12.12.2012

Granissa tyytyväisimmät asukkaat!

Tuoreen kansainvälisen Epsi Ratingin mukaan Kauniaisissa on Suomen tyytyväisimmät kuntalaiset. Eikä syyttä! Granin pisteluku on 82.1 kun kaikkien kuntien keskiarvo on vain 67.

19.11.2012

Kuntarakennelaki - Mitä Helsingin seudulle?

Kuntarakennelakiluonnoksen 4 d § määrittelee Helsingin metropolialueen kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta seuraavasti: Helsingin metropolialueen kuntien tulee --  selvittää yhdistymistä alueilla, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineen vuoksi ja jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden sekä ovat perusteltuja alueen kokonaisuuden kannalta. Helsingin metropolialueen kuntiin ei sovelleta 4 f §:ää selvitysalueesta poikkeamisesta. Helsingin metropolialueen kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityksiin alueen ulkopuolisten kuntien kanssa, jos se on tarpeen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi alueen kuntajakoselvitysalueita ja metropolihallintoa koskevan selvityksen perusteella. Metropolialueella kuntarakenne ja metropolihallinto kytkeytyvät toisiinsa.

Metropolialueen kunnilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti metropolialueen vapaaehtoisen yhteistyön piiriin yleisemmin luettavia 14 kuntaa, joita ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Hyvinkää, Pornainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Sipoo ja Vihti. Metropolialueen kunnat täsmentyvät metropolialuetta koskevassa selvityksessä.

Metropolialueen esiselvitys ï Metropolialueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa

Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettivat 03 Jul 2012 johtoryhmän kuntauudistukseen liittyvän ja metropolialuetta koskevan esiselvityksen valmistelua varten. Johtoryhmän toimikausi kestää 31 Dec 2012 saakka. Johtoryhmään kuuluvat ministereiden Virkkunen ja Kiuru johdolla joukko kunnanjohtajia: Jussi Pajunen (Helsinki), Jukka Mäkelä (Espoo), Kari Nenonen (Vantaa) sekä Raimo Lahti (Hyvinkää, Kuuma-kuntien edustaja) varajäsenenään Esko Kairesalo (Mäntsälä).

Selvityksen varsinaista tekemistä varten nimitettiin 21 Aug 2012 kuusi selvityshenkilöä: kehitysjohtaja, HTM Jarmo Asikainen, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin, johtava lakimies, varatuomari Kirsi Mononen, VTM Pekka Myllyniemi, toimitusjohtaja, KTM Aija Tuimala ja VTM Juhani Turunen (joista puolet on eläkkeellä). Esityksensä pitäisi valmistua 31 Jan 2013 mennessä.

Työn etenemistä seuraa viime vuoden lopulla asetettu Metropolipolitiikan neuvottelukunta. Ministereiden Kiuru ja Virkkunen johdolla toimivaan neuvottelukuntaan kuuluu 25 metropolialueen kuntien, elinkeinoelämän, tiedeyhteisön, eri yhteistyöorganisaatioiden sekä ministeriöiden keskeistä asiantuntijaa. Granin kaupunginjohtaja Torsten Widén on jäsen. Neuvottelukunnan sihteeristönä toimii työryhmä, joka koostuu 11 ministeriöiden ja alueen kuntien edustajasta. Neuvottelukunnan toimikausi päättyy 20 Apr 2015.

Kuntarakennelakiluonnos ja sen perustelut löytyvät seuraavassa: Kuntarakennelaki draft (23p, 0.15 MB) ja Kuntarakennelaki - Perustelut (26p, 0.18 MB).

NOTE  Kuntauudistukseen kokonaisuudessaan sisältyy 4 isoa uudistusta: kuntarakennelaki, sote-uudistus, kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistus. Hyvä valtionhallinto esittelisi nämä yhtä aikaa.

PS  Hupaisa on perusteluissa sanottu: Yksi kuntauudistuksen tärkeimmistä tavoitteista on demokratian ja kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen. Oikeastihan käy juuri päinvastoin.

16.11.2012

Kuntarakennelaki tulee

Luonnos kuntarakennelaiksi lähti vihdoin 15 Nov 2012 lausunnolle. Seuraavassa tiedotteen mukaista ym infoa:



Kunnan pitää tehdä yhdistymisselvitys, jos yksikin seuraavista ehdoista jää täyttymättä; lopulta kaikki kunnat joutuvat selvityksen tekemään:
  • asukasluku >20,000
  • työpaikkaomavaraisuus >80%
  • talous kunnossa
  • mikään poikkeamismenettely ei koske Helsingin seudun kuntia, koska metropolialuetta koskevat selvitysperusteet ottavat jo lähtökohtaisesti huomioon alueen erityispiirteet! Tähän tarvitaan muutos.
Aikataulu on seuraava:
07 Mar 2013   kunnan lausunto lakiluonnoksesta
30 Nov 2013   ilmoitus siitä, minkä kunnan kanssa selvittää yhdistymistä
01 Apr 2014   yhdistymisesitykset; jos esitystä ei tule, valtiovarainministeriö voi määrätä kuntajakoselvityksen toimittamisesta
2014-17          kuntayhdistymiset voimaan.

2.11.2012

Ei tullut vaalivoittoa

Granissa vaalit menivät arvatusti => persut veivät yhden paikan kokoomukselta, no good. Itse jäin Granin valtuuston ensimmäiseksi varamieheksi.
Kauniaisten kunnallisvaalitulos 2012: rkp 18, kok 12 + kd 1, vih 2, sdp 1, ps 1, yhteensä 35 valtuutettua. Eli rkpllä yksinkertainen enemmistö.

28.9.2012

Olavi Tupamäki dipl.ins., yrittäjä - KOKOOMUS 44


Ei kuntaliitokselle!
Granin keskusta valmiiksi
Kesätyöseteli 15-17 -vuotiaille
Avoin Wi-Fi Graniin

Tietoa Olavista löytyy YLE Priima - Mitä kuuluu Olavi Tupamäki (1p, 0.07 MB)
Katso myös Kauniaisten Kokoomuksen tavoitteet 2012 (2p, 1.16 MB)

Ei kuntaliitokselle!

Kesäkuussa tehdyn valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tavoitteena koko maassa on ”Vahva elinvoimainen kunta”. Se tarkoittaa sitä, että kunnan (1) väestöpohja on yli 20,000 (ja lapsia syntyy yli 50 vuodessa), (2) työpaikkaomavaraisuus on yli 80% ja (3) talous on kunnossa. Lisäksi vaaditaan ns yleiskriteeri, jonka mukaan mikään kunta ei voi jäädä uudistuksen ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti pääkaupunkiseutua, sen työssäkäyntialueeseen ja yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa toiminnallista mallia.

Seuraavassa taulukossa verrataan samankokoisten Suomen pääkaupungin ja Euroopan pääkaupungin piirteitä. Eroa on kuin yöllä ja päivällä. Tähän voidaan vielä lisätä, että asuminen, julkinen liikenne ja yleinen hintataso on Brysselissä olennaisesti, jopa 50% halvempaa.

Kunta
Suurhelsinki
Brysseli*
Asukasluku
1,070,000
1,090,000
Kielten määrä
2 (FI, SE)
2 (FR, NL)
Pinta-ala
1,490 km2
161 km2
Kuntien määrä
4 ð 1
19
Metropolin kuntien määrä
14 (25)
100

* Suomeksi Bruxelles/Brussel kuuluu olla Brysseli, ei Bryssel

Mikä Suurhelsinki: Seuraava vertailutaulukko osoittaa, kuinka huonosti Granille kävisi pakkoliitoksessa. Onkin päivänselvää, että kuntaliitoksessa palvelut huonontuvat ja verot (kunnallis- ja kiinteistövero) nousevat. Lisäksi demokratia kaventuu päätöksenteon kaikotessa Helsinkiin, ja vain 1-2 granilaisen kaupunginvaltuutetun yrittäessä ajaa asioitamme.

Kunta
Pinta-ala (km2)
Asukas-luku
Kunnallis-veroäyri
(%)
Kiinteistö-vero
(%)
Velkaa per asukas (EUR)
Helsinki
716
600,000
18.50
1.12
2,060
Espoo
528
254,000
17.75
0.92
700
Vantaa
240
203,000
19.00
1.32
4,120
Kauniainen
6
8,800
16.50
0.92
0
Yhteensä
1,490
1,066,000




Kuntauudistuksen vaihtoehdot:
1  Kunnat pysyvät itsenäisinä, ja yhteistyötä syvennetään maankäytön, asumisen, liikenteen ja muiden kokonaisuuteen liittyvien toimintojen osalta. Tämä on Granin kannalta ainoa hyvä ratkaisu.
 2  Yhdistetään pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Huonoin vaihtoehto.
3  Perustetaan metropolihallinto. Piirteet täysin levällään: valitaanko vaaleilla, verotusoikeus etc. Vähentää kunnallista päätösvaltaa, lisää byrokratiaa ja kustannuksia. Valitettavasti Granin edustus valmistelutyössä on vaatimaton. Kaupunginjohtaja Torsten Widén on yksi Metropolipolitiikan neuvottelukunnan 25 jäsenestä. Sen 10-jäsenisessä sihteeristössä ei ole Granista ketään, ei myöskään asetettujen kuuden selvitysmiehen joukossa.

Ministeri Risikko kuntauudistuksesta: "Ei onnistu"


Ministeri Paula RISIKKO kertoi TV-uutisissa 10 Oct 2012, että kuntauudistuksen pohjana oleva sote-uudistus ei voi toteutua suunnitellulla tavalla. Tarkoitus oli, että muodostettavat vahvat kunnat tarjoavat perusterveydenhoidon ja siihen liitettävän erikoissairaanhoidon. Ministerin mukaan "meille jää pienempiä kuntia", jotka hoitavat erikoissairaanhoidon yhteistyössä naapureidensa kanssa. Romuttaako tämä samalla Paras-hankkeen vaatimuksen 20,000 asukkaan vähimmäismäärästä?

Ruotsinkielestä pelastus

Ruotsinkielen asema romahtaa Suurhelsingissä seuraavan taulukon mukaisesti. Se tarkoittaa ruotsinkielisten palveluiden olennaista heikentymistä.

Kunta
Asukasluku
Svensk-språkiga
Helsinki
600,000
6.0 %
Espoo
254,000
8.2 %
Vantaa
203,000
2.8 %
Kauniainen
8,800
37.5 %
Yhteensä
1,066,000
6.2 %

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti tavoitteena koko maassa on ”Vahva elinvoimainen kunta”. Sen kriteereistä voidaan poiketa erityisen harvan asutuksen, saaristolaisuuden ja kieliperusteiden vuoksi.

Grani on poikkeus kieliperusteella! Ruotsinkielisten suuren osuuden perusteella voimme vaatia kaupunkimme itsenäisyyden säilyttämistä.

Milloin Granin keskusta valmistuu?

  • missä on Promenadi?
  • missä suihkulähde ja iso puu?
  • milloin keskusta valmistuu?
Granin keskusta rakennettiin kokonaan uudelleen 1960-luvulla, vain vajaat 50 vuotta sitten. Ja nyt se rakennetaan jälleen uusiksi. Nyt olisi ollut hieno mahdollisuus rakentaa todella toimiva ja arkkitehtonisesti merkittävä kaupunkikeskus, jolla olisi ollut kansainvälistäkin arvoa.
Mitä on saatu? Kauppakeskus Grani, visuaalisesti fiasko ja toiminnallisesti kelvoton. Miksi ei otettu mallia esim Espoonlahden Lippulaivasta, jossa kaikki kaupat ja kapakat avautuvat sisätilaan ja autoille on lämmin parkkihalli. Tätä samaa tarjoaa nyt Espoon keskus; Entresse, Espoontori.
Keskustan kaavasta on jo yli 20 vuotta, mutta rakentaminen on edelleen pahasti kesken. Vielä olisi mahdollista (1) rakentaa yrittäjille kohtuuhintaisia tiloja ja sitä kautta (2) lisätä kaupallista palvelutarjontaa, valikoimaa ja vaihtoehtoja (kuten ruokakauppa!) sekä (3) rakentaa asiakaspysäköinti järjestyneeksi ja riittäväksi; samoin liityntäparkki, josta myös kunnollinen pääsy asemalaitureille.
Tietoa ja kuvia nykytilasta löytyy Milloin Granin keskusta valmistuu (3p, 0.65 MB)

Kesätyöseteli 15–17 -vuotiaille

Nuorten pitäisi päästä ajoissa työn makuun. Se auttaa ymmärtämään elämää ja estää syrjäytymistä. Ja siitä saa rahaakin. Kauniainen on tarjonnut vuosittain kesätyöpaikkoja muutamalle kymmenelle nuorelle, kun hakijoita on ollut lähes kymmenen kertaa enemmän. Työt ovat olleet enimmäkseen ulkoalueiden siivousta ja kunnostusta.

Kaupunki ei voi tarjota mielekästä työtä kaikille nuorille. Sen sijaan se voisi antaa kaikille halukkaille kesätyösetelin seuraavasti:
·  kaikille 15–17 -vuotiaille granilaisille, joita on noin 400
·  kattamaan 35–50% nuoren palkasta
·  työssäoloaika 1–3 kuukautta kesäkuun–elokuun aikana
·  nuori voisi mennä työhön mihin työpaikkaan tahansa missä tahansa ð erilaisia töitä  löytyy kaikille eri yrityksissä ja yhteisöissä
·  mitä maksaa: jos joka toinen menee kuukaudeksi kesätöihin, vuosikustannus kaupungille on 70,000 EUR (35% tuki) – 100,000 EUR (50% tuki); työnantaja Kauniaisissa tai vaikkapa Espoossa tai Helsingissä maksaa loput.

Avoin Wi-Fi Graniin

Kauniaisten 8,800 asukkaasta lähes jokaisella on tarve päästä internetiin. Useimmille tämä onkin mahdollista joko kotona tai työpaikalla. Sen sijaan ulkona junaa tai bussia odotellessa, tai Thurmanin puistossa aurinkoa ottaessa ei internetiin pääse. Myöskään kaupungin eri toimipisteiden odotus- ja yleisötiloissa ei asiakkaille ole internet-palvelua tarjolla.

Kun ”näpyttely” on muodostunut varsinkin nuorison jatkuvaksi tekemiseksi, olisi paikallaan luoda vapaa, avoin ja maksuton Wi-Fi -verkko Graniin. Jos verkko rakennettaisiin kattamaan koko kaupunki, olisi sillä suuri julkisuus- ja imagoarvo. Granin pinta-ala on 6 km2, jolloin alkuinvestointi lienee liian suuri. Jos sen sijaan katettaisiin vain keskusta ja valitut kaupungin toimipisteet, olisi ratkaisu seuraavan kaltainen:

·  Wi-Fi (=WLAN) -verkko
·  Vapaa, avoin ja ilmainen
·  Kattaa keskustan, asemanseudun sekä valitut kunnan toimipisteet
·  Katettava ulkoalue ~1 km2
·  40 ulkotukiasemaa + 20 sisätukiasemaa
·  Investointi 86,000 EUR (hankittu budjettitarjous)
·  Vuosikustannus 17,000 EUR (hankittu budjettitarjous)

Mallia ja kokemuksia voisi hankkia Oulusta, jossa vastaava verkko on ollut käytössä jo monta vuotta. Verkko kattaa keskustan ulkoalueet, kaupungin virastot sekä kaksi koulujen kampusta. Palaute on ollut erinomaista ja käyttö huikeaa: jopa 2 miljoonaa käyttökertaa päivässä ja 2,000 laitetta yhtä aikaa.

Vielä ennen investointipäätöstä olisi paikallaan hankkia lausunto tukiasemien säteilyn vaikutuksesta, ainakin jos antenneja tulisi päiväkotien tai koulujen katoille.

Turvallista liikkumista

Kauniainen on varsin liikenneturvallinen kaupunki kuten seuraavasta Suurhelsingin vertailutaulukosta voi nähdä.

Kunta
Autoja per 1,000 asukasta
Liikenneonnettomuudet 2011  per 100,000 asukasta
Loukkaan-tuneet
Kuolleet
Kuolleet jalankulkijat
Kuolleet pyöräilijät
Helsinki
450
101.7
1.3
1.0
0.2
Espoo
510
80.7
2.4
0.4
0
Vantaa
560
106.3
2.1
0.8
0
Kauniainen
470
22.7
0
0
0

Uutta läpiajotietä parhaillaan rakennetaan Ristihaantien-Ersintien-Yhtiöntien-Kirkkotien kautta Espoosta Kauniaisiin. Tämä lisää olennaisesti sekä läpikulkuliikennettä että kevyttä liikennettä. Tein kuntalaisaloitteen jalankulkijoiden, pyöräilijöitten ja muun kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi tiellä (katso alempana). Kokouksessaan 25.09.2012 yhdyskuntalautakunta hyväksyi aloitteeni. Sen mukaisesti Ersintien päähän tulevalla suojatiellä autoilijoiden tulee väistää jalankulkijoiden lisäksi myös pyöräilijöitä. Lisäksi Kirkkotielle tulee uusi suojatie, joka vihdoin mahdollistaa hyvän kulkuyhteyden Thurmanin puistoon. 
Viime aikoina Kauniaisissa yhä useamman kadun jalkakäytävällä sallitaan myös pyöräily. Tämä parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta, he pääsevät pois autojen seasta. Samalla se kuitenkin johtaa jalankulkijoiden kärsimiseen. Tavallisella jalkakäytävällä pyörätien erottaminen ei ole mahdollista, ja vastakkaisiin suuntiin kulkeva liikenne lisää ongelmia. Kun 90-luvulla kumottiin hyvä oikeanpuoleinen liikenne kevyen liikenteen väylillä, ollaan nyt tilanteessa, jossa jalankulkijat, lastenrattaat ja rollaattorit joutuvat liikkumaan sikin sokin pyöräilijöiden seassa.

Mielestäni yleinen pyörälläajo jalkakäytävällä tulisi sallia vain tarkkaan harkituissa erikoistapauksissa.

Typerästä lainsäädännöstä johtuu vielä se, että jos jalkakäytävälla saa ajaa pyörällä, jokaisen pyöräilijän pitää sillä myös ajaa; kovaa vauhtia ajavat pyöräilijätkään eivät silloin saa enää ajaa ajoradalla.