen hallitus antoi 04.12.2014 eduskunnalle esityksensä sote-laiksi. Olen vuosien varrella kirjoittanut asiasta paljon; viimeksi 04Jun, 14 Aug, 21 Aug, 01 Sep, 13 Oct, 15 Nov, 20 Nov ja 26 Nov 2014. Toistamatta lain moniportaista himmeliä ja sen perustuslaillisia ongelmia esitän seuraavassa lyhyen yhteenvedon lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista.

Sote-uudistus yhdessä peruspalvelujen valtionosuusleikkausten ja valtionosuus-uudistuksen kanssa merkitsee sitä, että 277 kunnan maksut ja veroäyri nousevat ja vain 44 kunnan laskevat. Tämä on jotakin avian muuta kuin mitä peruspalvelumin Susanna HUOVINEN sanoo. Ja ainoa suuri voittaja on Helsinki, jonka kalliisti hoidetut palvelut ovat retuperällä.
Seuraavassa taulukossa näytän pääkaupunkiseudun neljän kaupungin kohtalon; laskenta valtionvarainministeriö ja Kuntaliitto.

Kunta
Veroäyri 2015 (%)
Muutos
 (%-yks)
Uusi veroäyri (%)
Lisä-
kustannus (MEUR)
Lisäkust. per asukas (EUR)
Helsinki
18.5
-0.2
18.3
-27.2
-45
Espoo
18.0
1.5
19.5
96.3
375
Vantaa
19.0
1.0
20.0
41.7
203
Kauniainen
16.5
1.7
18.2
5.5
622

Kuten kaaviosta näkyy, Granissa saadaan taas suurimmat lisämaksut. Missä ovatkaan säästöt? Seuraavassa kaaviossa näytän vielä paljon julkisuutta saaneet pelkän sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset pääkaupunkiseudulla; tässä näkyy Helsingin pelastus.

Kunta
Lisä-
kustannus (MEUR)
Lisäkust. per asukas (EUR)
Helsinki
-145.7
-241
Espoo
32.4
126
Vantaa
9.0
59
Kauniainen
1.7
195

 
Nämä tiedot ovat vaikesti löydettävissä, ja ne tulivat julkisuuteen vain oikeuskanslerin vaatimuksesta. Kaikki luvut ovat arvioita. Lopulliset luvut saadaan kun soten monikanavarahoitusta pohtivan työryhmän työ valmistuu; varmaankin vaalien jälkeen. Seuraavasta linkistä löytyy sote-lakiesitys (173 pages, 1.46 MB). Tätäkään ei vielä löydy Finlex-datapankista.

Uusi kuntalaki - floppi lopullinen

Ilman julkista keskustelua hallitus vaivihkaa antoi eduskunnalle 27.11.2014 esityksen uudeksi kuntalaiksi. Mitään parannuksia ei lakiin tullut; katso kirjoitukseni 09 May 2014. Erityisesti, paikalliselle päätöksenteolle ei tullut lisää valtaa! Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat oikeasti tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosa-lautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa. Tästä löytyy uusi kuntalaki kokonaisuudessaan (316 pages, 1.98 MB); tätä ei löydy edes Finlex-tiedostosta.

Lukiot ja ammattikoulut lakkautuslinjalle

Osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa opetusmin Krista KIURU antoi 04.12.2014 eduskunnalle lakiesityksen toisen asteen koulutuksen uudistamisesta. Ministerin mukaan
260 MEUR säästöt saadaan aikaan "järjestäjäverkon muokkauksella ja tiivistämisellä" eikä koulujen karsimisella. Opetusalan Ammattiliiton - OAJ mukaan esitys kuitenkin merkitsee yli 100 lukion ja 70-80 ammattikoulun lopettamista!
Päivänselvää onkin, että ilman koulujen lakkautuksia ei tavoiteltuun säästöön päästä. Ja sitten vielä korkeakoulujen verkkohakukin epäonnistui; näin on Suomessa tapana käydä kaikille ICT-hankkeille.

26.11.2014

Sote-uudistus on jälleen "valmis"

Parlamentaarinen ohjausryhmä julkisti eilen lakiesityksen sotepalvelujen järjestämisestä. Paitsi ettei se julkistanut mitään lakiesitystä, eikä käytännössä mitään muutakaan uutta (katso kirjoitukseni 15 Nov 2014). Nyt lakiesitys luvattiin ensi viikolla. Silloin pitäisi tulla julki myös kuntakohtaiset maksut ï oikeuskanslerin vaatimuksesta!

25.11.2014

Mäkelä: Espoo vastustaa Suurhelsinkiä

Espoon kaupunginjohtaja Jukka MÄKELÄ on jättänyt eriävän mielipiteen viiden kunnan Suurhelsinki-selvitysryhmän (katso kirjoitukseni 14 Oct 2014) raporttiin. [hs]  Hyvä niin.

20.11.2014

Professori: SOTE-uudistus on historiallinen erehdys

Hesarissa 18 Nov 2014 prof Raimo PUUSTINEN Tampereen yliopistosta esitti parhaan näkemäni puheenvuoron sote-sekoilusta Hänen mukaansa
  • Eurooppalaisissa malleissa kuka hyvänsä voi tuottaa palvelut. Palveluita ei tarvitse kilpailuttaa, koska hinnat sovitaan kaikkien kesken.
  • Palveluiden tuottajat sijoittuvat kysynnän mukaan lähelle asiakkaitaan, avian samoin kuin elintarvikeliikkeet, parturit ja kahvilat.
  • Jonot perusterveydenhuollon yleislääkäreiden vastaanotoille ovat muissa Euroopan maissa tuntemattomia.
  • Hallituksen esitys terveydenhuollon tuottamisen antamisesta kuntayhtymille on mittasuhteiltaan historiallinen erehdys. Terveydenhuollon rahoitus ja tuotanto tulee ottaa kokonaan pois kunnilta.
Asuttuani 7 vuotta Brysselissä, voin todistaa Puustisen näkemyksen Euroopasta oikeaksi.

19.11.2014

3,200,000 euroa kaupungintalon saneeraukseen

Granin kaupungintalon sisäilma- ym ongelmista on puhuttu vuosia. 17.11.2014 valtuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen 3.2 MEUR saneeraushankkeen.Hanke sisältäisi mm nykyisen tiilijulkisivun purkamisen ja sen korvaamisen lämpörappauksella. Tein muutosehdotuksen olennaisesti pienemmästä kustannuksesta perustuen siihen, että julkisivuja ei pureta. Tällöin saneerauskustannus olisi 2.0 MEUR. Perustelut seuraavassa:
 Kaupungintalon arkkitehtoninen ulkoasu muuttuu olennaisesti huonommaksi; myös
”yhdenmuotoisuus” kirjastotalon kanssa poistuu.
 
Lämpörappauksen käyttöikä, kunnossapito ja elinkaarikustannukset eivät ole tiedossa; vertaa
jopa satoja vuosia kestävään kunnossapito-vapaaseen tiilijulkisivuun. 
Julkisivulla ei ole teknistä uusimistarvetta; näin sanotaan suunnitelmassakin.
Ei paranna sisäilmaa

Äänestyksessä ehdotukseni hylättiin äänin 19-16. Ehdotukseni johti kuitenkin ponsilausumaan, jonka mukaan julkisivujen purkamistarve selvitetään vielä kertaalleen
 

18.11.2014

Kesätyöseteli kaikille nuorille & byrokratia murtui!

Tein puolitoista vuotta sitten valtuustoaloitteen hyvästä kesätyösetelistä. Seteli opettaa työn tuntumaan ja estää syrjäytymistä. Silloin ehdotukseni ei mennyt läpi, vaan kuntaan tuli surkea superbyrokraattinen kesäseteli (kas kun ei kesälomaseteli). Kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.11.2014 tein esitykseni uudestaan. Ja nyt se meni läpi yksimielisesti. Nykyisen ja uuden setelin vertailua seuraavassa:

Nykyinen kesäseteli 2014
50 seteliä (6% po nuorista)
Laajennettu ikähaarukka = 14-20 vuotiaille, syntymäaika 1995-1999
Rahaa 15,000 EUR                   
Setelit loppuivat kesken 23.04.2014!

Byrokratia (~kuten oli 2013):
·         Työnantajan allekirjoittama sitoumus työpaikasta etukäteen!!!
·         Nouto nuorisotalolta henkilökohtaisesti henkilöllisyystodistusta vastaan!
·         Numeroitu kesäseteli käteen

Parempi kesätyöseteli 2015
800 seteliä (100%, eli kaikille po nuorille)
Ikähaarukka 14-20 vuotiaille, syntymäaika 1996-2000
Rahaa 40,000 EUR
Määräraha riittää 133 setelin käyttämiseen. Jos käyttäjiä on enemmän , niin kaikki saavat tämän tuen määrärahasumman rajoittamatta
Ilman byrokratiaa              
·         800 seteliä lähetetään nimellä postissa kaikille po nuorille
·         Työpaikkaa ei vaadita etukäteen
·         Nuori vain vie postissa saamansa setelin työnantajalleen, joka sitten hakee  300 EUR korvauksen kaupungilta, kuten nytkin
·         Seteleitä voi käyttää milloin tahansa koko kesän ajan

16.11.2014

Sauli Niinistö: Seitsemän vuotta tyhjän tekemistä

Presidentti Sauli NIINISTÖ on antanut rohkean haastattelun maakuntalehdille. Hänen mukaansa Suomessa on ylläpidetty velaksi huippumenojen (2007) tasoa ja vanhoja rakenteita. Varoittavat sanat leimattiin populismiksi. Seitsemän vuotta on vallinnut mielikuvapolitiikka, jossa hallitus möi ainakin kolmeen neljään kertaan tehneensä kaiken sen mikä on yhä edelleen tekemättä.

Lapsikin tämän nyt näkee. Hallitusten puheissa piisaa, mutta teot puuttuvat. Ja vetäjätkin pakenivat kesken kauden: Matti VANHANEN jalkaansa hoitamaan ja Jyrki KATAINEN Brysseliin. Nyt Alexander STUBB on lirissä: liian vähän aikaa ja demarit jarruttamassa joka asiassa.

Muistutus: Sano linjaus kun homma on aloittamista vaille valmis.

15.11.2014

Pörssiomistusten salausyritys kaatui

Finanssialan keskusliiton johdolla on kymmenen vuoden ajan ajettu pörssiomistusten etc salaamista kuin käärmettä pyssyyn. Nyt min Antti RINNE vihdoin sai hankkeen kaadettua. Kerrankin voin antaa pisteet demareille.
Onkohan tämä tottakaan? Arvopapereiden säilyttäjä Euroclear Finland sanoo, että toisin kuin ministeri väittää julkisuus ei säilykään!

Sote nytkähti eteenpäin

Eilen 14.11.2014 eduskuntapuolueiden parlamentaarinen ohjausryhmä sai päätettyä viiden sote-alueen kuntayhtymistä, jotka ovat palvelujen tuottamisvastuussa. Kuntayhtymiä olisi yhteensä enintään 19 seuraavasti:
 

1) eteläinen sosiaali- ja terveysalue   3
2) itäinen sosiaali- ja terveysalue       4
3) keskinen sosiaali- ja terveysalue    4
4) läntinen sosiaali- ja terveysalue     3
5) pohjoinen sosiaali- ja terveysalue  5

Pääkaupunkiseudun sote-palvelut hoitaisi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. Tälle tulee sitten kaikki sote-palvelut uusina lisätehtävinä sekä valtavasti lisää väkeä kunnista. Granissa 150 nykyista työntekijää siirtyy HUSin palvelukseen ilman 5 vuoden irtisanomissuojaa.

Kukaan ei puhu enää sote-palveluiden parantumisesta tai kustannusten säästöstä. Yksityiset palveluntarjoajat jäävät vain avustavaan sivuosaan (katso kirjoitukseni 24.10.2014), ja jonot terveyskeskuksiin jatkuvat.

14.11.2014

Kelan HYSSÄLÄ: Ei hyvältä näytä

Kelan pääjohtaja Liisa HYSSÄLÄ (kepu) sanoo: Kyllä sieltä joku järjestämislaki tulee, mutta eihän tässä lyhyessä ajassa kuitenkaan mitään tapahdu. Ainakin nyt syntyy viisi sote-aluetta, siihen on vahva sitoumus. Rahoitus on vielä ihan levällään. Koko kustannusketju on hahmottumatta. [te] Niinpä on kuin olen kirjoittanut.

4.11.2014

Portti Granin liityntäparkista junalaiturille kymmenesosahintaan!

Olen kirjoituksessani 06 Oct 2014 esittänyt kuvauksen järjettömän kalliista (430,000 EUR) hankkeesta ja sen käsittelystä. Hesarin 31.10.2014 mukaan maassa on 800 tasoylikäytävää ilman suojalaitteita. Jutun mukaan risteyksen varustaminen puomein maksaa jopa 150 kEUR. Toijala-Valkeakoski rataosalle asennettiin kesällä 20 uudentyyppistä varoituslaitetta. Niiden kustannukset olivat kymmenesosa puomilaitteen kustannuksista. Laite havaitsee lähestyvän junan gps-signaalin perusteella ja varoittaa kulkijoita vilkkuvalla valolla. Vilkkuvalolaitteiden käyttöönotto on viivästynyt, mutta ne saadaan toimintaan todennäköisesti joulukuun puolivälissä.

Portin ja kulkureitin rakentaminen maksaa 26,500 EUR. Kun tähän lisätään 15,000 EUR suojalaitteita varten, saadaan kokonaiskustannukseksi 41,500 EUR, eli kymmenesosa siitä mitä Liikennevirasto ja Granin virkamiehet esittävät. Olen kiinnittänyt Granin kaupunginhallituksen jäsenten huomiota tähän asiaan silmälläpitäen heidän huomista kokoustaan.

Kokouksessaan 05.11.2014 kaupunginhallitus hylkäsikin järjettömän hankkeen rahat (215,000 EUR),,yhdyskuntalautakunnan eriävän mielipiteeni mukaisesti. Kun päätös tyrmäsi Liikenneviraston ja Granin virkamiesten (Marianna HARJU) voimakkaasti tuputtaman hankkeen, ennustan radan ylitysjärjestelyn palaavan vielä käsittelyyn.

24.10.2014

Kokoomus sekoilee sote-uudistuksen kanssa

Kun puolueet kesäkuussa sopivat sote-uudistuslaista, sortui kokoomus demarien vaatimuksiin. Vastoin THLn ja KELAn ehdotusta kuntalaiset eivät pääse valitsemaan palveluitaan kunnallisen ja yksityisen tuottajan välillä, vaan kunnallinen monopoli jopa vahvistuu nykyisestä.
Nyt kokoomus on tullut katumapäälle. Päämin Alexander STUBB haluaisi ottaa aikalisän. Kimmo SASI ehdotti koko hankkeen siirtämistä vaalien jälkeen tulevalle hallitukselle. Ja min Laura RÄTY ehdottaa tuotantovastuun siirtämistä suoraan viidelle sote-alueelle. Ja koko hankkeen rahoitus on täysin levällään.
Selkeää ja johdonmukaista toimintaa, please!

14.10.2014

EVA: Koko SOTE-uudistus on lainvastainen

Lakiluonnos sotesta pitäisi palauttaa valmisteluun, selviää tänään julkaistusta EVA Analyysista Sote-sirkus – Kolme syytä aikalisään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Uudistuksen suunnitelma on analyysin mukaan perustaltaan lainvastainen. Lakiluonnoksen mukaan sote-alue hankkisi palvelut kilpailuttamatta kunnilta ja kuntayhtymiltä, mutta rajaisi yksityiset tuottajat ulkopuolelle. EU:n hankintasäädösten mukaan palvelut pitää kuitenkin kilpailuttaa.  [te]

Oikeasti sote-laki on myös perustuslain vastainen. Tämän ovat todenneet sekä oikeusministeriö että valtiovarainministeriö tuoreissa lausunnoissaan.

Suurhelsinki = 5 kuntaa yhteen ja 15-20 "kotikaupunkia"

13 Oct 2014 pidettiin Kasavuoren koululla tilaisuus, jossa kuntajakoselvittäjät Mikko PUKKINEN ja Cay SEVÓN esittelivät uusimpia visioitaan seuraavasti:

l Suurhelsinki muodostetaan kuntaliitoksella, johon kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo. Tuusulan eteläosasta eivät sanoneet enää mitään.
l Pitivät Suurhesaa välttämättömäna Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi; ongelmat oli oikein listattu, mutta logiikka puuttuu niiden korjaamiselta.
l Kun voimaan näyttää tulevan vain kevyt metropolihallinto, oli tämäkin lisäsyy kuntaliitokselle.
l Kuntaliitosten myötä uuden isäntäkunnan renkikunnat oikeasti tarvitsevat paikallisvaltuuston tai kaupunginosalautakunnan, jolla on myös budjettivaltaa. Selvittäjät olivat tulleet samaan johtopäätökseen, ja ehdottavat 15-20 (22) paikallishallintoyksikköä, jolle olivat keksineen söpön nimen "kotikaupunki".
l Juuri eduskuntaan tulossa oleva uusi kuntalaki on täysin ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa, eikä tunnusta mitään paikallishallintoa. Selvittäjien mukaan "lakia tullaan täydentämään jo muutaman vuoden sisällä".
l Kotikaupungissa olisi 50,000-80,000 asukasta ð Grani ei pääse kotikaupungiksi!
l Sevón sanoikin, että "Ei tämä tuo Kauniaisille paljon hyvää."
l Kuntaliitoksesta voidaan järjestää kunnallinen kansanäänestys. Jo etukäteen on selvää, että ei-kanta voittaa Espoossa, Granissa ja Sipoossa, jopa Vantaalla. ð Ei tule Suurhesaa tällä juonella.
l Selvittäjien raportin pitäisi (myöhästyneenä) valmistua marraskuun loppuun mennessä.
Tämä kuten kaikki muutkin meneilläolevat selvitykset merkitsevät Granille sitä, että (1) demokratia kaventuu, (2) palvelut huonontuvat ja (3) veroäyri nousee. Tästä löytyy myös KaunisGranin pääkirjoitus aiheesta.

8.10.2014

Kaupungintalo: Julkisivut puretaan, miljoona euroa kuluu - ei mitään järkeä!

Kaupungintalon sisäilma- ym ongelmista on puhuttu vuosia. Yhdyskuntalautakunnassa on ollut käsiteltävänä useita vaihtoehtoja, joista lopulta päädyttiin äänestyksen jälkeen talon saneeraukseen. Kokouksessaan 07.10.2014 lautakunta käsitteli saneeraushankkeen sisältöä ja kustannuksia, yhteensä 3 MEUR.

Suunnitelman mukaan tiilimuuratut julkisivut puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi lämpörapattu julkisivu, kustannus 0.95 MEUR. Ehdotin tämän työn ja kustannuksen poistettavaksi  mm seuraavin perusteluin:

·         Kaupungintalon arkkitehtooninen ulkoasu muuttuu olennaisesti huonommaksi; myös  ”yhdenmuotoisuus” kirjastotalon kanssa poistuu.
·         Lämpörappauksen käyttöikä, kunnossapito ja elinkaarikustannukset eivät ole tiedossa; vertaa jopa satoja vuosia kestävään kunnossapitovapaaseen tiilijulkisivuun.
·         Julkisivulla ei ole teknistä uusimistarvetta.
·         Suuri turha kustannuserä 0.95 MEUR.
 
Suoritetussa äänestyksessä kannatettu ehdotukseni hävisi äänin 2-6, minkä jälkeen ilmoitin jättäväni pöytäkirjaan tästä löytyvän perustellun eriävän mielipiteeni, jonka sitten lähetin mm kaupunginhallituksen jäsenille.

Kokouksessaan 15.10.2014 kaupunginhallitus jätti asian pöydälle. Oikeasti, hankkeelle on varteenotettavia vaihtoehtoja. Tärkeintä on saada hanke liikkeelle ja olla tarkkana rahojen kanssa. Kokouksessaan 22.10.2014 kaupunginhallitus hyväksyi saneeraussuunnitelman ja lisäsi siihen vielä hissin, jolloin kokonaiskustannus on 3.2 MEUR.

Korjausperiaatteista asian esittelijä Marianna HARJU kirjoittaa nyt, että "Investointi-hankkeen kannattavuuden vuoksi lähtökohdaksi toimenpiteille on asetettu 20 vuoden elinkaari. Tällä on tarkoitettu taloudellista investointihankkeen poistoaikalaskelman mukaista 20 vuoden poistoaikaa, ei korjattavan rakenteen teknistä käyttöikää, joka rakenneosasta riippuen saattaa olla huomattavasti pidempi." Tästä voi ymmärtää vain sen, että nyt korjataan sellaisiakin rakenteita, joilla on teknistä käyttöikää jäljellä jopa yli 20 vuotta.
Eihän tässä ole mitään järkeä.